Kevätreissu

Vappu on nyt juhlittu ja edellisen postauksen suunnitelmista poiketen me päädyttiinkin hieman juhlimaan kaupunkiin. Meille heitettiin iltapäivällä yllättäen kutsu lähteä ravintolaan vappudinnerille ja lasillisille. Tokihan me lähdettiin kun oli mahdollisuus. Kotona oltiin jo takaisin kahdeksan aikaan laittamassa meidän kuopusta nukkumaan. Eilen puolestaan tuntui aivan sunnuntailta ja touhuiltiin lähinnä vain kotihommia. Ossin kanssa napattiin päivälliseltä joku kevyt ruokamyrkytys kun pari tuntia syömisen jälkeen molempien olo kävi melko tukalaksi. Onneksi pojat sattuivat syömään eri ruokaa ja meidänkin olot parani illan aikana. Tänään vielä väliin kouraisee vatsasta, mutta muuten ei muista edes, että eilen olisi mitään ollutkaan. Mikähän lie?

Mutta asiaan.. Edellinen viikonloppu vietettiin perinteisesti Kuusamossa Rukan lähettyvillä. Majoituspaikkana meillä oli jo monesti aiemminkin blogissa näkynyt miehen työpaikan vuokramökki. Olisikin oma! Meillä oli aikomuksena vielä kerran käyttää poikia laskettelemassa, mutta flunssan piinatessa esikoista jätettiin laskettelut kokonaan pois ja otettiin vain rennosti mökillä.

_MG_8926
_MG_8929

Mökiltä on tosiaan reilut 10 kilometriä matkaa Rukalle, mutta kuitenkin aika lähellä rinteitä ja muita huveja. Järveltä voi kuitenkin ihastella Rukaa ja Valtavaaraa, jotka molemmat näkyy tuossa yllä olevassa kuvassa. Jopa Valtavaaran pieni mökki erottuu kun oikein tarkkaan katsoo.

Jäiden vielä kantaessa päätettiin kävellä retkelle läheiseen saareen. Minua tuo jäällä kävely kuumotti jotenkin tosi paljon. Ossi kävi kuitenkin ennen jäälle menoa kairaamassa ja tarkastamassa tilanteen muutamista kohdista. Teräsjäätä oli vielä paksusti ja paikallisetkin vielä kulkivat jään päällä. Sillä mekin uskallettiin. Saari oli mukavasti jo sulanut lumesta ja pojat pääsi pitkästä aikaa leikkimään metsäleikkejä. Meidän pikkumieskin oli innoissaan kun pääsi eka kertaa kunnolla tutkimaan ja temuamaan metsikössä.

_MG_8945
_MG_8950
_MG_8956
_MG_8938

Rakenneltiin peikolle maja ja ihmeteltiin pieniä luita maassa. Samalla nautittiin metsän tuoksusta ja auringonpaisteesta. Ai että olinkin niin ikävöinyt sitä ihanan raikasta tuoksua, mikä metsästä leijailee! Onneksi nämä meidän kodin lähimetsätkin sulaa nyt vauhdilla.

Meistä on ihana seurata poikien metsäleikkejä. Lapsillä on niin mahtava mielikuvitus ja yhdestä kepistäkin he pystyvät keksimään mitä erikoisempia juttuja. Milloin heillä oli jousipyssyt, milloin vaelluskepit.. Ideoita tuntuu lentävän vähän väliä ja mielenkiinto jokaiseen pieneenkin havunneulaseen voi olla valtava. Lasten elämää parhaimmillaan!

_MG_8975
_MG_8969

Tällä kertaa nautittiin kodassa vain pullakahvit perinteisen päivällisen sijaan. Tulen ritinä lämpimässä kodassa sai koko porukan hiljenemään ja tuijottelemaan tuleen ulkoilupäivän päätteeksi. Haaveilin taas päikkäreistä, jotka edellisellä reissulla onnistuin ottamaan tuolla kodan lämmössä.

_MG_8911
_MG_8906

Hieman urheilua, ulkoilusta nauttimista, kevään merkkien tutkimista, lintujen bongailua ja yhdessäoloa. Niistä koostui tämä reissu. Saunottiin parina iltana ja nukuttiin paljon. Tai niin paljon kuin se tällaisessa viiden hengen perheessä on mahdollista ;D Etsittiin maastosta erikoisia kiviä (eli kristalleja) ja kuunneltiin, oliko joku pöllö meidän lähellä huhuilemassa.

