WANDET TAIMEN -hyväntekeväisyystempaus

Superylpeä äiti täällä moi! Instan puolella menoa seuranneet ovatkin jo nähneet kuvia ja juttuja meidän vanhimman pojan hienosta hyväntekeväisyystempauksesta lohikalojen ja vesistöjen auttamiseksi. Tässä WANDET TAIMEN -hyväntekeväisyystempaus ja sen tarina keksijän omin sanoin:

WANDET TAIMEN -hyväntekeväisyystempaus logo

”Mulla meni kesällä tämä oma taimen-pehmolelu hukkaan ja tein siitä etsintäkuulutuksen tänne kotiin. Sitten isi ja sen kalakaverit oli lähdössä kalareissulle ja ajattelin antaa tämän etsintäkuulutuksen niille mukaan, että ne sais taimenia.

Sitten nyt isänpäivänä äiti keksi tehdä paidan tästä etsintäkuulutuksesta isille lahjaksi. Isi ja äiti sitten kertoi mulle vähän näistä taimenien ja muiden kalojen oloista Suomessa ja mulla tuli sitten idea, että voiko niitä kaloja ja vesistöjä auttaa.

Äiti ja isi auttaa nyt mua tässä paitajutussa ja annetaan paitojen myyntirahasta osa niille, jotka auttaa niitä kaloja ja vesistöjä. Saan myös itselle vähän palkkaa, jonka laitan säästöön. Ostan ehkä perhovehkeet tai jotain muuta. ” Mikael, 8 vuotta.

WANDET TAIMEN -hyväntekeväisyystempaus. Kuvassa idean keksijä taimenpehmo kädessään.

WANDET TAIMEN -hyväntekeväisyystempaus löytyy TÄSTÄ. Sivuilla löydät tarinan lisäksi meidän Mikaelin suunnitteleman upean paidan. Jokaisesta myydystä paidasta pikkumies lahjoittaa 5 euroa Virho ry:lle (Virtavesien hoitoyhdistys ry). Paitojen myynnistä palkaksi jää myös noin 4,5 euroa Mikaelille itselleen. Palkan käyttökohdekin on jo tiedossa: omat perhokalalastusvehkeet.

Käy tutustumassa meidän Mikaelin sivuihin ja lähde mukaan tempaukseen tilaamalla hienot paidat vaikka koko perheelle! 💚

WANDET TAIMEN -hyväntekeväsyystempaus kuvitusta

On ihan mieletöntä seurata vanhempana vierestä, kun omat lapset kehittyvät aivan omiksi persoonakseen ja ideoivat näin upeita juttuja. Kyllä näissä meidän ihanissa junnuissa on tulevaisuus <3

Kaisa-Maria

P.S. Paita on huippu lahjaidea kaikille kalamiehille, -naisille ja -lapsille! Paidat tilataan toimittajilta ensi viikolla, joten niiden pitäisi ehtiä hyvinkin ennen joulua pukin konttiin!

Lokakuun kuulumiset

Moikka moi! Katselin tässä, että olen päivitellyt blogia viimeksi melkein kuukausi sitten! Taitaa olla pisimpiä postaustaukoja minulla tässä blogissa. Siksipä ajattelin tehdä perinteisessä listamuodossa lokakuun kuulumiset, koska kaikesta tapahtuneesta on hankala saada punottua yhtä ehjää punaista lankaa. On nimittäin tapahtunut ja touhuttu yhtä jos toista! Tässä siis tulee minun ja meidän perheen lokakuun kuulumiset:

  • Lokakuu alkoi ihanan pienen pojan ristiäisjuhlilla ❤ Minä sain kunnian ikuistaa kuviin tuon kauniin päivän. Ennen näitä ristiäisiä kamera on seisonut pidemmän aikaa paikoillaan täällä kotioloissa. Töissä puolestaan olen kuvannut, mutta en sielläkään niin paljoa lähiaikoina.
  • Syyskuun lopulla kävin jalan magneettikuvissa, koska oikeaan jalkaan reisilihakseen ilmestyi kesän aikana omituinen patti, jota sitten magneettikuvilla ja näytepalasella on analysoitu. Tulokset ovat tietenkin jännittäneet ja viimein ne tällä viikolla saapuivat. Olin koko ajan ajatellut patin olevan joku rasvapatti, mutta se onkin lihaksen sisällä oleva hyvänlaatuinen kasvain. Paras mahdollinen tulos siis tuli, mutta siltikin hieman ahistaa, koska leikkaushan tässä on seuraavaksi edessä. Marraskuussa tiedän leikkauksesta enemmän, mutta sanotaanko näin, että ilman tätäkin sairaalareissua olisin pärjännyt. Isosta leikkauksesta ei taida kuitenkaan olla kyse, mutta urheilulle tulee varmasti jonkinlainen paussi ja se jos jokin harmittaa!
  • Viikko sitten käytiin paljon odotettu naistenreissu Syötteellä. Oli ihanaa vaihtaa kunnolla ajan kanssa kuulumisia ja ottaa rennosti. Syötiin, käytiin pieni patikkaretki (Pytkyn pyrähdys), syötiin vähän lisää, saunottiin ja nukuttiin. Ja ennen kaikkea nautittiin rauhasta ;D Naurettiin sänkyjen laittamisen jälkeen, että tässäkö tämä oli, kun ei tarvinnut petata sänkyä kuin itselle normaalin neljän/viiden sijaan.
  • Naistenreissu oli tosin minun kohdalta jäädä väliin, koska yhdellä meidän pojista tuli viime viikolla flunssan oireita, joita tuli sitten minullekin vähän. Käytiin torstaiaamuna koronatestissä ja saatiin onneksi negatiiviset tulokset perjantaina puolen päivän jälkeen. Olisi kyllä harmittanut ihan älyttömästi jos reissu olisi jäänyt väliin! Meillä oli onneksi lievä flunssa ja oireina ääni painoksissa ja aamuisin hieman yskitti, joten vähällä päästiin.
  • Koronatesti oli kyllä niiiiin epämiellyttävä. Meidän perheestä ei aiemmin ole kukaan ko. testissä käynyt ja ei ole kyllä hinkua joutua enää uudelleen. Uskon kylläkin, että testissä tullaan vielä käymään useamman kerran näin flunssakauden alkaessa ja koronan levitessä entisestään.
  • Korona tosiaan on alkanut täällä Oulun seudullakin levitä ja ihmisten ahdistus sen myötä. Maskit alkaa olla aika vakiintunut näky kaupoissa ja itsellekin on tullut jo aika rutiinia asetella joko kangas- tai kertakäyttömaski kasvoille julkisissa tiloissa liikkuessa. Ei auta kuin toivoa korona-ajan päättyvän jotenkin ja pian.
  • Mutta nyt koronajutut sikseen ja lokakuun lemppariaiheeseen eli HALLOWEENIIN! Me ollaan jo useampi vuosi juhlittu halloweenia ja niin me tehdään tänäkin vuonna! Meillä halloweenin juhliminen rajoittuu tosin ihan tähän omaan kotiin muutaman tuttavaperheen kesken. Täällä ei vielä ole tullut ”karkki vai kepponen” kiertely tavaksi.
  • Halloweenia varten kaiverreltiin kurpitsoja tällä viikolla. Meidän kuopuksen kummitäti tuli kaveriksi ja sovittiin, että tehdään kurpitsalyhtyjen kaivertelusta porukalla perinne!
  • Syyskuun lopussa rakas ystäväni heitti minulle juoksuhaasteen. Taustatietona kerron, etten ole oikein koskaan tykännyt juoksusta lajina, vaikka sitä silloin tällöin harrastankin. Ystäväni haastoi minut käymään 20 kertaa lenkillä, jonka jälkeen kuulemma rakastun juoksuun! Nyt lenkkejä on takana 9 kertaa ja fiilikset lajista on jotakuinkin samat kuin aiemmin. Eli fiilis lenkin jälkeen on huippu, kuten aina urheilun jälkeen, mutta vielä en ole ihan rakastanut lajiin samalla tavalla kuin esimerkiksi pyöräilyyn.
  • Olen kuitenkin ollut yllättynyt siitä, että jopa yli 10 kilometrin lenkit kulkee hyvin ja saan suht vaivattomasti juostua! Ainoa mikä vaivaa on juoksijan polvi, jota koitan nyt hieronnalla ja venyttelyllä parantaa. Nastakengät meni myös hankintalistalle pakkasten alettua, joten jollain tasolla juoksu selvästi alkaa maistua!

