Bike Hotel Concept, Hotel Iso-Syöte

*Yhteistyössä Hotelli Iso-Syöte

 

Minua vähänkin aikaa seuranneet tietävät, että yksi lemppariharrastuksistani on maastopyöräily. Meidän kodin läheltä lähtee mahtavia metsäreittejä kymmenien kilometrien päähän, mutta siltikin oma lemppari alue maastopyöräilyyn on Syötteen alue. Siksipä olin enemmän kuin innoissaan Hotelli Iso-Syötteen ehdotuksesta testata heidän tälle kaudelle uusitut leveärenkaiset fatbiket ja juurikin tuolla omilla lempparipoluilla. Hotellilla on aivan oma pyöräilijöille suunnattu palvelukokonaisuus, Bike Hotel Concept, johon sisältyy aivan kaikki pyöristä varustukseen, huoltoihin, reittipalveluihin sekä ravintoon ja rentoutumiseen. Toisin sanoen pyöräilijän unelmapalvelu.

bhc_hotel_iso-syöte_3bhc_hotel_iso-syöte_4bhc_hotel_iso-syöte_7

Syötteen polut tarjoavat monen eri tason reittejä aina aloittelijoille sopivista hyvinkin haastaviin konkaripolkijoiden polkuihin. Myös reittien pituuksia löytyy muutamasta kilometristä kymmeniin kilometreihin saakka. Eri reittejä yhdistelemällä valittavana on huima määrä ihania polkuja pitkin metsiä ja tunturimaisemia.

Vaikka Syötteen alue ei minulle aiemmin ollut kovinkaan tuttu, on siellä alusta asti ollut turvallinen olo ajella uusia polkuja pitkin. Kaikki reitit on merkattu tosi hyvin ja opastekylttejä on reittien varrella hyvä määrä. Lyhyenkin reitin varrella maisemat ehtivät vaihtua moneen otteeseen. Tiheästä kuusimetsästä makealta tuoksuvan suon pitkoksille.. Välillä on ihana pysähtyä tunnelmallisissa taukotuvissa eväiden ääreen ja nauttia hetki tulen loimutessa vierellä.

bhc_hotel_iso-syöte_8bhc_hotel_iso-syöte_9bhc_hotel_iso-syöte_10bhc_hotel_iso-syöte_6

Aina aiemmin poljin Syötteen metsissä omalla kapearenkaisella maasturillani. Fatbikea kuitenkin testasin ensimmäistä kertaa tämän vuoden tammikuussa Syötteen satumaisilla talvireiteillä. Vuokrasimme kälyn kanssa juurikin Hotelli Iso-Syötteeltä pyörät ja kävimme porukalla ajelemassa pitkin lumisten kuusien reunustamia polkuja. Nyt puolestaan syksyn aikana fatbike-kuume alkoi kohoilla ihan kunnolla ja päädyin lopulta vaihtamaan kapearenkaisen luottokumppanini ”fättiin”. Ja ei ole kyllä kaduttanut. Leveiden renkaiden ansiosta voi polkea melkeinpä missä vain. Lumella, hiekalla, syvässä kurassa, metsäpoluilla..

Hotellin uudet pyörät oli keveitä ajaa ja ohjautuivat hyvin haastavillakin poluilla. Minä otin alleni S-koon pyörän ja Ossilla oli L-koko. Kypärät meillä oli kotoa mukana ja ennen lähtöä pyöriin vaihdettiin lukkopolkimet, kun me niillä ollaan totuttu molemmat ajamaan. Omia varusteita ei kuitenkaan tarvitse ottaa mukaan ellei itse halua. Kypärä mm. kuuluu vuokrauksen hintaa. Hotellilta löytyy myös pyöräilyasut!

Vuokrapyörävalikoimasta löytyy monenlaista kulkupeliä. Myös lapset on huomioitu pyörävalikoimassa eli pyöräseikkailulle voi lähteä koko perheellä! Näiden fatbikejen lisäksi vuokrattavana on hieman normaalia leveämpi renkaisia ”plussapyöriä” sekä sähköavusteisia fatbikeja.

bhc_hotel_iso-syöte_11bhc_hotel_iso-syöte_12

Hankala kuvailla sitä tunnetta, mikä tulee kun pyöräilee tällaisissa maisemissa. Täysi hiljaisuus metsissä, kaikki raikkaat tuoksut, eläimet ja näköalaa silmän kantamattomiin. Ja kaikki tämä alle kahden tunnin ajomatkan päässä Oulusta.

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan retkeilyä Syötteen alueella pyörän selässä niin talvella kuin lumettomaankin aikaan. Maisemat vaihtuvat nopeammin kuin kävelyretkillä, mutta siltikin pääset nauttimaan upeasta luonnosta ja metsän rauhasta hauskalla tavalla.

Käykää myös kurkkaamassa viime tammikuinen kirjoitukseni Fatbiket Syötteellä. Siitä saa pientä vihjettä siitä, kuinka upeaa on ajella myös talvella keskellä tykkylumipuita. Se on oikea talven ihmemaa.

bhc_hotel_iso-syöte_13

Kiitos tuhannesti Hotelli Iso-Syöte mahdollisuudesta päästä kokeilemaan uusia pyöriänne! Oli aivan ihanaa!