_MG_9036
_MG_9017
_MG_8925

Sunnuntaina kotiin lähtiessä olo oli jotenkin tosi levännyt ja onnellinen. Tuollainen rauhoittuminen luonnon keskellä on todellakin tarpeen vähintään muutaman kerran vuodessa! Pojistakin huomasi, kuinka he nauttivat hiljaisuudesta rauhallisesta olosta. Vaikka kotona tietenkin pyritään tasapainoittamaan arkea ja ottamaan paljon rauhallisia hetkiä arkihulinoiden keskelle, niin kyllä tällainen reissu siltikin antaa paljon enemmän. Ehkä se on se maisemanvaihdos ja tauko kotiympyröiden leikeistä ja aktiviteeteista.

Haaveilen omasta pienestä mökistä Kuusamoon sitten joskus isompana kun lapsetkin ovat aikuisia. Olisi ihana omistaa oma paikka rentoutumiseen ja täyteen rauhaan tuolta pienestä asti tutuiksi tulleista maisemista. Syötteen alue on toinen vaihtoehto omalle piilopirtille. Sepä jääköön nähtäväksi parin vuosikymmenen taa 🙂

Onko teillä jokin tietty paikka, joka edustaa tuollaista täyttä rentoutumista ja rauhoittumista?

 

K-M

 

 

Rosa & Rudolf Family Park – aloittelijoiden rinnealue Rukalla

Viime sunnuntaina suunnattiin koko perheellä Rukan lastenmaahan, joka on tälle kaudelle uudistunut täysin ja kantaa nykyään otsikon mukaista nimeä Rosa & Rudolf Family Park. Muutoksista mainittakoon mm. uutuudet mattohissipituuksissa ja tubing-mäki.

Meillä ei vielä omia laskettelutarvikkeita ole, joten aloitettiin homma vuokraamoreissulla. Molemmille pojille otettiin sukset, sauvat, kypärä, lasit sekä valjaat kolmen tunnin ajaksi.

Sukset, sauvat ja kypärä kuuluvat lastensettiin, jonka hinta kolmelle tunnille on 16,50€/hlö. Lasien vuokra on 7€/lasit sekä valjaiden vuokra 4€/valjaat. Kokonaishinta kolmen tunnin vuokralle oli siis 55 euroa.

IMG_9296
IMG_9279

Aiemmin lastenmaahan pääsi ilmaiseksi eli lasten laskettelusta tuli maksettavaksi ainoastaan välinevuokra. Uudistettuun family parkiin tulee ostaa 10 euron hintainen pääsylippu. Tosin voimassa olevalla hissilipulla alueelle on vapaa pääsy ja alle 6-vuotiaat kypäräpäiset lapset pääsevät ilmaiseksi hissilipullisen vanhemman seurassa. Alle 3-vuotiaat pääsevät kulkemaan ilmaiseksi. Eli meidän perheeltä maksoi puistossa oleilu 3x 10€ (meillä ei ollut hissilippuja ja toinen vanhempi pääsi vauvan kanssa ilmaiseksi).

_MG_8068
_MG_8064
_MG_8067

Alkuun otettiin kuivaharjoittelua eli pojat muistelivat miten aurataan (tehdään suksilla pitsapalanen) ja kuinka taas tulee vauhtia (sukset suoraan = ranskalaiset). Nuo ruokatermit opin aikoinaan kun kävin veljen kanssa Syötteellä laskettelukoulussa pikkuisena. Toimii hyvin edelleen ;D

Ja ei muuta kuin taikamatolle! Alkuun autettiin poikia hissin kyytiin, mutta aika pian kajahti isoon ääneen, että osaavat kuulemma itsekin mennä.  Muutamien laskujen jälkeen heitettiin isommalta pojalta valjaat pois ja hän lasketteli loppuajan yksinään. Nuoremmalla syöksylaskijalla pidettiin valjaat menossa mukana koko ajan. Hän kun ei millään haluaisi jarrutella..

_MG_8066
IMG_9295

Välillä käytiin rengaskarusellissä ja kuumalla kaakaolla. Sitten palattiin taas rinteeseen harjoittelemaan. Poikien innon ja keskittymisen hiipuessa laiteltiin sukset nippuun. Parempi lopettaa kun on vielä hymyt kasvoilla.

Ihan lopuksi käytiin testaamassa rengasmäki. Minäkin muka hain kypärän päähän, että pääsisin poikien kanssa mäkeen. Äitiä ei kuulemma enää tarvinnutkaan mukaan, joten tulin mäen alas perässä kävellen. Ja kypärä päässä..