Sellaista meidän lokakuuhun. Viime viikkojen aikana ollaan myös sisusteltu kotia ja niistä onkin tulossa postausta piakkoin.

Mukavaa viimeistä lokakuun viikkoa!

Kaisa-Maria

Tämän hetken lemppareita

Kävin aamupäivällä ajelemassa pyörällä parin tunnin lenkin ja samalla kuuntelin podcasteja. Nimittäin musiikin lisäksi tykkään yksin touhuillessa tai sitten pyöräillessä kuunnella podcasteja ja joskus äänikirjojakin. Tykkään myös aika ajoin haeskella ja etsiä uusia seurattavia niin podcasteista, blogeista ja tv-sarjoista. Lisäksi on muutamat vaikuttajat, joita olen jo vuosia seurannut ja seuraan edelleenkin. Nyt sitten ajattelin listailla omia tämän hetken lemppareita, jos joku teistä lukijoistakin kaipaa uusia tuulia. Tässäpä siis minun tämän hetken lemppareita..

Blogit

Muotia, kauneudenhoitoa, sisustusta, perhe-elämää viisihenkisen perheen äidiltä. Tätä blogia olen seurannut jo useita vuosia ja nykyään vielä tiiviimmin, kun meillä on samaa ikäluokkaa olevat kolme poikaa ja on niin helppo samaistua blogin takaa löytyvän Hannan kirjoituksiin perhe-elämästä.

Muotia, kauneudenhoitoa, sisustusta ja lifestylea. Sama nainen on yhden suosikkipodcastini (Nonsensepodi) toinen ääni!

Muotia, kauneudenhoitoa, sisustusta ja lifestylea. Sama nainen on Nonsensepodin toinen ääni!

Lifestylea, hyvinvointia ja muotijuttuja Suomesta ja Sveitsistä.

Perhe-elämää, muotia, sisustusta ja hyviä, perusteltuja mielipidekirjoituksia.

Entisen koulukaverini blogi, jossa aiheena hyvinvointi ja lifestyle.

Myös entisen koulukaverini matkablogi täynnä tarinoita läheltä ja kaukaa.

Ja lisää oululaisia bloggaajia.. Lifestylea laidasta laitaan.

Podcastit

”Nonsense-podcastia voisi kuvailla ai­kamme Sex and the City:ksi. Siinä missä 90-luvulla Carrie ja kumppanit kohauttivat avoimella lähestymistavallaan pari­suhteisiin, seksiin ja muihin naisten elä­mään liittyviin aihealueisiin, tekevät Alexa ja Linda tänäpäivänä saman podcastinsa välityksellä.”

”Tuplakääk on julkkisjuoruihin keskittyvä makasiiniohjelma, jossa perehdytään mm. Hollywood-eliitin valeavioliittoihin, Englannin kuningashuoneen synkimpiin salaisuuksiin sekä Béyoncen ja muiden taruhahmojen salaraskauksiin. Tuplakääk on oivallista eskapismia aivoillesi. Tätä ohjelmaa ei suositella tosikoille.”

Älä huoli! Meidän kaverit ovat aina mokailleet vähän pahemmin kuin sinä. Kaverin puolesta kyselen on podcast, joka vastaa noloihin kysymyksiin. Tai ainakin kertoo kavereiden kokemuksia naurettavaks… siis vertaistueksi.

”Kaipaatko motivaatiota tai inspiraatiota omalle urallesi? Haluatko kuulla kiinnostavia uratarinoita ja erilaisia näkökulmia menestyneiltä johtajilta? Jos vastauksesi on kyllä, Leadcast – Inspiroivia uratarinoita on sinua varten. Tässä podcastissa kokeneet juristit, Maria Wasastjerna ja Essi Weseri, menevät pintaa syvemmälle ja keskustelevat vaikuttavien yritysjohtajien ja ammattilaisten kanssa uran kohokohdista ja pohjanoteerauksista, hyvistä ja huonoista neuvoista ja kaikesta siitä, mitä johtajuus tarkoittaa ja edellyttää. Rehellisesti ja kaunistelematta.”

Tiedettä ja tutkimusta aiheesta toiseen. Lempparijaksoja mm. Pompeijin asukkaista ja tutkimuksista kertova jakso sekä urheilupsykologiasta kertova jakso.

”Auta Antti! -sarjassa Antti Holma vastaa kuuntelijoiden kysymyksiin. Siis ihan kaikkiin. Maan ja taivaan väliltä, myös niiden ulkopuolisiin.”

”Vähän kuin istuisit mimmikavereiden kanssa aftereilla puhumassa rahasta – mutta se olisikin kiinnostavaa. Mimmit sijoittaa -podissa puhutaan rahasta, sijoittamisesta, säästämisestä ja kaikesta mitä sijoittavan mimmin elämään kuuluu!”

Tv-sarjat

”Draamasarjassa seurataan kuningatar Elisabet II:n valtakauden poliittista ja romanttista kilpailua sekä tapahtumia, jotka muokkasivat 1900-luvun jälkipuoliskoa.”

Jos tykkää seurata brittikuninkaallisia, tykkää todennäköisesti myös tästä sarjasta. Samalla saa pienen historian kertaustunnin, jos on päässyt unohtumaan, kuten minulla ;D

”Sarja rikollisjoukosta, joka ryöstää Espanjan kuninkaallisen rahapajan.”