 

 

K-M

P.S. Joko luit edellisen kirjoitukseni Hotelli Iso-Syötteen uudesta ja upeasta Karhunpesä-sviitistä?

 

EDIT: Bike Hotel Conceptin nimi on päivitetty ja löytyy nyt nimellä Lapland Bike Hotel.

Palvelukokonaisuus on täysin sama kuin aiemmin 🙂

Unelmien miniloma Karhunpesä-sviitissä

* Yhteistyössä Hotel Iso-Syöte

Kolme pientä alle kouluikäistä naperoa, kokopäivätyöt ja muut ruuhkavuosien kiireet. Yhteinen, kahdenkeskinen laatuaika puolison kanssa on todella kortilla ja kaikki pienetkin hetket yhdessä pyritään nauttimaan toistemme seurasta. Nyt kuitenkin saimme yhteistä aikaa melkeinpä koko menneen vuoden edestä, kun perjantaina aamusta veimme lapset hoitoon ja ajelimme vuorokauden ajaksi Hotelli Iso-Syötteen vieraaksi. Majoituimme uutuuttaan ja upeuttaan hohtavaan Karhunpesä-sviittiin.

karhunpesä_bearcavesuite7

karhunpesä_bearcavesuite8

Hotellin respan toivotettua meidät iloisesti tervetulleiksi, lähdettiin Ossin kanssa innosta ja jännityksestä hymyillen kävelemään kohti majoitustamme. Hotellin alakerrasta löysimme ohjeiden mukaan karhun kuvalla varustetun oven sviittiin. Avattuamme oven mykistyimme tämän näyn ääreen. Ja siis ihan oikeasti aivan kuin joku olisi painanut mute-nappia meille! Suut auki tuijoteltiin toisiamme ja tätä 85 neliön luksustason sviittiä vuoron perään.

Ensimmäinen huomio oli sviitin tuoksu. Karhunpesä tuoksui vienosti ja raikkaasti sellaiselle hieman tervaiselle puulle, mutta ei kuitenkaan niin, että se häiritsisi. Sen perään katse hakeutui sviitin upeaan luonnonkivitakkaan ja kuparisiin yksityiskohtiin. Katseen vangitsi kuitenkin lopulta ikkunoiden eteen sijoitettu iso poreamme. Siinä vaiheessa taisin hymyillä niin leveästi kuin kasvoista lähtee. Poreammeen ja olohuoneen ihmettelyn jälkeen tutustuttiin sviitin muihin puitteisiin.. Aivan mieletön ylätasanne isoine sänkyineen sekä karhupesämäisine sisustuksineen pisti meidät huokailemaan ihastuksesta. Karhunpesän kaksi wc-tilaa olivat myös sisustukseltaan täydellisiä. Rauhalliset maanläheiset sävyt ja hentoinen eukalyptuksen tuoksu toivat heti aivan ihanan tunnelman.

karhunpesä_bearcavesuite6
karhunpesä_bearcavesuite3

Kuvien napsimisen lomassa tuli sen verran nälkä, että päätettiin pitää ruokailutauko hotellin ravintolassa. Haluttiin kuitenkin nauttia upeasta majoituksesta ja päädyttiinkin ottamaan annokset huoneeseen. Haluttiin viettää kaikki mahdollinen aika ihan vain kahdestaan. Hotellin ravintolassa aiemminkin syöneinä tiedettiin, että annokset ovat varmasti maukkaita ja odotukset ylittäviä. Nyt kuitenkin kokki vei homman astetta kovemmaksi. Nimittäin en muista milloin viimeksi olisin syönyt niin maukkaan ravintola-annoksen. Minä otin paahdettua nieriää lisukkeineen ja Ossi puolestaan tilasi ihan supermaukkaan kanapastan. Visualisti-puoli minussa ihaili annosten kaunista asettelua, enkä olisi millään raskinut alkaa syömään.

Jälkkäriksi nautittiin takkatulen ääressä ruby-suklaata ja lasilliset viiniä. Jos poreamme ei olisi houkutellut vieressä oltaisiin istuttu noilla sijoilla varmaan useampi tunti. Oli niin ihanaa nauttia hetkestä roihuavan takan vieressä päivän hämärtyessä ja keskittyä kunnolla juttelemaan kaikesta mahdollisesta. Tuli mieleen ne meidän seurustelun alkuajat, kun saatettiin jutella tunteja kaikesta maan ja taivaan väliltä. Nykyään kun meidän keskustelut arkisin painottuvat enemmänkin itse arjen pyörittämiseen ja muihin juokseviin asioihin.

karhunpesä_bearcavesuite16karhunpesä_bearcavesuite13

Poreamme houkutteli tosiaan niin paljon, että napattiin laukuista uima-asut ja lähdettiin tutustumaan sviitin kylpytiloihin. Vai sanoisinko sviitin spa-osastoon? Vierekkäiset sadevesisuihkut ja ovet kahteen erilliseen saunaan. Turkkilainen höyrysauna ja vastapäätä perinteinen suomalainen sauna panoraamaikkunalla huoneistoon. Ikkunasta pystyi halutessaan katselemaan jättitelkkaria tai huoneiston takana avautuvaa maisemaa. Ikkunat oli myös mahdollista sulkea rauhaa halutessaan. Meillä ne oli auki, kun vain kahdestaan huoneistosta sekä löylyistä nautittiin.