Family park oli kiva alue kaikkine tekemisineen. Alueelle on muina uutuuksina tullut vaijeriliuku, linnunpesäkeinu, leikkipuisto ja taukotupa (jossa varustuksena kuivauskaappi, mobiililaitteiden latauspisteet ja takkatulet). Miinuksena kylläkin tuo leikkipuiston sijainti maksullisella alueella. Rukankylän puolelta kylläkin löytyy ilmainen leikkipuisto ja nettisivujen mukaan myös ilmainen taikamatto laskettelukokeilua varten.

IMG_9313

Viime maanantaina puolestaan oli minun vuoro repäistä ja suksia rinteeseen. Edellisestä laskettelukerrasta on aikaa jo useampi vuosi ja edellisestä laskettelusta suksilla on kaksikymmentä vuotta aikaa.

Lumilautailu saa nyt jäädä ainakin joksikin aikaa. Helpompi opettaa lapsia laskemaan kun on samat välineet alla.

Hieman kyllä jännitti marssia vuokraamoon ja hissilipun ostoon yksinään. Vuokrauksen ja lipun oston ollessa selvät painelin lähimmälle ankkurihissille ja ilmoitin hissimiehelle, että edellisestä kerrasta on nyt niin pitkä tauko, joten voisiko hän avittaa ankkurin kanssa. Hissimatka meni hyvin ja niin meni ensimmäinen laskukin. Hitaasti, mutta tuntumaa hakien. Seuraavat mäet viilettelin jo tuttuun tapaan alas. 🙂 Oli niin kivaa!

IMG_9312
IMG_9310

Muutaman tunnin laskettelun jälkeen alkoi minun tuulihousut päästämään kylmää sen verran läpi, että katsoin paremmaksi palauttaa välineet ja ajella mökille hehkuttamaan upeaa aamupäivääni!

Suksilla laskettelusta jäi sen verran kova into päälle, että koitetaan nyt Ossin kanssa päästä huhtikuussa päiväseltään lasketteleen kahdestaan Syötteelle. Ja reilun kuukauden päästä mennään perinteiselle kevätreissulle Rukalle, joten siellä viimeistään lapset ja ehkä mekin Ossin kanssa päästään rinteeseen ennen lumien sulamista. 🙂

Onko teillä tapana lasketella ja jos niin suksilla vai laudalla?

 

Aurinkoista perjantaita! 🙂

K-M

Hiihtolomalla | Kuusamo – Ruka

Hei taas pienen blogitauon jälkeen!

Meidän perhe nauttii parhaillaan hiihtolomasta. Loma startattiin jo viime perjantaina lähtemällä kohti Kuusamoa ja Rukaa. Tällä kertaa majoituttiin 30v-synttärilahjakortin ansiosta Pulkkajärvellä Holiday Clubin mökissä. Kiitos vielä lahjakortin antajille!

_MG_8104
_MG_8044

Isommat mökit oli jo kaikki varattuina, joten otettiin tällainen 40 neliöinen parvellinen mökki. Mahduttiin tosi hyvin, vaikka erillisiä makkareita ei ollutkaan. Isommat pojat ottivat parven haltuun ja pienimmäinen nukkui meidän kanssa alhaalla. Haaveiltiin Ossin kanssa, että olisi aivan unelma saada tällainen mökki Syötteen alueelle sitten isona. Tuollainen 40 neliöitä on juuri sopiva mökki meidän perheelle ja vieraitakin kyllä mahtuu kun tiivistää.


_MG_8095

Perjantai oleskeltiin ihan vain mökillä ja otettiin rennosti. Meidän pienimmäinen napero oli vielä hieman flunssainen, joten pidettiin matkustuspäivä aikalailla sisäpäivänä.

Lauantaina lounaan jälkeen ajeltiin meidän ”Kuusamo happy placeen” – Myllykoskelle. Myllykoskelle tulee just sopiva kävelymatka autolta ja pojat tykkää tutkia vanhan myllyn huoneita samalla kun koski pauhaa vieressä. Ossin kanssa nautitaan myös jylhästä koskesta ja paikan tunnelmasta. Meidän lisäksi siellä oli ryhmä brittejä, jotka ihmeissään ihastelivat kantorinkkaa ja siellä tönöttävää pikkumiestä. Samainen porukka myös ihmetteli ääneen, kuinka siellä meidän pojat tottuneesti juoksentelivat pitkin polkuja kun he itse samaan aikaan tarpoivat pilkkihaalarit ja lumikengät yllään keskellä lumista polkua. 🙂

_MG_7950
_MG_7964
_MG_8040

Yksi vakio ihastelun kohteista on Myllykosken koskikarat – nuo pienet mustavalkoiset sukeltavat linnut. En millään käsitä, kuinka tuollainen pieni lintu selviää noinkin kovassa virrassa?