Yllä oleva esittely kuullostaa laimealta, kun miettii itse sarjan toteutusta. Tämä on TODELLA koukuttava ja jännittävä tv-sarja olematta kuitenkaan perus räiskintämatskua! Sarja on espanjankielinen ja siitä iso plussa. Tähän on saatavilla myös dubbaus enkuksi, mutta suosittelen ehdottomasti katsomaan tämän alkuperäisenä.

Kuten varmaan huomasitte, niin melkoisen kepeällä linjalla kulkee nämä minun seurattavat. Toki jokaisessa näissä yllä listatuissa käsitellään niitä elämän vaikeitakin asioita, mutta pääsääntöisesti kuitenkin positiivisella näkökulmalla tai vähintäänkin huumorin kautta. Tiedeykkönen-podcast taitaa olla ainoa, joka on pelkkää faktaa ja tutkimusta, eikä niinkään huumoria.

Nyt sitten haluaisin tietää, mitkä on teidän lemppareita? Mitä blogeja seuraat? Tai linkkaa oma blogisi! Mitä podcasteja kuuntelette ja mitä tv-sarjoja seuraatte? Onko myös jotain kirjasuosituksia joko perinteisten tai sitten äänikirjojen puolelta? 🙂 Sana on vapaa!

Rauhallista sunnuntai-iltaa!

Kaisa-Maria

Syksyn satoa

Taas venähti useampi päivä edellisestä postauksesta. Ja aina tauon venyessä on hankala aloittaa kirjoittamaan uutta postausta. Kaikki aiheet ja ideat tuntuu jostain syystä typeriltä. Mutta typeryydenkin uhalla ajattelin purkaa vähän syksyn juttuja puhelimesta tänne bloginkin puolelle.

Meillä on ollut poikkeuksellisen kiireinen syksy. Olen mökkeillyt kolmena peräkkäisenä viikonloppuna eri kokoonpanoilla, sairastanut jo kaksi ärhäkkää flunssaa viiden viikon aikana ja siihen päälle pientä stressiä muun muassa töistä. Tai pientä pientä.. näin yksi yö unta yhdestä työasiasta ja unissani soitin oikeasti aikaisin aamulla työkaverilleni. Havaihduin hereille kun kuulin puhelimen tuuttausta. Onneksi hän ei soittooni herännyt, vaan kilautteli hieman myöhemmin aamulla takaisin ja kyseli hädissään, onko jotain tapahtunut kun sellaiseen aikaan soittelin ;D

Tämä syksy on ollut kaunis. Ollaan päästy ihailemaan upeita aamuja tunturissa ja kauniita iltoja järven rannalla. Ja seura on tietenkin ollut paras mahdollinen.

Reissuille on aina niin ihanaa lähteä, mutta kääntöpuolena sille on omanlaisensa huvivero. Sunnuntaina kotiin palatessa ei jotenkin ehdi palautua ja aamulla on taas aika lähteä töihin. Nyt onneksi ollaan muutama viikonloppu ihan vain kotona ilman isompia suunnitelmia. Marraskuussa on edessä yksi (kovin odotettu) reissu Rovaniemelle Santaparkiin koko perheellä. Se on meidän joululahja lapsille. Ja vähän ehkä itsellekin 😉 Meillä on tarkoituksena viettää koko päivä Santaparkissa joulujuttuja fiilistellen. Santaparkin jälkeen suunnataan pajakylän puolelle, jossa meillä on myös oma pieni mökki varattuna yhdeksi yöksi. Varmasti ikimuistoinen reissu lapsille.

Toissaviikolla oli jo aivan kunnon talvi Kuusamossa ja Riisitunturilla. Mehän ei yhtään tajuttu ottaa talvivaatteita mukaan, mutta onneksi nuo välikausikamppeet ja lämpimät kerrokset niiden alla riitti muutamassa pakkasasteessa. Pojatkin jaksoi hienosti retkeillä vajaan viiden kilometrin patikan kun välillä lämmiteltiin ja syötiin eväät autiotuvassa. Tupa oli kylläkin niin täynnä väkeä, että istuttiin pienessä nurkassa lattialla eväitä syöden. Kiva retki joka tapauksessa, vaikka ahdasta olikin. Pojat innostui eritoten Riisitunturille liittyvästä kummitustarinasta. Tarinan mukaan alueelle on aikoinaan eksynyt ja menehtynyt joku mies, joka nyt siellä kummittelee retkeilijöille. Kummitus on nimetty Riisin Riettaaksi eli ei liene kyseessä mikään hiljaisin kaveri 😉

Tänään käytiin koko porukalla aamusta kaupungilla. Vanhemmat pojat jaksaa jo hienosti kierrellä kaupoilla, mutta meidän kuopusta ei oikein kauppajutut nappaa varsinkaan nyt kun meidän rattaiden rengas puhkesi ja uutta ei ole vielä hankittu. Mutta saatiin onneksi pääostos, toppahousut esikoiselle hankittua eli aivan jees reissu.

Nyt ajattelin kokeilla meidän sisäpyörällä jonkin kevyen lenkin. Tämä useamman viikon liikkumattomuus alkaa jo sen verran tympäistä, että pakko päästä tekemään edes jotain. Olokin on aivan nuutunut kun olen vain ottanut rennosti monta päivää. Tosin niin se pitääkin tehdä jos aikoo parantua. Jospa nyt saisi olla pidemmän pätkän ilman flunssaa. Ensi viikolla saadaan töistä influessarokotteet ja ajattelin sen tänäkin vuonna ottaa. Ensimmäisen kerran otin meidän kuopusta odottaessa. Sen jälkeen ollaan se porukalla otettu joka vuosi. Onko teillä tapana ottaa tuo rokotus? Tämä(kin) jakaa mielipiteitä vahvasti ja väittely aiheesta käy joka vuosi melko kuumana. Me otetaan rokotus sen vuoksi, kun se niin helposti koko porukalla saadaan ja koska se meille tarjotaan. Ja tietenkin sen takia, että se voi estää sairastumisen. En silti ole mitenkään kauhuissaan, vaikka influenssarokotus meillä tänä vuonna jäisikin välistä.

Tällä hetkellä me nautitaan minisyyslomasta. Meidän koululaisella loma on tietenkin koko viikon mittainen ja me muut jäätiin torstaina vapaille. Eilen lähdettiin ex tempore aamusta polskuttelemaan Edeniin kun sää oli ulkona niin sateinen ja harmaa. Poikien mummu ja tädit ovat käyttäneet meidän poikia uimassa jo useamman vuoden. Nyt mekin päästiin näkemään, kuinka paljon pikkumiehet olivat taas oppineet uusia juttuja vedessä. Ollaan kyllä niin kiitollisia tuosta uima-asiasta lasten mummulle ja tädeille. Me ei nimittäin olla Ossin kanssa yhtään uimarityyppejä ja todella harvoin käydäänkään koko porukalla uimassa. Minulle tulee vielä kaiken lisäksi uimahalleissa ja kylpylöissä ihan jäätävä päänsärky kloorin hajusta jo parissa kymmenessä minuutissa, joten senkin vuoksi melko harvoin uin muualla kuin luonnonvesissä. En kyllä paljoa sielläkään..