Vaikka perinteistä saunaa rakastankin, niin kyllä voiton vei sviitin ihana höyrysauna! Myös parempi puoliskoni mieltyi höyrysaunan lämpöön ja tunnelmaan. Ja poreammehan on ainakin meidän kohdalla sanomattakin selvä kruunu tähän kaikkeen. Oli niin mahtavaa rauhassa nauttia lämpimästä vedestä ja poreista. Lauantaina sääkin oli kirkas ja nautittiin heti aamusta alkaen upeista maisemista poreiden keskellä.

karhunpesä_bearcavesuite10karhunpesä_bearcavesuite9karhunpesä_bearcavesuite2karhunpesä_bearcavesuitekarhunpesä_bearcavesuite17karhunpesä_bearcavesuite18karhunpesä_bearcavesuite4

Meillä ei ole tällä hetkellä halua lähteä viikon lomalle kahdestaan ja jättää lapsia muille hoitoon. Ikävä on liian suuri meille kaikille, varsinkin meidän 1-vuotiaalle kuopukselle. Voimme kuitenkin molemmat Ossin kanssa kädet sydämillä taata, että vuorokausi Karhunpesässä sekä Syötteen upeissa maisemissa latasi akut yhtä lailla kuin useampi päivä jossain muussa lomakohteessa.

Oulusta Iso-Syötteelle on ajomatkaa vain alle kaksi tuntia eli matkustusaikaa ei ole juuri ollenkaan. Lyhyestä matkasta huolimatta tuntuu, että on jossain täysin toisessa maailmassa tunturien ja täydellisen rauhan keskellä. Me ainakin unohdettiin kaikki muut arjen kiireet ja keskityttiin vain upeaan tunnelmaan sekä tietenkin toisiimme. Kotona sitä ei samalla tavoin onnistu pysähtymään, vaikka hetkessä osaisikin elää. Tuolla sen sijaan jokaista aistia hemmoteltiin vuorokauden ajan ja viimeisetkin kiristykset haihtuivat hartioilta. Parasta oli se, että saimme kokea kaiken tämän Ossin kanssa yhdessä. 

karhunpesä_bearcavesuite15

Meillä Suomessa on upeita kohteita ja oikeasti näinkin läheltä voit löytää mitä uskomattomampia paikkoja! Minäkin ajattelin ennen hieman mustavalkoisesti, että tarvitsen sen viikon loman kaukana kotoa ladatakseni akut ja rentoutuakseni kunnolla. Sainpas onneksi nenilleni ihan konkreettisesti kun vuorokausi Karhunpesä-sviitissä latasi sekä minuun, että puolisooni huikeasti energiaa. Puhumattakaan siitä, kuinka upeaa oli kaiken tämän pikkulapsiarjen keskellä olla vain kaksin. Ja lähestyvän joulun vuoksi vinkkaan antamaan elämyslahjana yön Hotelli Iso-Syötteen upeissa sviiteissä! Jää taatusti mieleen ja muistoihin!

Vierailumme ei kuitenkaan päättynyt lauantaina huoneen luovutukseen, vaan pääsimme vielä nauttimaan Syötteen upeasta luonnosta tuliterien maastopyörien kyydissä. Siitä kuitenkin lisää myöhemmin.

Kiitos Hotelli Iso-Syötteen väki tästä unelmien minilomasta Karhunpesä-sviitissänne. Ja mitä suurimmat onnittelut kuudennesta peräkkäisestä voitosta Suomen parhaana pienenä hiihtohotellina. Voitto meni täysin oikeaan kohteeseen! 🙂

 

K-M

P.S. Voit lukea myös aiemmasta vierailustamme Hotelli Iso-Syötteellä. Kuopuksemme ollessa pieni vauva majoituimme koko viiden hengen perheellämme hotellin Aurora-sviitissä. Nämäkin sviitit ovat vertaansa vailla ja loksauttavat suut auki upeudellaan. 

 

*Tämä blogipostaus on toteutettu yhteistyössä Hotelli Iso-Syötteen kanssa. Kaikki mielipiteet ja kokemukset ovat kuitenkin täysin minun ja puolisoni omia.  