_MG_7971
_MG_7979
_MG_7988
1
_MG_7989
_MG_7988
_MG_8018

Pojat olisivat halunneet joka päivä Myllykoskelle (eli noidan mökille), mutta sunnuntai me kulutettin Rukan rinteillä family parkissa. Molemmat oppivat taas uusia juttuja laskettelun saralta. Minäkin kävin rinteissä suksimassa ensimmäistä kertaa 20 vuoteen! Kirjoittelen noista lasketteluista lisää hieman myöhemmin.. 

Sunnuntaina iltapäivästä Ossi lähti vanhempien poikien kanssa pilkille ja me jäätiin pikku-ukon kanssa mökille. Pilkkireissun aikana mökin ovelle koputteli paikallinen vanhempi herra myyden juuri leivottua rieskaa. Menin tilanteesta jotenkin ihan hämilleen ja muistin vasta rahaa ojentaessa, että meillähän keikkui siellä keittiön pöydällä jo useampi leipäpussi. ;D Mutta rieska oli hyvää ja ”rieska-pappa”, kuten pojat häntä alkoivat kutsumaan, tuli hyvin iloiseksi.

_MG_8100
_MG_8122

Päivät laitettiin pakettiin ulkoilemalla ja hyppelemällä Hulk-hyppyjä lumivuorelta, makoilemalla levitetyllä sohvalla, lukemalla, joogalla ja lopuksi vielä rentoutumalla saunassa. Nuorimmainen poikanen on melkoinen saunamies. Olisittepa kuulleet minkälainen huuto syntyi kun lähdettiin saunasta pois ;D

Tiistaina aamusta pakkailtiin kassit ja ajeltiin kotiin. Mökille iso plussa siitä, että liinavaatteet ja pyyhkeet kuuluivat hintaan ja loppusiivousta ei tarvinnut itse huolehtia! Ihan mahtavaa!

 

Nyt meidän loma jatkuu mm. valmistautumalla sunnuntain virpomiskierrokseen 🙂 Onko siellä muilla jo pajunvitsat valmiina?

 

K-M

 

Fatbiket Syötteellä

Miten ihana viikonloppu meillä onkaan takana! Täydellinen lopetus lomalle ja sairastelulle. Perjantaina illalla ajettiin Ossin kanssa Syötteelle mökille, missä veli ja hänen vaimonsa meitä jo valmiin ruoan kanssa odottelikin. Vatsat täyteen, saunaan ja loppuilta menikin pelatessa Monopolya pitkästä aikaa.

Nukuttiin mahtavan pitkät yöunet. Minäkin heräsin vain pari kertaa yön aikana ja nukahdin heti uudelleen. Vitsit mikä virtapiikki kun nukkuu yhdenkin yön tuollain ihan kunnolla! Aamulla tankattiin taas vatsat täyteen ruokaa ja ajettiin autolla Syötteen huipulle hotellille vuokraan pyörät minulle ja Jonnalle. Pojilla jo löytyy nuo ”fätit” omasta takaa, mutta meillä niitä ei ole. Ei siis vielä ole.. rakastuin tuon isorenkaisen maasturin kyytiin sen verran, että ostoslistallehan se meni. Siellä se saa kuitenkin odottaa siihen asti, että palaan takaisin töihin.

IMG_8492
IMG_6045

Pojat ajelivat autolla takaisin alas odottelemaan meitä ja me puolestaan laskettiin pyöräteitä pitkin poikien luokse. Niin mahtavaa viilettää tuolla tykkylumen huurruttamassa tunturissa vauhdilla alas. Eikä kaatumista tarvitse isommin jännitellä, koska joka puolella on pehmeä lumihanki ottamassa vastaan jos sattuu lipsahtamaan.

Itse asiassa tämän reissun ainoa lipsahdus sattui minulle kun yritin mennä Jonnan ohi hänen pysähdyttyään polun reunaan. Ohittamisen sijaan sukelsin napaa myöten tuonne kuusen alle ;D
1

Meidän reitti kulki Syötteen huipulta Luontokeskukselle, josta jatkettiin talvireittiä pitkin Koiratuvalle. Tuvalla viriteltiin tulet ja nautittiin aika kiireiseen tahtiin eväät. Nimittäin vaikka pakkasta oli vain vajaa yksi aste, niin vähän hikisenä kylmä hiipii nopeasti kehoon. Mutta pullat, kahvit ja makkarat nautittiin kuitenkin asiaan kuuluvasti. Ja juuri tuossa järjestyksessä ;D

Kilometrejä Syötteen huipulta Koiratuvalle ja sieltä takaisin rinteiden alle kertyi yhteensä 16. Eli oikein kiva matka ajella lumisilla poluilla. Reitti tuonne Koiratuvalle oli vielä aamusta kunnostettu, joten päästiin nauttimaan aika kovasta pohjasta. Iltapäivällä lumisateen vuoksi ajourat alkoi pehmetä ja oli sitten vähän raskaampaa polkea. Mutta kun retkellä oltiin niin kiirettä ei tarvinnut pitää eikä sykkeitä juurikaan nostella.