Mutta nyt alan vaihtamaan pyöräilykamppeet päälle ja testaan ensimmäistä kertaa, kuinka maantiepyörä rullaa sisällä harjoitusvastukseen kytkettynä. (Btw.. kiva sisustuselementti tuollainen pyörä makkarissa 😉 ).

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Kaisa-Maria

Kenelle etätyö sopii?

Etätyö yleistyy kovaa vauhtia, kun tämän päivän teknologia mahdollistaa työskentelyn missä tahansa. Minullakin on mahdollisuus tehdä osa työstäni paikasta riippumatta ja tuota mahdollisuutta käytänkin. Omalla kohdalla päivän tai pari viikoittaista etätyöpäivää tehostaa työskentelyä ihan huomattavasti verrattuna siihen, että tekisin saman työn aina toimistolla. Lisäksi se auttaa meidän koko perhettä aikatauluksen helpottamisen vuoksi.

Etätyö. Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa. Pöydällä on tietokone.
Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa. Pöydällä on tietokone. Pöydän alla on kuviollinen matto.

Mutta miksi näin? Oman ja monen muunkin tuttavan kohdalla etätyö saa aikaan erilaisen ”mindsetin” jo ennen työpäivän aloittamista. Kun on jo lähtökohtaisesti alitajunnassa tuleva ”tehopäivä”, saa väkisinkin aikaiseksi enemmän. Nimittäin siinä missä työpaikalla ollessa mittaa työpäivän kestoa tyypillisesti ajallisesti, niin etätyöpäivänä mittaa työpäivän kestoa enemmänkin tehtyjen työtehtävien määrässä. Ja kun ainakin itselläni nälkä kasvaa syödessä, niin rakastan hetkeä kun saan kuitata tehtävälistalta mahdollisimman paljon työtehtäviä tehdyksi.

Toinen seikka mikä boostaa tehokkaaseen etätyöpäivään on se, kun tulee edelleen sellainen hassu fiilis kotona työskentelystä. Siis sellainen ”täällä minä vain kotona olen, mutta en todellakaan laiskottele” -fiilis. Onko teille muille tuttu ilmiö?

Etätyö – hyödyt ja haitat

Alla ensiksi lista etätyöskentelyn hyödyistä. Nämä samat asiat toistuvat niin tutkimuksissa kuin omissa sekä tuttavienkin kokemuksissa:

  • Työskentelyn tehokkuus
  • Ei keskeytyksiä
  • Rauhallisuus
  • Ajanhallinta
  • Mahdollistaa työelämässä kiinnipysymisen jos on esimerkiksi liikunnallisia rajoitteita.
  • Helpottaa muun muassa perheellisten arkea kun aamulla ei tarvitsekaan lähteä työpaikalle. Meillä se on konkretisoitunut niinä aamuina, kun esikoisen koulu alkaa vasta klo 10 jälkeen. Muutama tunti yksin kotona on ekaluokkaiselle pitkä aika, joten vanhempi työskentelemässä kotona helpottaa pienen koululaisen aamua.

Etätyö sisältää tietenkin myös riskejä/haittoja, eikä se sovi kaikille. Minunkin muutama tuttu ei tykkää työskennellä etänä laisinkaan. Yksi heistä kertoo, ettei saa kotona aikaiseksi mitään, kun kaikki kotihommat huhuilee ympärillä. Muutama taas kertoi, ettei halua tuoda töitä kotiin ollenkaan ja sen vuoksi etätyö mahdollisuudesta huolimatta ei tule kuuloonkaan. Etätyöskentelyn riskeiksi ja haitoiksi on listattu muun muassa seuraavia:

  • Huonot työtilat kotona. Yleisin paikka työskentelylle kotona on kyselyiden mukaan keittiön pöytä. Niin myös minulla..
  • Edelliseen liittyen huono ergonomia ja valaistus
  • Riittävän tietosuojan puute
  • Heikot yhteydet
  • Tauotuksen vähäinen määrä ja puuttuminen. Tähän sorrun itsekin melkeinpä aina. Lounaan ja kahvit nautin lähes poikkeuksetta tietokoneen ääressä samalla tehden töitä.
  • Työyhteisön puuttuminen ja sosiaalisen kanssakäymisen vähyys.
  • Riski väärinymmärryksille, kun ei olla kasvokkain.
  • Työajan yli venyvät päivät.

Etätyö on siis mainio keino ottaa itsestä ja omasta työskentelystä tehoja irti, kunhan vain huolehtii hyvään etätyöskentelyyn vaadittavat seikat kuntoon. Etänä työskentelevältä vaaditaan kokemusta ja valmiutta johtaa omaa työtään. Pitää olla itsevarma ja tietää, mitä tekee. Kaikki kontaktit ja tietenkin itse pitää olla tarpeen mukaan normaalisti tavoitettavissa. Pitää myös opetella se itselle sopivin tyyli. Omalla kohdalla juurikin tuollainen maksimissaan parin päivän viikottainen etätyöskentely on ideaali kokonaisuuden kannalta. Etätyöpäivä helpottaa meidän koko perheen arkea ja siten vähentää viikottaista kuormitusta. Samalla saan mielihyvää tehokkaista päivistä. Enempää en etänä kuitenkaan halua tehdä, koska kaipaan myös työkavereitani ympärille. Ja tottakai vanha kunnon FOMO eli fear of missing out nostaa päätään. Meillä kun on niin hyvät jutut töissä 😉

Etätyö. Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa. Pöydällä on tietokone.
Etätyö. Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa. Pöydällä on tietokone.

Kannattaa ottaa selvää omista mahdollisuuksista etätyöhön ja kokeilemalla löytää se itselle sopivin tapa. Olen kyllä todella onnellinen ja kiitollinen etätyön mahdollisuudesta sekä tietenkin työnantajan tuesta siihen.

Onko teillä mahdollisuutta tehdä omaa työtä etänä? Jos on, niin teetkö etäpäiviä ja mitä mieltä olet aiheesta etätyö?

Kaisa-Maria

P.S. Luin jostain hyvän vinkin etätyöpäivän ergonomiaan. Silityslaudan voi ottaa työpöydäksi ja työskennellä seisten rasittamatta selkää huonolla istuma-asennolla. Minulla on tapana tehdä seisten töitä kotona yhden meidän hyllykön äärellä. Se on juuri sopivalla korkeudella siihen hommaan 🙂

Paluu arkeen

Niin meni ihana kolmen viikon kesäloma ja huomenna koittaa paluu arkeen. Meidän miesväki jatkaa lomailua vielä ensi viikon ajan, paitsi esikoinen joka aloittaa koulutaipaleensa torstaina. Jännä viikko siis edessä!