Pieni Karhunkierros ja Kuusamon syksy

Pitkä viikonloppu Kuusamon rauhassa on varma larma laturi omille akuille. Torstaina töiden jälkeen pakattiin auto ja ajeltiin tutulle mökille nauttimaan loppusyksyn rauhasta. Vai voiko jo puhua alkutalvesta kun ikkunasta katsoessa luonto hohti valkoisena? Viikonloppu hurahti ohi ulkoillessa ja leikkien. Välillä ihan vain rentouduttiin sohvalla ja kodassa. Päällimmäiseksi kuitenkin jäi mieleen veljen vaimon kanssa tehty aamulenkki. Kipaistiin lauantaiaamuna Pieni Karhunkierros hieman pikaisempaan tahtiin.

pieni karhunkierros (2)pieni karhunkierros (7)pieni karhunkierros (13)pieni karhunkierros (14)pieni karhunkierros (16)

Edellisestä vierailusta Karhunkierrokselle on kulunut jo melkein vuosikymmen, joten nyt oli kiva käydä ihastelemassa Oulangan luonnonpuiston maisemia uudelleen. Tokihan me melkein jokaisella Kuusamon vierailulla käydään lasten kanssa Myllykoskella, joka sijaitsee Pienen Karhunkierroksen alkupäässä. Nyt kuitenkin saatiin ihastella reitin muutkin sykähdyttävät maisemat.

Reitille oli löytänyt tiensä kymmenet muutkin. Mikä on tietenkin vain ja ainoastaan hieno asia! Mutta sellainen tietty patikointi-/vaellusfiilis ei itselle tuolla tule samalla tavalla päälle kun luonnonystäviä on taukopaikat pullollaan ja riippusiltojen ylittämiseen sai jonkin aikaa jonotella omaa vuoroaan. Toki tuli hetkiä, ettei muita näkynyt, mutta suurimman osan ajasta vähintäänkin kuului kaikuna ihmisten äänet.

Meitä ne eivät kuitenkaan haitanneet, vaan normaaliin tyylimme moikkailtiin ja juteltiin muiden retkeilijöiden kanssa. Ihasteltiin myös erästä naisporukkaa, jotka reitin ehkä upeimmalla kohdalla auringon kuultaessa sumun läpi taipuivat rauhalliseen rytmiin eri jooga-asanoihin. Oli kerrassaan lumoavaa katseltavaa siinä hiljaisuudessa. Silloin nimittäin ei kuulunut muiden retkueiden ääniä, eikä ketään muita ollut näköpiirissä. Vain me ja joogaajat.

pieni karhunkierros (11)IMG_1951pieni karhunkierros (3)pieni karhunkierros (6)pieni karhunkierros (5)

Reilu pari tuntia reipasta kävelyä ja oltiinkin jo takaisin autolla. Tuo Pienen Karhunkierroksen kiertäminen heti aamusta oli loistava aloitus päivälle. Mökille palatessa miehet puolestaan lähtivät käymään pikaisen lenkin korkealla Konttaisella. Konttaisen maisemat tarjosivat kuulemma myös melkoisia vau-hetkiä. Heidän retkikavereina oli ollut kesyjä kuukkeleita, jotka olivat tulleet aivan viereen istuskelemaan. Pisteenä iin päälle Ossi ja Mikko pääsivät seuraamaan ison merikotkan liitelyä aivan lähietäisyydeltä.

pieni karhunkierros (15)pieni karhunkierrospieni karhunkierros (17)pieni karhunkierros (4)

Loppupäivän ajan harmillisesti satoi vettä aikalailla ja meidän suunniteltu retki lasten kanssa jonnekin hienolle näköalapaikalle jäi tekemättä. Sen sijaan laitettiin grillikotaan tulet, valmistettiin päivällinen avotulella ja herkuteltiin paahdettuja vaahtokarkkeja jälkkäriksi. Illan viimeisteli koko meidän yhdeksän hengen leikkimä pimeäpiilo, jota ei millään olisi malttanut lopettaa.  ;D

Nyt sitten ollaankin jo matkalla kotiin, akut täynnä virtaa ihanasta viikonlopusta. Kyllä tällaiset reissut vaan tuo ihan älyttömästi energiaa arjen keskelle.

 

 

Ihanaa sunnuntaita! Ja hei, kertokaas mikä on teidän tapa nollata arkea ja ladata akkuja?

 

K-M

 

Ranuan eläinpuisto ja lomakylä Gulo Gulo

Palataanpa vielä yhden postauksen verran meidän kesälomareissulle. Kahden yön Ruka-visiitin jälkeen ajeltiin Posion kautta Ranualle. Saatiin alkukesästä lahjaksi lahjakortti, joka oikeutti meidän koko perheen nauttimaan Ranuan eläinpuistosta sekä majoituksesta Gulo Gulo lomakylässä vuorokauden ajan.

_MG_8421
_MG_8492

Me ehdittiin eläinpuistolle ennen mökkien luovutusaikaa, jonka vuoksi päätettiin aloittaa reissu syömisellä. Pitkin eläinpuistoa on useampi grillaus- ja evästelypaikka, mutta meillä kun ei ollut mitään ruokaa mukana niin nautittiin lounasbuffet Wild Arctic -ravintolassa. Ravintola on eläinpuiston sisäänkäynnin kanssa samassa rakennuksessa, joten siellä voi poiketa syömään kesken kierroksenkin. Ruoka oli hyvää kotiruokaa ja vaihtoehtoja löytyi useampi. Salaattipöytä oli myös oikein toimiva ja juomiksi oli katettu vesi, mehu, maito ja kotikalja. Kahvi ja tee kuului hintaan.