IMG_6032
IMG_6040
IMG_6028
IMG_6036

Menomatkalla muita ulkoilijoita taisi tulla vastaan ehkä noin viisi eli saatiin todellakin rauhassa nauttia luonnosta ja ajelusta. Ainoa ääni mikä kuului oli Oksanperän huskyfarmin koirien ulvonta. Saman paikan, missä käytiin joulukuussa poikien kanssa vierailulla

Oli taas kunnon talven ihmemaa kun tuulen mukana kaikui koirien ulvonta ja näköpiirissä ei ollut muuta kuin lumella kuorrutettuja kynttiläkuusia.

IMG_6054
IMG_6075
IMG_6078

Onnistuneen retken ja pyörien palautusten jälkeen nautittiin lasilliset rinteillä ja niiden perään palattiin takaisin mökille laittamaan päivällistä. Saunakin napsautettiin lämpeämään samaan aikaan. Ihan vain siksi, että jää illasta enemmän aikaa Monopolylle ja uusille sijoitusstrategioille ;D

Toisenä yönä nukuttiin taas yhteensä 10 tuntia! Edellisen kerran nukuin tuollaisen yön ehkä reilut kaksi vuotta sitten..

 

Tämä viikonloppu oli kyllä kaikkea sitä mitä toivottiinkin! Ja tuli niin tarpeeseen! Totta puhuen olin nimittäin aluksi tosi ahdistunut, että ollaan kaksi yötä reissussa ja niin pitkään erossa eritoten meidän nuorimmasta naperosta. Monien vakuuttelujen jälkeen päätettiin sitten lähteä perjantaina illalla mökille. Kotiin palattiin eilen sunnuntaina puolen päivän jälkeen.

Ja kuten arvata saattaa, pojilla ei ollut kyllä minkäänlaista hätää tai ongelmaa viettää viikonloppua mummulassa ihanat tätinsä seuranaan ♥ Taisi tehdä pojillekin hyvää vaihtaa vähän kotiympyröistä muualle reilun viikon sisälläolon jälkeen. Kiitos vielä miljoonasti sinne mummulan joukoille tästä viikonlopusta!

 

Ja hei, jos fatbiken testaus kiinnostaa niin esimerkiksi Syötteellä niitä voi vuokrata ihan muutamaksikin tunniksi kerrallaan. Me otettiin koko päiväksi pyörät vuokralle juuri siksi, että ei sitten tarvitse kiirehtiä retkellä.

 

Aurinkoista alkanutta viikkoa! 🙂

K-M

P.S. Pahoittelut kun osa kuvista on melkoista mössöä. Osa on otettu puhelimella ja suurimpaan osaan ei vain jaksettu käyttää aikaa kameran säädöille kun oli niin ihanaa retkeillä ja nauttia hiljaisuudesta 😉 Mutta toivottavasti tunnelma välittyy, vaikka kuvat ei niin priimaa olekaan.

Huskysafari talven ihmemaassa

Huskysafari talven ihmemaassa

* Yhteistyössä Syötteen Eräpalveluiden kanssa

 

”Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee. Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.
Rekehen, rekehen nouse matkaamaan! Lumi alla jalasten se laulaa lauluaan.”

Alkuviikosta kirjoittelinkin, kuinka meillä on lasten kanssa edessä päivän reissu hieman pohjoisemmas. Tuo upean satumainen reissu on nyt tehty ja se suuntautui Syötteen Eräpalveluiden vieraaksi huskytilalle. Kotoa lähdettiin jo kahdeksan aikaan, haettiin minun isä kyytiin meille avuksi ja ajeltiin joululaulujen soidessa Syötteen lumisiin maisemiin.

Perillä autosta noustessa vajaat sata huskya toivotti meidät tervetulleeksi mahtavalla joukkoulvonnalla. Todellakin häkellyttävän kuuloista! Mietiskeltiin siinä, että tilalle lienee mahdotonta tulla salaa ;D Pian Eräpalveluiden omistajatkin, Jonna ja Janne, tulivat ottamaan meidät vastaan ja kertomaan hieman tilastaan.