Meidän lomaan mahtui kaikkea sitä, mitä lomalta haluttiinkin. Rentoutumista, pieniä reissuja ja ennen kaikkea yhdessä oloa koko perheellä. Käytiin poikien kanssa Vauhtipuistossa, retkeiltiin Hepokönkäällä ja polskittiin kuumina päivinä rannalla monta tuntia. Lomalla on parasta ja niin ihanaa kun yhdessä päivässä ehtii touhuta ihan älyttömästi normaaliin arkeen verrattuna.

Viiden hengen perhe Levin huipulla kesälomalla. Nyt on paluu arkeen.
Poika roikkuu aidalla ja katselee maisemia.
Ihmisiä kävelemässä Levin huipun maisemareitillä.

Ennen lomaa meillä oli yksi ainoa suunnitelma toteutettavaksi. Se oli eilen kun pyöräiltiin isolla porukalla Syöte MTB eli maastopyöräkisa Syötteen (hapokkaissa) maisemissa. Syöte MTB alkaa olla jo perinne kun itsekin ajelin kisan jo kolmatta kertaa. Ensimmäisen kerran meidän kuopuksen syntymän jälkeen ja toisen kisan vuosi sitten. Veli taisi ajaa tämän jo kahdeksatta kertaa ellen väärin muista? Tänä vuonna 32 km:n reitti oli aikaisempia vuosia helpompi ja se näkyi ajoajassa. Kuitenkin jäi hieman kaivelemaan oma suoritus, koska olisin halunnut tuolla reitillä vielä paremman ajan. Mutta kivaa oli taas ja ens vuonna sitten uudella kunnolla takaisin kisapoluille!

Viikko sitten puolestaan seikkailtiin kuvien maisemissa Levillä. Sielläkin oli niin ikään pyöräkisoja moneen lähtöön ja lähdettiin kannustamaan veljeä sekä hänen parempaa puoliskoaan sarjassaan. Samalla retkeiltiin ja seikkailtiin Levin mahtavissa puistoissa. Ja kun tänä vuonna ei päästy lähtemään Levin Arctic challengeen, niin lenkkeilin haastekisan polkuja omin päin. Musta World Cup -rinne oli edelleen yhtä jyrkkä ja sai sykkeen tappiin jo ensi metreillä. Lämpömittari näytti samaan aikaan yli kolmeakymmentä astetta ja onnistuin tietenkin polttamaan ihonikin siinä puuskuttaessa rinteitä ylös..

Levillä oltiin kahden yön ajan ja ajeltiin Ylläksen kautta Pelloon. Pellossa parkkipaikalla pyöritettiin pulloa – mennäänkö sittenkin vielä Luostolle vai alkuperäisen ajatuksen mukaan Haaparannan kautta kotiin illaksi. Pähkäilyjen ja pullonpyörityksen seurauksena päädyttiin kuitenkin ajamaan Haaparannan kautta kotiin. Hyvä vaihtoehto sekin, vaikka oikeasti olisi tehnyt mieli kääntyä jo Ylläksen jälkeen kohti Kilpisjärveä ja sieltä Lofooteille. Ehkä ensi kesänä olisi taas aika vuokrata asuntoauto ja tehdä pidempi reissu lasten kanssa?

Äiti ja kolme poikaa hänen hartioillaan Levin huipulla.
Äiti ja kolme poikaa hänen hartioillaan Levin huipulla.
Kaksi poikaa Levin huipulla maisemapolulla.
Poika istuu puun oksalla ja katselee maisemia ja tuntureita.
Nainen istuu mökin terassilla korkealla Levi-tunturilla kesälomareissulla. Paluu arkeen koittaa pian.

Paras hetki Levin reissulla oli kun käveltiin tuonne ”Joulupukin mökille” ja syötiin eväslounas mökin terassilla auringosta nauttien. Muita ei tuonne paikalle yhtä aikaa sattunut ja saatiin kuunnella Lapin hiljaisuutta aivan rauhassa omalla porukalla. <3 Pojat seikkailivat mökin pihassa ja keksivät tarinoita tuntureista. Kyllä tuossa Pohjoisessa on vain jotain taikaa kun se niin vetää puoleensa..

Viisihenkinen perhe Levin huipulla kesälomareissulla. Paluu arkeen koittaa huomenna.

Nyt ei auta muu kuin kaivella työkone esiin huomista varten, valmistella eväät ja viikata rennot lomavaatteet kaappiin. Lomalla on ihan parasta, mutta kyllä paluu arkeen ja rutiineihin on myös aivan tervetullutta! 🙂

Miten teidän kesä on sujunut?

Kaisa-Maria

P.S. Loman aikana aloitin yhteistyön ihan mielettömän hyvinvointiin liittyvän yrityksen kanssa! Minun Instagramia seuraavat yhteistyöstä onkin jo nähnyt pieniä vilahduksia ja pian siitä tulee enemmän tänne bloginkin puolelle! Mutta ennen sitä, käy ottamassa minun Instagramtilini @toinenikkunablog seurantaan ja tsekkaa mistä on kyse! Minun Instatilini päivittyy miltein päivittäin 🙂

Hepoköngäs – satumainen vesiputous

Ensimmäisen kesälomaviikon toinen lähimatkailu kohde meillä oli Hepoköngäs – satumainen retkipaikka vesiputouksineen Puolangalla. Oulusta ajomatkaa vesiputoukselle kertyy vain vajaan parin tunnin verran eli Hepoköngäs on juuri passeli kohde päiväretkelle.

Muistan oman ensimmäisen retkeni Hepokönkäälle lapsuudesta. Isä vei minut ja veljeni ihastelemaan vesiputousta. Myöhemmin ollaan käyty omien lasten kanssa tuolla nelisen vuotta sitten ja nyt haluttiin käydä taas uudelleen, että meidän kuopuskin näkee paikan.

Kuksa täynnä mustikoita.
Hepoköngäs ja kaksi poikaa.
Kolme poikaa metsässä kävelyllä. Edessä tupasvillaa.

Puolangalta on opastekyltit putoukselle ja reitti on helppo. Putoukselle asti pääsee lastenvaunujen kanssa ketterästi ja autopaikoiltakin sinne on matkaa vain 600 metriä. Meidän pojat ja poikien serkkupoika (eli ”neloset”) jaksoivat helposti kipittää tuon matkan edestakaisin.

Putouksen yläpäässä on tilava uusi nuotipaikka. Toinen retkeilijäporukka oli tehnyt sinne jo valmiiksi tulet ja me päästiin suoraan lounaalle tulen äärelle. Tuona päivänä ei nimittäin helteistä ollut vielä tietoakaan ja meinasi hieman palella!