Suosittelen myös ehdottomasti harkitsemaan omia eväitä! Grillauspaikoilla oli isot kaasugrillit ja hyvin istuma- ja pöytätilaa isommallekin porukalle. Eläinpuiston kierroksen varrella on myös kaksi kioskia, joista toisesta mekin napattiin jäätelöt mukaan jälkkäriksi.

_MG_8374
_MG_8410
_MG_8373

Vatsat täynnä oli hyvä lähteä kierrokselle. Vajaan kolmen kilometrin pituisella kierroksella elelee metsässä noin 50 eri villieläinlajia ja 200 eläinyksilöä. Suurin osa eläinpuiston asukeista alkaa olla meille jo aika tuttuja, mutta vielä me niistä kiinnostutaan ja jaksetaan seurata niiden touhuja. Seuraava eläinpuistoreissu suunniteltiin kuitenkin tehtäväksi Korkeasaareen kun siellä ei vielä olla vierailtu koskaan.

Eläinpuiston reitti oli helppokulkuista yllä olevan kuvan mukaista laudoitettua reittiä. Lastenrattailla pääsi aikalailla joka paikkaan vaivattomasti näin lumettomana aikana. Samoin pyörätuoleilla ja rollaattoreilla. Reitin varrella oli penkkejä levähdystä varten sekä reitin alusta ja puolen välin tienoilla löytyi wc:t.

_MG_8531
_MG_8548
_MG_8555

Lomakylä Gulo Gulo on aivan eläinpuiston vieressä autotien toisella puolella. Eläinpuiston ja lomakylän väliä pääsi helposti kulkemaan alikulkutunnelin kautta. Matkaa mökiltä eläinpuistolle tuli muutama sata metriä eli autolla ei tarvinnut ajella ja mökillä oli helppo pistäytyä välissä tarpeen tullen ja palata sitten puistoon.

Ja nyt tulee tämä oma lempparikohta! Mökkivuokraan kuului liinavaatteet sekä loppusiivous! ♥ Pisteenä iin päälle myös aamiainen kuului hintaan. Perusaamiainen tarjoiltiin samaisessa Wild Arctic -ravintolassa, missä edellisenä päivänä syötiin lounasta. Tarjolla oli monenlaista perinteistä aamiaisruokaa, joten nälissään ei sieltä tosiaan tarvinnut lähteä.

Ja sitten itse mökki.. Muistaakseni vuonna 2012 rakennetut hirsimökit oli aivan ihania! Isot leveät sängyn sellaisilla ”hotellilakanoilla” odotteli siellä nukkujia ala- ja yläkerrassa. Pojat tietenkin heti varasivat yläkerran makkarin ja kylppärin itselleen. Mökistä löytyi kaikki mukavuudet saunaa myöten ja kaikki tarvikkeet ruoanlaittoon oli paikallaan.

_MG_8610
_MG_8619

Minun ja Ossin lempparit tällä reissulla oli ehdottomasti nämä jääkarhut. Äiti ja pentu varsinkin järjesti kunnon shown leikkiessään vedessä ja härnätessään emoaan. Meidän pojatkin nauroivat kovaan ääneen kun näytti aivan siltä, että äiti-karhu haluaisi pennun pois vedestä ja vähän väliä se oli emonsa luokse menossa. Ja juuri kun emo oli nappaamassa kiinni pennustaan niin se sukelsi vesi roiskuen pinnan alle ja pakoon.

Pitkään ne tuota hippaa leikkivät kunnes emo kyllästyi ja käveli kahdella jalalla pentunsa perään veteen. Voi jestas miten iso se olikaan!! Olisin jaksanut seurata näitä kahta monta tuntia. Pöllöt ovat myös meidän perheen kestosuosikkeja ja niitä me bongailtiinkin pidempi tovi. Poikien lemppari tällä reissulla oli kuitenkin leikkipuisto Satumetsä, joka on reitin alun vierellä. Leikkipuisto oli eräänlainen seikkailurata, jossa pääsi kiipeilemään ja laskemaan monenlaisista paikoista. Siihen palattiin vielä mökiltäkin kerran ja aamiaisen jälkeen ennen lähtöä. Nuorimmainen puolestaan osoitteli ihmeissään vähän kaikkia eläimiä, mutta taisi kuitenkin innostua eniten liukumäestä ;D

_MG_8429
_MG_8474
_MG_8447

Mukava vuorokausi eläinpuistossa ja lomakylässä oli kiva etappi meidän kesälomareissulla. Ranualta vielä jatkettiin yhdeksi yöksi omalle kesäpaikalle, jossa juhlittiin isolla porukalla minun veljen lasten synttäreitä. Sinne oli meidän vanhaan heinälatoon järkätty tunnelmalliset lastenjuhlat ja pihalla puolestaan oli mahdollisuus polskia altaassa sekä leikkiä vesisotaa porukalla.