IMG_4946
IMG_4737

Seuraavaksi pääsimme tutustumaan näihin pieniin söpöläisiin sekä niiden upeaan emoon. Pennut Jallu, Juko, Joukahainen ja Jatuli tulivat heti uteliaina nuuskimaan ja katsomaan meitä. Meidän pojat kertoivat juuri, että nämä neljä pienokaista olivat heidän suosikkihuskyt koko tilalla.

Meidän ihastellessa pentuja alkoivat tilan työntekijät laittamaan valjakoita valmiiksi. Kyllä kävi kuhina tuolla häkkien välissä, mutta kauaa tuossa useamman valjakon valmistelussa ei kestänyt.

Tässä välissä ehdimme käydä hetken lämmittelemässä sisällä ja antamassa lounasta meidän pienimmälle pojalle. Odoteltiin nimittäin moottorikelkoilla saapuvia matkaajia samaan lähtöön koiravaljakkosafarille. Ja pian he tulivatkin. Minun isä ja pikkumies jäivät kotaukoiksi tilalle ja me kipitettiin isompien poikien kanssa kuuntelemaan Jonnan ajo-ohjeita ja valjakon esittelyä.

IMG_4783
IMG_4880
IMG_4805

Sitten lähtöjärjestyksessä käveltiin omille valjakoille valmiina seikkailuun talven ihmemaassa. Minut ja pojat ohjattiin ensimmäiseen valjakkoon. Pojat aseteltiin istumaan porontaljan päälle ja peiteltiin vielä paksulla viltillä. Ja minä puolestani menin sitten ohjaajan paikalle. Vitsit, että jännitti ;D

IMG_4821
IMG_4828

Syötteen Eräpalveluiden tilalla asustaa yhteensä 93 Siperianhuskya sekä lisäksi omistajien lemmikkikoira Piki. Huskyt alkavat opetella valjakon vetämistä 6-9 kuukauden ikäisinä ja siitä sitten lähtävät asiakastöihin kun ovat valmiina hommiin. Tilan huskyt pääsevät jokainen vuorollaan vetämään valjakkoa. Toiset juoksee parikin lenkkiä päivässä ja toiset sitten vähemmän riippuen iästä, kunnosta jne. Tässä hommassa omistajien todella tulee osata lukea jokaista koiraa ja tietää, mikä on parhaaksi kullekin.

IMG_4779
IMG_4893

Mutta se ajelu!! En oikein osaa edes sanoiksi pukea sitä, minkälainen kokemus tuo rekiretki oli. Siis kertakaikkiaan niin satumainen ja mahtava. Siellä me kiidettiin sopivaa vauhtia kauniissa lumisessa ihmemaassa ja laulettiin joululauluja poikien kanssa. Meille sattui jotakuinkin täydellinen ilma, ei satanut tai tuullut ja pakkasta oli pari astetta. Reitin varrella puut kantoivat kaunista lumikuorrutetta yllään ja joissain kohdissa kaartuivat reitin päälle muodostaen lyhyitä tunneleita metsässä. Aukeilla paikoilla ihasteltiin kauempana olevia lumisia vaaroja ja metsiä. Niin upea kokemus. Sen näkee jo noista kuvistakin. Naurettiin, että jos olisi yhtään enemmän pakkasta niin minulla olisi kasvot jäätyneet tuollaiseen riemuhymyyn ;D

Ennen lähtöä saaduilla ohjeilla ja alun tuntuman haun jälkeen ohjastaminen oli helppoa hommaa ja reki luisti hyvin. 

IMG_4841
IMG_4843
IMG_4855

En oikeastaan osaa kuvitella, miltä safarin muista matkailijoista mahtoi tuntua kun me poikien kanssa näin lumeen ja talvijuttuihin tottuneena oltiin aivan onnessaan. He nimittäin olivat Englannista ja Saksasta ja eivät tosiaan olleet aiemmin juuri lumen kanssa näin läheisesti tutustelleet.

Valjakkoajelun jälkeen nautittiin nokipannukahvit ja kaakaot pullien kera tunnelmallisessa kodassa ja juteltiin porukalla tästä yhteisestä kokemuksesta. Oman ja lasten riemun lisäksi oli ihana päästä näkemään myös se matkailijoiden ilo ja hämmästys. Oli mukava jutella heidän kanssaan ja saada hieman itsellekin kuvaa siitä, miten he tämän kaiken kokevat. Jonnalta kyselinkin, että se taitaa olla heidän työnsä suola kun palautteen näkee heti asiakkaan kasvoilta.