Herkkusämpylät, mustikoita ja pullakahvit! Ai että miten voikin kaikki ruoka maistua aina niin paljon paremmalta ulkona?!! Tulipaikka on aivan putouksen yläpään vieressä ja eväitä nauttiessa voi ihastella kaunista maisemaa. Lasten kanssa saa tosin olla varsinkin jyrkännekohdissa huolellisena, vaikka aitoja paikalta löytyykin. Me käytiin vielä varovasti kurkkimassa kallioilta putouksen alaosaan ja onhan se vaikuttava näky!

Hepokönkään nuotiopaikka. Penkeillä aikuisia ja lapsia syömässä eväitä.
Hepoköngäs ja kolme poikaa leikkivät rannalla.
Hepokönkään vesiputous ja poika.

Alaosan tasanteelle asti kulkee leveä ja helppokulkuinen polku, josta jatkuu jyrkemmät portaat rantaan. Pojat ampaisi tietenkin heti rannan tuntumaan etsimään aarteita ja ihmettelemään putouksen pauhua. Joskus Hepoköngäs tarjoilee raikastavan sumun tuolla rannalla ollessa.

Kiipeilyiden ja seikkailuiden lisäksi saatiin ihastella sorsaemon ja pienen poikasen uiskentelua ihan meidän vieressä. Siellä ne tonkivat ruokaa ja pikkuinen koitti kovasti pysytellä räpiköiden emonsa perässä. Suloista katseltavaa!

Pojat ei olisi millään malttaneet jättää kivillä hyppelyä kesken, eikä kyllä meillä isommillakaan huvittanut lähteä kotimatkalle. Autolle kävellessä suunniteltiin jo seuraavaa reissua putoukselle syksyllä. Pimenevä ilta ja nuotiotulet vesiputouksella. Miltä kuulostaa?

Miehen ja lapsen kädet. Lapsen jalat kivillä.
Hepoköngäs. Lähikuva rantakivistä ja taustalla vesiputous.

Hepoköngäs on yksi Suomen korkeimmista luonnonvaraisista vesiputouksista ja se on valittu 2014 jopa Suomen kauneimmaksi vesiputoukseksi. Enkä ihmettele yhtään! Kannattaa ehdottomasti ottaa kohteeksi joskus!

Hepoköngäs. Poika katselee vesiputousta tasanteelta.

Me niin rakastetaan tarjota lapsille tällaisia erilaisia kokemuksia huvipuistoista luonnon ihmetyksiin. Joka kerta he oppivat paljon kaikkea uutta ja hauskaa. On ihan parasta katsella hymyillen, kun lapset tutkivat ja tekevät itselleen seikkailun hetkessä. Suloiset kysymykset eri paikkojen synnystä ja alkuperästä saa meidät vanhemmat naurahtamaan – ja samalla ylpeäksi omista pikku seikkailijoista.

Onko Hepoköngäs tuttu paikka teille?

Kaisa-Maria

Vauhtipuisto

Viime viikolla heti ensimmäisenä virallisena lomapäivänä suunnattiin Oulun Hietasaaressa sijaitsevaan huvipuistoon nimeltään Vauhtipuisto. Meidän keskimmäinen napero siellä onkin jo viime kesänä vieraillut kummitätinsä kanssa, mutta meille muille tämä oli uusi kokemus. Jos ei lasketa sitä kun minä ja Ossi ollaan siellä itse lapsena ollessa käyty. Muistiin on jäänyt vähintäänkin hasardit mönkijäajelut veljen ja serkkuni kanssa ;D

Vauhtipuisto. Kaksi poikaa porokarusellissa.
Vauhtipuisto ja minijuna.

Vauhtipuisto tarjoili juuri sopivia laitteita perheen pienimmille vierailijoille. Meidän kouluun lähtevä esikoinen oli kyllä myös menossa mukana, mutta kaipasi jo vähän hurjempiin vekottimiin. Mukavaa oli kuitenkin meillä kaikilla. Ostettiin rannekkeet meidän pojille ja minulle, että meidän kuopuskin pääsi kaikkiin laitteisiin aikuinen mukanaan.

Laitteet vaikuttivat vähän vanhoilta, mutta erittäin toimivilta ja turvallisilta. Meidän suosikit oli ehdottomasti Toukkavuoristorata ja nuo korkealle nousevat helikopterit. Myös perinteiset pyörivät kupit ja miniversio viikinkilaivasta sai pikkumiehet nauramaan täysillä. Välillä ajeltiin autoilla ja tutustuttiin söpöön minikylään, jossa talot olivat leikkimökkikokoa ja tutkimista riitti. Tuli vähän mieleen Särkänniemen Koiramäki!

Vauhtipuiston helikopteri- ja lentokonelaite.
Huvipuiston lentokonelaite.
Vauhtipuisto ja autorata. Taustalla lentokonelaite.

Monella porukalla näytti olevan mukanaan kunnon eväät, joita pystyi helposti nauttimaan Vauhtipuiston useilla pöytäpaikoilla. Meillä ei eväitä ollut, mutta käytiin ostamassa kahvilasta jäätelöt ja kahvit herkutteluhetkeen. Tauon jälkeen kokeiltiin lisää laitteita ja perään minigolfia sekä polkuautoja. Löydettiin vielä polkuautoradan vierestä tuo alemman kuvan vanha laiva, joka taisi ennen olla jonkinlainen nähtävyys Oulun Zeppeliinissä. Kuka muistaa? Laiva taisi olla karkkikauppana, mihin aina piti päästä kun kävi Zeppeliinissä.

Vanha rikkoutunut laiva metsässä.
Poika ajaa metsässä polkuautolla.
Vauhtipuisto. Kolme lasta kuppilaitteessa.

Vauhtipuisto on meidän mielestä ihan kohtuuhintainen. Koko päivän -rannekkeet maksoi 15-20€ / hlö. Ihan hyvin voisin kuvitella meidän menevän tuonne seuraavanakin kesänä kahden nuoremman pojan kanssa. Esikoisella taitaa kiinnostaa vuoden päästä vain isommat huvipuistot ja ihan kiva niin! Mukavaa sitten lähteä Särkänniemeen ja muihin puistoihin kun pojat ovat kaikki tarpeeksi isoja kulkeakseen itsekseen laitteissa. Koska minulla ei enää pää ja vatsa kestä sitä pyöritystä ;D

Vauhtipuisto ja hassusti maalattu talo Talon edessä kolme lasta.
Vanhanaikainen karuselli.

Suosittelen ehdottomasti vierailemaan Vauhtipuistossa alle kouluikäisten lasten kanssa. Ja toki siellä kouluikäisillekin touhua riittää, mutta meidän kokemus on, että pienemmille hieman enemmän.

Onko siellä vierailtu huvipuistoissa tänä kesänä? 🙂

Kaisa-Maria

Tauko

Moikka taas reilun viikon jälkeen! Blogihommiin tuli tällainen lyhyt tauko olosuhteiden pakosta. Toisin sanoen arki ja sen hulinat vei yksinkertaisesti kaiken ajan. Mutta täällä ollaan taas ja tauko loppuu nyt.