Kiitos vielä lahjakortin antajille sekä tietenkin synttärisankareille ihanista juhlista!

 

K-M

 

Pieni lomamatka

Lomareissulta on nyt kotiuduttu muutamaksi päiväksi ennen seuraavaa reissua. Päädyttiin tekemään meidän koko perheen lomamatka Kuusamoon ja Ranualle. Ranuan jälkeen vietettiin vielä yksi yö meidän suvun kesäpaikalla.

_MG_8334

Mutta nyt Kuusamon ja Rukan tunnelmiin!

Tällä kertaa majoituspaikaksi valikoitui Rukan Scandic-hotelli. Varattiin tosi hyvällä tarjouksella makuuhuoneellinen sviitti meidän perheelle kahdeksi yöksi. Tällä meidän viiden hengen perheellä menee normaalit huoneet tosi ahtaiksi ja nukkuminen kärsii jokaisella, joten tuollainen isompi huone oli aivan täydellinen ratkaisu tähän väliin.

Rukalla nautittiin ulkoilusta ilman sen kummempia suunnitelmia. Yksi ilta vietettiin minun kummien aivan ihanalla mökkipaikalla. Päästiin kokeilemaan suppailua ja lopuksi vielä kävimme ajelemassa heidän ”irroitettavalla laiturilla” pitkin järveä. Aivan upea kokemus lipua pitkin järveä ilta-auringossa.

_MG_8179
_MG_8191
_MG_8204

Ja kun Kuusamossa oltiin niin pakkohan meillä oli tehdä jo perinteeksi muodostunut retki Myllykoskelle. Se on meidän poikien ehdoton lempparipaikka ja sinne on aina päästävä kun lähettyvillä ollaan. Retkikavereina meillä on minun vanhemmat, jotka olivat yhden yön ajan Rukalla samaan aikaan.

_MG_8222
_MG_8224
_MG_8245

Rukan reissu sisälsi paljon liikkumista ulkona ja tietenkin hyvää ruokaa. Ruka huiputettiin koko perheen voimin toisena iltana. Tarkoitus oli käydä pienellä iltakävelyllä, mutta isommat pojat kipittivät portaita pitkin huipulle asti ja kuopus veteli kovalla sinnillä hieman yli puoleen väliin. Koitettiin tarjota syliä, mutta hän vain päättäväisesti pudisteli päätään ja jatkoi yksin ylöspäin.

_MG_8301
_MG_8314
_MG_8332
_MG_8353

Paluumatkalla bongattiin rinteessä kunnon mustikka-apaja. Siinä me varmaan vajaat puoli tuntia nautittiin makeista mustikoista ja ihasteltiin maisemia. Keräsin vielä tyhjään juomapulloon mustikkasatsin iltapalan jälkkäriksi.

_MG_8121
_MG_8145
_MG_8144

Rukan reissu oli kaikinpuolin rento. Pojat nauttivat kun leikittiin puistoissa ja hotellin leikkihuoneessa. Me puolestaan nautittiin kun sai vain olla ja tehdä vähän mitä huvitti. Yleensä kun aina tuppaa olemaan jotain tekemistä mielessä niin tällä kertaa ei ollut ihan mitään. 🙂

_MG_8117
_MG_8108

Rukalta tosiaan vietettiin kaksi yötä, jonka jälkeen ajeltiin Ranualle käyttämään saamamme lahjakortti. Kirjoittelen Ranuan päivistä sitten myöhemmin oman postauksensa.

 

Onko siellä kesän reissut jo tehtyvä vai vasta edessäpäin? 🙂

 

K-M

Levi Arctic Challenge – Naisten reissu Lappiin

Viime talvena suunniteltu ja kovasti odotettu naisten reissu Lappiin ja Levin Arctic Challengeen toteutui viimein edellisenä lauantaina. Haasteottelua edeltävänä päivänä pakattiin kassit ja varusteet autoon suuntana pohjoinen. Perjantai-ilta kului tankaten ja kävellen Levin huipulla. _MG_7928_MG_7939

Lauantaina aamu puolestaan jatkui taas tankaten, vesipisteen viemisellä radan varrelle ja ehkä hieman jännittäen. Itse rata ei niinkään tuonut perhosia vatsaan vaan päinvastoin odotettiin innolla tulevaa. Jännitystä aiheutti sen sijaan kova kuumuus ja nesteen riittävyys. Sitä kun ei mielin määrin jaksa mukana kantaa.

Hieman ennen meidän starttia haettiin kisanumerot eli mukana kannettavat pöllit ja asteltiin lähtöalueelle.

Arctic Challenge -haasteottelussa ei kisata muita vastaan. Ideana on haastaa omat rajansa ja ylipäätään kokonaisvaltainen elämys karussa tunturissa. Heti lähdön jälkeen ensimmäinen haaste oli ylittää eturinteen lampi uiden. Tämä tehtävä haastoi itseä eniten, koska en ole mikään uimarityyppi. Vaatteet, kengät ja varusteet toi yllättävän paljon lisäpainoa ja vastarannalla jo hengästytti. En käy uimassa juuri koskaan, mutta hyvin me pöllin kanssa ylitettiin pitkältäkin tuntuva matka. Tämä alun kastelu toi mukavan viileän olon paahtavaan ilmaan.