IMG_4939
IMG_4926
IMG_4930

Koiravaljakkoajelu on ehdottomasti sellaista bucket list ”kokeiltava ainakin kerran elämässä” -kamaa! Ja omasta puolestani voin sanoa, että ei varmasti jää tähän yhteen kertaan vaan haluan viedä Ossinkin kokemaan tämän saman retken.

Me käytiin ajamassa kuuden kilometrin reitti. Sen lisäksi on tarjolla myös 12 kilometrin sekä noin 30 kilometrin safarit. Syötteen Eräpalveluilta löytyy myös paljon muitakin aktiviteettaja mm. savusaunasta lumikenkäilyyn, kesäkauden river tubingiin ja paljon paljon muuta. Käykää ihmeessä tutustumassa heidän sivuihinsa.

Tässä on muuten huikea joululahjaidea! Lahjakortti koiravaljakkoajelulle! On varmasti ikimuistoinen.

Kiitos Jonna ja Janne, sekä Syötteen Eräpalveluiden muu väki! 94 koiraa unohtamatta! Meidän päivä oli ihan huikea. Tuhannesti kiitos, että päästiin kokemaan tällainen talven ihmemaa ja vieläpä näin taianomaisesti joulun alla.

Suuri kiitos myös meidän iskälle eli ”kotaukolle” apukäsistä! Ei olisi tämä reissu onnistunut ilman häntä.

IMG_4940
IMG_4802

”Toiseen maailmaan tää retki meidät vie, niin puhtaan valkeaan käy liinakkomme tie. Taas tuulen huminaa nyt puiden latvat soi. En retkeämme unhoittaa kai milloinkaa mä voi.”

 

K-M

 

Kuvat safarin alusta sekä paluusta (liikkuvat koiravaljakot) on ottanut Remco. Muut kuvat minä.

 

 

Erätulilla lasten kanssa

Erätunnelman ja seikkailufiiliksen saa aika helposti aikaan, varsinkin lapsille. Edellisen lauantain lounas nautittiin seikkailumielellä mökin grillikodassa tulen äärellä.

IMG_2922
IMG_2967

Tortillat, kasvispihvit ja nakit kypsyivät hyvin avotulella ritilän päällä. Ja kaikki maistui monta kertaa paremmalta kuin perinteiseen tapaan valmistettuna. Ainoastaan pienimmän pojan ruoka lämmitettiin sisällä mikrossa, mutta hänkin sai nauttia lounaansa tuolla tulen lämmössä.

Meidän retki-Roopet huolehtivat jo kotona, että otetaanhan kaikkien kuksat mukaan reissuun. Ja otettiinhan ne. Ruoan jälkeen nuorimaisella alkoi uni painaa silmiin ja hän lähti sisälle päikkäreille. Me muut jatkettiin vielä tunnelmointia jälkkäriä herkutellen.

IMG_2973
IMG_2979

Suklaan maku suussa pojat pukivat ulkovaatteet takaisin päälleen ja lähtivät jatkamaan leikkiään mökin pihaan. Me jäätiin Ossin ja itkuhälyttimestä kuuluvan tuhinan kanssa kodan lämpöön juomaan kahvikupit tyhjiksi ja juttelemaan niitä näitä.

Siinä vatsa täynnä tulen rätistessä vieressä alkoi itselläkin luomet painaa sen verran, että köllähdin penkille poron taljan päälle ja otin pienet päikkärit. Hetken kruunasi sateen ropina kodan kattoon. Täydellinen lounashetki!!

IMG_2983

Pojat kävivät välillä kertomassa leikeistään ja painelivat takaisin ulos. Ossi kohenteli tulta minun torkkuessa ja herätteli kun tuli alkoi hiipua.

Ensimmäinen, mutta ei varmasti viimeinen kerta kun otan päikkärit tuolla! Jospa keväällä viimeistään mennään taas mökkeilemään ja tulille.

K-M

P.S. Edellisen postauksen arvaus syksyn viimeisestä hengenvedosta osui oikeaan. Maanantaina Kuusamoon sateli ensilumi.. 🙂

Ruskan jälkeen

Mahtavan rentouttava pitkä viikonloppu Kuusamossa takana! Ajeltiin torstaina Ossin töiden jälkeen tutulle mökille nauttimaan syksyn viimeisistä hetkistä. Tällä kertaa oltiin ihan vain omalla porukalla kun meidän vakio mökkiseuralla oli muita menoja. Mökkeillään siis yleensä tuolla Kuusamossa minun veljen perheen kanssa.

Pojat kyseli koko perjantain milloin serkut tulee mökille ja he eivät millään meinanneet uskoa, että nyt ollaan vain omalla perheellä.