Olohuone, jossa kaksi lasta istuvat sohvalla.

Peruutellaanpas taaksepäin.. Viikko sitten tosiaan suunnattiin auton (ja pyörien) keula kohti Syötettä ja Syöte MTB Winter -ajoja. Magneettiripsipostauksen jälkeiset päivät menivät pitkälti pyöräreissua valmistellessa ja viikko sitten perjantaina lähdettiin hyvissä ajoin heti töiden jälkeen ajelemaan mökille. Meidän ja veljen lapset menivät mummulaan koko viikonlopuksi ja me aikuiset saatiin sen myötä nauttia kokonainen viikonloppu pyöräilystä nauttien. Kiitos vielä äiti ja isi <3

Ossilla oli myös tarkoitus osallistua ajeluun, mutta hän loukkasi kylkensä toisen harrastuksen parissa ja nautti lauantaipäivän mökillä lukien. Kelpaisi kyllä itsellekin! Pyöräilyt meni mukavasti, vaikka sää oli ihan järkyttävän huono. Räntää ja jäistä vettä satoi vaakatasossa kasvoille ja tuuli niin, että vastatuuleen nojatessa melkein pysyi pystyssä. Hauskaa oli joka tapauksessa ja Syötteen reitit on aina yhtä upeita ajaa. Jopa silloinkin kun pyörä uppoaa kahden metrin välein syvälle lumeen ;D

Viime sunnuntain valjetessa mummulasta kuului hieman ikävämpiä uutisia. Kaksi meidän pojista voi pahoin edellisen yön aikana. Ajateltiin tietenkin, että norohan se sieltä iski uudelleen. Onneksi oltiin väärässä ja kyseessä olikin ilmeisesti liian iso määrä herkkuja ennen saunaa ja unille menoa. Yksi meidän pojista on aina ollut herkkuhampaaltaan sellainen, ettei saata syödä kovin paljoa makeaa. Nyt hän sen tiedostaa jo itsekin ja hyvin usein säästää esimerkiksi puolet patukasta myöhemmäksi. Mutta tällä kertaa se taisi unohtua..

Noh joka tapauksessa päätettiin pelata varman päälle ja maanantai pidettiin kaikkien kolmen naperon kanssa koti(toimisto)päivää. Edellisellä viikolla kun heidän päiväkodissaan oli myös vatsatautia liikkeellä.

Olohuone, jossa kaksi lasta istuvat sohvalla ja yksi lapsi katselee kuvan etualalla.

Maanantaina meidän esikoisella nousi korkea kuume, jonka aiheuttajaksi paikannettiin/epäiltiin tulehtunutta ientä. Hänellä oli yläetuhammas melkein irti ja ien tulehtunut lyhyessä ajassa sen ympäriltä. Terveysneuvonnasta käskettiin ottamaan hammas pois heti jos mahdollista. Koko illan ajan me hampaan poistamisesta pikkumiehen kanssa neuvoteltiin ja lopulta hän antoi napata sen irti. Hampaan reuna siis jo näkyi ja se heilui jo aivan valtoimenaan pienellä osalla kiinni ikenestä. Hammas lähti ja tulehdus onneksi rauhoittui jo yön aikana. Kuume kuitenkin jatkui ja Ossi jäi vuorostaan kotiin poikien kanssa.

Hammastulehduksen lisäksi esikoiselle iski jokin flunssa ja hän pääsi vasta perjantaina tarhaan. Ja eilen sitten kuume nousi keskimmäiselle. Toisin sanoen meillä sairastelut jatkuu vaan, koska veikkaan kuopuksen olevan kuumevuorossa seuraavaksi.

Mutta näitä tauteja tulee ja menee. Meidän koko porukka oli syksyn ja alkutalven melko terveinä. Ja nyt kesän lähestyessä alkaa nämä kiertävät tauditkin varmasti helpottaa.

Kaksi lasta istuu sohvalla. Musta kissa katselee ulos ikkunasta viereisellä pöydällä.

Viikko on siis mennyt vauhdilla kun päivällä ykkösprioriteettina on tietenkin noiden karhunpoikien hoitelu. Iltaisin on itselläkin tuntunut olo nuutuneelta ja flunssaiselta. Ei ole jaksanut oikein mitään ”ylimääräistä”

Tänään aamulla kuitenkin oli jotenkin tosi energinen olo ja auringon paistaessa täydeltä taivaalta ei voinut muuta kuin hypätä pyörän selkään ja nauttia reippaan tunnin ajan metsässä. Lähdin heti kahdeksan jälkeen pyöräilemään, eikä millään olisi malttanut lopettaa. Hanki kantoi hyvin fatbiken leveillä renkailla ja auringonpaisteesta voisin tietenkin nauttia loputtomiin. Lenkin jälkeen pikainen suihku ja freesaus, jonka jälkeen lähdin esikoisen kanssa pyörähtään kaupungilla.

Ja nyt vatsa täynnä ja noin tunnin päikkäreiden jälkeen aletaan hommiin tuon meidän saunaremontin suhteen. Kyllä, sauna on edelleen tekemättä. Mutta hyvää kantsii odottaa ;D

Mitä te olette touhuilleet?

Ihanaa lauantain alkuiltaa! Ja hei muistakaa WWF:n Earth Hour tänään klo 20.30 alkaen! Pieni teko, jolla on kuitenkin suuri merkitys.

Kaisa-Maria

Magneettiripset – näyttävä look hetkessä

*Yhteistyössä Hoitohuone Balleriina

Magneettiripset? Mitä? Ensimmäinen ajatus magneettiripsistä loi minulle mielikuvan tekoripsistä yhdistettynä jääkaappimagneetteihin. Mutta ah kuinka väärässä olinkaan. Kuten kuvista näkyy.

Yhteistyökumppanini Hoitohuone Balleriinan valikoimaan on alkuvuodesta tullut myyntiin BP Magnetic Lashes -ripsiä ja Hoitohuoneen ihana Riina antoi minulle testiin setin ripsiä.

Lähikuvassa kasvot ja magneettiripset.

BP Magnetic Lashes -ripset ovat siis magneeteilla kiinnitettävät tekoripset. Hurraa, ei enää liimalla sotkemista! BP:n magneettiripset valmistetaan käsityönä synteettisestä silkistä sekä puuvillasta ja ovat näin ollen täysin vegaaniset. Suunnittelutyö on tehty täällä Suomessa ja ripsissä käytetyt magneetit täyttävät EU:n säädökset, kuten kuuluukin.

BP:n magneettiripsiä on saatavilla seitsemää eri mallia, joissa ripsien pituudet vaihtelevat 6-15 mm välillä. Minulla on käytössä malli ”Bea”, jossa ripsinauhojen pituus on 2,5 cm ja ripsien pituudet 6-10mm.