TimoKoivistoStudioArtica_1StudioArtica_3

Radan edetessä rimpuiltiin, ylitettiin vesiesteitä (joista yhden lämpötila oli kokonaiset kuusi astetta), kiivettiin pöllit sylissä Levin huipulle kolmisen kertaa ja paljon paljon muuta. Viimeinen nousu oli jyrkkyydestään tunnettu Levin Black-rinne, jonka kyllä tunsi jaloissa vielä monta päivää reissun jälkeenkin ;D

AllAboutLapland_Alex_6Mikke Ahlfors_1AllAboutLapland_Alex_1AllAboutLapland_Alex_2AllAboutLapland_Alex_3AllAboutLapland_Alex_4

Maalissa hymyilytti kun 16 kilometria vaativaa rataa oli takana ja kaikista selvittiin mainiosti. Haasteottelun ”Not me, but we” -slogan todella näkyi tuon ottelun aikana. Tiimityöllä mentiin koko matka ja otteluun osallistujat auttoivat myös oman joukkueen ulkopuolisia osallistujia.

Nesteet ja tankkaukset meni meidän porukalla kaikilla nappiin. Virtaa riitti vielä Black-rinteen jälkeen jopa niinkin paljon, että juostiin viimeisten esteiden välit. Viimeisenä esteenä oli vielä kerran pulahdus ja sukellukset eturinteen lammessa, jonka jälkeen rannalla odotteli itse haasteottelun ”äiti” Laura Peippo halauksen kera. Sen perään jokainen sai kaulaansa kuksamitalin muistuttamaan hienosta kokemuksesta ja suorituksesta.

Suihkun, illallisen ja lyhyen baaripyörähdyksen jälkeen oltiin koko porukka aika valmista kauraa unten maille.

_MG_7953_MG_7911

Kuva 3: Timo Koivisto, Kuvat 4&5: Studio Artica, Kuvat 6,8,9,10,11 : All About Lapland Alex, Kuva 7: Mikko Ahlfors

 

Meidän neljän hengen tiimi oli mahtava yhdessä ja erikseen. Ollaan melko tasaväkisiä kunnolta ja muutenkin saman henkistä koko sakki. Kellään meistä ei tullut kertaakaan fiilistä, ettei jaksaisi. Siihen auttoi hyvä porukkahenki.

Ensimmäinen reissu Lappiin Arctic Challengeen ei missään nimessä jää viimeiseksi. Jo kotimatkalla aloitettiin ensi kesän reissun suunnittelu. 🙂

 

Meidän tiimi kuittaa!

 

K-M

Lapsuusmuistoja rakentamassa

Ah miten ihanaa tämä lämpö onkaan! Tuntuu, ettei tästä saa tarpeekseen, vaikka välillä hiki nousee pintaan pelkästä makoilusta.

Nyt helteiden aikana ollaan käyty aikalailla päivittäin uimassa lasten kanssa ja viilentymässä luonnonvesissä. Tiistai-iltana lähdettiin veljen perheen kanssa iltaretkelle Koiteliin ja pakattiin myös uimakamppeet mukaan. Olen jo vuosia haaveillut Koitelinkoskissa uimisesta ja nyt vihdoin se toteutui kun heitin talviturkin kosken kuohuihin. Oli ihan mahtavaa!

_MG_1281
_MG_1216

Lapsetkin intoutuivat heti meidän perässä kastelemaan varpaitaan lämpimään jokiveteen ja pian he polskivatkin jo meidän kanssa ihan kunnolla. Meidän kuopuksellakin oli kova tahto veteen, vaikka aluksi ajateltiin hänen katselevan rannalta jonkun meidän aikuisen kanssa. Mutta kun todellinen vesimies hän on, niin tokihan me pikkumies otettiin mukaan nautiskelemaan tästä erikoisesta uimapaikasta.

_MG_1261
_MG_1211
_MG_1231
_MG_1227

Koitelin luonnonvesipuistosta nautiskellessa juteltiin veljen vaimon kanssa, kuinka hänen rakkaimpiin lapsuusmuistoihin kuului uiminen juurikin Koitelinkoskissa. Hän totesikin hyvin, että yleensä ne parhaimmat muistot ovat niistä yksinkertaisista jutuista, mitä on perheen tai muiden rakkaiden kanssa päässyt tekemään. Ja tottahan se on, ainakin meidän kohdalla. Naureskeltiin, että ei niiltä lapsuuden huvipuistoreissuilta muista montakaan yksityiskohtaa, mutta en voisi kuvitellakaan unohtavani lapsuuden uintireissuja, metsäretkiä, automatkoja perheen kanssa serkkujen luokse tai mökkireissuja.