IMG_2699
IMG_2920
IMG_2704

Perjantaina ulkoiltiin mökin pihassa aamupäivä ja nuorimmaisen päiväunien jälkeen lähdettiin poikien toiveesta retkelle Myllykoskelle. Pikkumiehillä oli hieman väsymystä ilmassa, joten päätettiin ajaa auto mahdollisimman lähelle retkipaikkaa. Basecamp Oulanka on Pienen Karhunkierroksen varrella ja siitä Myllykoskelle tulee matkaa noin puoli kilometriä. Se olikin sopiva kävelymatka pienille jaloille. Polku oli paikoin tosi mutainen ja liukas eli ihan tarpeeksi haastetta metrin mittaisille.

Kaikista pienin kulki matkan kantorinkassa ja viihtyi siellä tosi hyvin. Meillä on myös Stokken kantoreppu, jonka saa viriteltyä selkään, mutta ukkeli on sen verran iso, että kyllä tuo kantorinkka on niin kantajan kuin kyydissä olijankin kannalta paljon parempi vaihtoehto. Sen verran iso kannettava nimittäin jo on ;D

IMG_2744
IMG_2755
IMG_2795
IMG_2781

Alkuun ihmeteltiin Myllykoskea ihan vierestä ja sitten kiivettiin esikoisen kanssa tuonne ylös riippusillalle. Bongattiin taas sukelteva koskikara samalta paikalta kuin kevään retkellä.

Katseltiin jonkin aikaa kosken pauhua ylhäältä ja palattiin sitten takaisin muiden luokse. Eväät nautittiin myllyn sisällä kynttilän valossa. Mietittiin Ossin kanssa, kuinka jännää ja tunnelmallista olisi nukkua siellä lavereilla. Mietin myös, kuinka paljon jännittäisi keskellä yötä lähteä lampun varassa vessareissulle tuolla. Ulko-WC tältä retkipaikalta löytyy nimittäin jyrkkien portaiden päässä metsästä.

IMG_2776
IMG_2810

Katsokaapa mitä tuohon kuksien yläpuolelle on kaiverrettu.. Will you marry me? Mikähän lie on ollut vastaus.. 🙂

Eväiden jälkeen vietettiin aikaa tuossa myllyn pihalla ja pojat tutustui ympäristöön kiipeilemällä. Poikien leikkiessä me juteltiin muiden retkeilijöiden kanssa. Muutama tunti meni taas aivan hujauksessa tuolla.

IMG_2858
IMG_2841

Sanoin Ossille ennen reissua, että haluaisin saada kunnon lähikuvan porosta. Mökille ajellessa nähtiin muutama poro metsässä ja Ossi pysäytti auton. Minä sitten hiippailin sarvipäiden luokse kamera kaulassa. Tässä ainoa hieman tarkempi kuva mitä sain otettua. Koitin kyllä jutella poroille, mutta siltikin ne lähti jolkutteleen pakoon ;D Jännä..


IMG_2889

Kotona poikien vaatteita pakkaillessa käsiin osui esikoisen lahjaksi saama tupsupipo. Mieleen tuli saman tien Kuusamon mökillä otetut kuvat meidän pojista tuo sama pipo päässä. Kävin kaivamassa vanhan blogin puolelta esikoisen ja keskimmäisen kuvat. Kuopuksesta napattiin samanlainen nyt reissun aikana. Kuopuksella ja keskimmäisellä on vielä sama paitakin.. 🙂

IMG_2895

Lauantaina käytiin pyörähtämässä Rukan keskustassa ja takarinteillä. Taakse oli jo avattu yksi rinne ja laskijoita näytti riittävän. Pisteen edestä lähti myös hiihtolatupätkä ja siinäkin oli useampi käyttäjä. Niin se talvi tulee taas..

Kuusamon puissa ei enää lehtiä juurikaan ollut ja maisema näytti siltä, että menneillään on viimeinen hengenveto ennen pitkää kylmää talvea. Lähtöpäivän aamuna pieni parvi joutsenia järjesti mahtavan näytöksen järvellä ennen kuin nousivat lentoon ja katosivat näkyvistä.
IMG_2714

Sen perään mekin siivoiltiin mökki ja lähdettiin kotimatkalle. Oulun syksy ei ihan noin pitkällä vielä ole, mutta ihan perässä kuitenkin. Pian saa alkaa odottaan ensilumia 🙂

 

Mukavaa alkanutta viikkoa! Tämä päivä taitaa mennä sisällä hyggeillen jos tuo vesisade ei lopu.

 

K-M