BP Magnetic Lashes -paketti, jossa näkyvillä magneettiripset, applikaattori ja käyttöohjeet. Vieressä mainos eri ripsimalleista.
Lähikuvassa BP Magnetic Lashes -paketti, jossa peili, magneettiripset sekä applikaattori.
Lähikuva naisesta takaapäin. Nainen laittaa peili kädessä ripsiväriä.

BP Magnetic Lashes -paketissa tulee mukana ripsiä kahteen eri lookiin: Arkeen ja juhlaan. Arkilookin muodostat käyttämällä yläripsien päälle asetettavaa ripsinauhaa sekä neljää pientä alaosaa yläripsien alle molempiin silmiin. Näyttävämmän juhlalookin puolestaan saat asettamalla ripsinauhat yläripsien päälle ja toiset kokonaiset ripsinauhat yläripsien alapuolelle. Molemmissa tyyleissä omat ripset jäävät noiden magneettiosien väliin ja näin magneettiripset pysyvät paikallaan.

Magneettiripsien käyttö

Minä tykkään laittaa magneettiripset paikoilleen viimeisenä, kun muu meikki on jo kokonaan ripsiväriä lukuunottamatta valmiina.

Kun on aika lisätä ripsiväri valmistele magneettiripset taivuttamalla kevyesti ripsiä kaaren mukaisesti ja testaa ”kuivaharjoittelulla” mihin kohtaan ripset asetat. Paketin mukana tulee applikaattori, jota voi käyttää paketin ohjeen mukaan tai normaalien pinsettien tapaan. Itse turvauduin omiin pinsetteihini.

Aloita toisesta silmästä ja lisää ripsiväriä. Lisää ripsiväri vain siihen silmään, mihin asetat magneettiripset ensimmäisenä. Painele ripsiväriä erityisesti ripsien alaosaan. Heti tämän perään aseta yläripsien päälle tuleva ripsinauha paikoilleen. Se jää hieman kiinni märkään ripsariin ja näin helpottaa asettelua. Ota pinseteille yksittäinen magneettiripsialaosa ja kiinnitä se ensimmäiseen ripsinauhan magneettiin yläripsien alapuolelle niin, että omat ripsesi jäävät kahden magneetin väliin. Jatka samalla tavalla loputkin alaosat. Ja juhlalookia tehdessä kiinnitä yläripsien alapuolelle tulevan ripsinauhan magneetit yksi kerrallaan yhteen yläpuolen ripsinauhan kanssa. VINKKI: aloita magneettien kiinnitys joko silmän sisänurkasta tai ulkonurkasta.

Toista sama toiselle silmälle eli ensin ripsiväri ja sitten magneettiripset. Valmista tuli!

Lähikuvassa naisen kasvot ja magneettiripset.
Lähikuvassa naisen kasvot. Kuvakulma sivusta katsottuna.

BP Magneettiripset: plussat ja yksi miinus

  • + Uudelleenkäytettävät. Käyttökertoja jopa useita kymmeniä.
  • + Ei liimaa! Eli ovat hyvin allergiaystävällisiä. Tämä on minun suosikkiplussa!
  • + Näyttävä silmämeikki hetkessä.
  • + Pienet magneetit sopivat yleisesti käytettäväksi kaikille. Jos epäilet magneettien sopivan omaan käyttöösi terveydellisistä syistä varmista sopivuus lääkäriltäsi.
  • + Samassa paketissa kaksi eri tyyliä. Paketti toimii myös säilytysrasiana magneettien avulla.
  • + Varaosia mahdollisuus ostaa erikseen. Esimerkiksi jos ajan kuluessa hukkaat kaikki pienet yksittäiset magneettialaosat voit ostaa pelkästään niitä lisää.
  • + Helppo hoito. Voit puhdistaa magneettiripset tavallisella öljyttömällä meikinpuhdistusaineella. Vaahtomainen puhdistusaine sopii parhaiten.
  • – Se yksi miinus: Magneettiripsien asettaminen hyvin paikoilleen voi vaatia hieman harjoittelua. Minä kokeilin muistaakseni neljä kertaa ennen kuin sain ripset juuri oikeaan kohtaan paikoilleen ja aivan ripsien alaosaan. Jos ripset jäävät väärään kohtaan ja ”liian kauas” ripsien tyvestä voi magneetit häiritä näkökentässä. Jos näin käy on parasta laittaa ripset kokonaan alusta paikoilleen. Harjoittelu tekee mestarin tässäkin! 🙂
Lähikuvassa naisen kasvot.

Lopuksi vielä muutamat vinkit:

  • Jos ripsinauha ei tunnu asettuvan paikoilleen leikkaa sisänurkkaan tuleva magneettiosa pois. Eli tuolloin ripsinauhaan jää kolme magneettia. Minä tein näin ja heti onnistui paremmin.
  • Käytä asennusapuna hiuspinniä. Kun laitat yläripsien päälle tulevan ripsinauhan kiinni ripsiin ota hiuspinni ja pidä sillä ripsinauhaa paikoillaan. Hiuspinni tarttuu hyvin kevyesti magneettiin ja saat sen avulla kohdistettua ripsen oikeaan kohtaan samalla kun asetat pinseteillä alaosan magneetin kiinni.
  • Älä aseta magneettiripsiä altaan päällä. Tai suojaa allas niin, että ripset eivät pääse tippumaan viemäriin ;D Onneksi paketin mukana tulee kaksi yksittäistä magneettivaraosaa hukkaamisen varalla.
Lähikuvassa naisen kasvot.

Minä ainakin alun ihmettelyjen jälkeen olen tykästynyt näihin BP:n magneettiripsiin ihan älyttömästi. Omaan nimittäin lyhyet ja suorat ripset ja niihin olen aiemmin hankkinut lisäboostia käyttämällä ripsienpidennyksiä ja joskus niitä liimattavia tekoripsiäkin. Ripsien pidennykset ovat toki ihanan vaivattomat, mutta liima aiheutti minulle jonkin verran aristusta silmiin ja kustannukset ovat suurehkot. Nämä ripset voit hankkia itselle Hoitohuone Balleriinasta alle 40 euron hintaan ja käyttää jopa kuukausien ajan.

Tositoimissa nämä ripset ovat olleet jo kolmeen otteeseen. Ihan arkena ja kerran illanvietossa. Ripset pysyi paikoillaan täydellisesti, vaikka altistuivat muun muassa kunnon räntäsateelle. Suosittelen siis lämpimästi 🙂

Kaisa-Maria

*BP Magnetic Lashes -ripset saatu

P.S. Hoitohuone Balleriinasta saatavilla myös ihana Lash Lift -ripsien kestotaivutus. Hoitohuoneella on myös valikoimissaan luonnonkosmetiikkaa, joista omia suosikkeja ovat muun muassa kurkkunaamio ja punaporkkanavoide.