Toivon, että näistä meidänkin uintireissuista ja muista touhuista lapsille jää samanlaisia kultaisia muistoja sinne aikuisiälle saakka.

_MG_1266
_MG_1273
_MG_1247

Onko siellä muita koskiuimareita? Tällä hetkellä Koitelissa on kiva käydä lastenkin kanssa uintireissulla kun vesi on tosi matalalla ja koskialueelle on muodostunut tuollaisia ihania altaita joissa polskia. Joissakin paikoissa vettä on aika syvästikin ja virta kova, mutta suurimmaksi osaksi minullakin vesi ylsi vain hieman polvien yläpuolelle. Pohja on paikoin liukas ja kivinen, mutta paikoin taas sileää isoa kalliota, jossa on helppo kävellä. Koskikohtiin on ihana mennä istuskelemaan luonnon omiin poreisiin ja ottaa pieni vesihieronta selälle.

_MG_1249
_MG_1283

Minkälaisia kultaisia muistoja löytyy teidän lapsuudesta?

 

K-M

 

Kevätreissu

Vappu on nyt juhlittu ja edellisen postauksen suunnitelmista poiketen me päädyttiinkin hieman juhlimaan kaupunkiin. Meille heitettiin iltapäivällä yllättäen kutsu lähteä ravintolaan vappudinnerille ja lasillisille. Tokihan me lähdettiin kun oli mahdollisuus. Kotona oltiin jo takaisin kahdeksan aikaan laittamassa meidän kuopusta nukkumaan. Eilen puolestaan tuntui aivan sunnuntailta ja touhuiltiin lähinnä vain kotihommia. Ossin kanssa napattiin päivälliseltä joku kevyt ruokamyrkytys kun pari tuntia syömisen jälkeen molempien olo kävi melko tukalaksi. Onneksi pojat sattuivat syömään eri ruokaa ja meidänkin olot parani illan aikana. Tänään vielä väliin kouraisee vatsasta, mutta muuten ei muista edes, että eilen olisi mitään ollutkaan. Mikähän lie?

Mutta asiaan.. Edellinen viikonloppu vietettiin perinteisesti Kuusamossa Rukan lähettyvillä. Majoituspaikkana meillä oli jo monesti aiemminkin blogissa näkynyt miehen työpaikan vuokramökki. Olisikin oma! Meillä oli aikomuksena vielä kerran käyttää poikia laskettelemassa, mutta flunssan piinatessa esikoista jätettiin laskettelut kokonaan pois ja otettiin vain rennosti mökillä.

_MG_8926
_MG_8929

Mökiltä on tosiaan reilut 10 kilometriä matkaa Rukalle, mutta kuitenkin aika lähellä rinteitä ja muita huveja. Järveltä voi kuitenkin ihastella Rukaa ja Valtavaaraa, jotka molemmat näkyy tuossa yllä olevassa kuvassa. Jopa Valtavaaran pieni mökki erottuu kun oikein tarkkaan katsoo.

Jäiden vielä kantaessa päätettiin kävellä retkelle läheiseen saareen. Minua tuo jäällä kävely kuumotti jotenkin tosi paljon. Ossi kävi kuitenkin ennen jäälle menoa kairaamassa ja tarkastamassa tilanteen muutamista kohdista. Teräsjäätä oli vielä paksusti ja paikallisetkin vielä kulkivat jään päällä. Sillä mekin uskallettiin. Saari oli mukavasti jo sulanut lumesta ja pojat pääsi pitkästä aikaa leikkimään metsäleikkejä. Meidän pikkumieskin oli innoissaan kun pääsi eka kertaa kunnolla tutkimaan ja temuamaan metsikössä.

_MG_8945
_MG_8950
_MG_8956
_MG_8938

Rakenneltiin peikolle maja ja ihmeteltiin pieniä luita maassa. Samalla nautittiin metsän tuoksusta ja auringonpaisteesta. Ai että olinkin niin ikävöinyt sitä ihanan raikasta tuoksua, mikä metsästä leijailee! Onneksi nämä meidän kodin lähimetsätkin sulaa nyt vauhdilla.

Meistä on ihana seurata poikien metsäleikkejä. Lapsillä on niin mahtava mielikuvitus ja yhdestä kepistäkin he pystyvät keksimään mitä erikoisempia juttuja. Milloin heillä oli jousipyssyt, milloin vaelluskepit.. Ideoita tuntuu lentävän vähän väliä ja mielenkiinto jokaiseen pieneenkin havunneulaseen voi olla valtava. Lasten elämää parhaimmillaan!

_MG_8975
_MG_8969

Tällä kertaa nautittiin kodassa vain pullakahvit perinteisen päivällisen sijaan. Tulen ritinä lämpimässä kodassa sai koko porukan hiljenemään ja tuijottelemaan tuleen ulkoilupäivän päätteeksi. Haaveilin taas päikkäreistä, jotka edellisellä reissulla onnistuin ottamaan tuolla kodan lämmössä.

_MG_8911
_MG_8906

Hieman urheilua, ulkoilusta nauttimista, kevään merkkien tutkimista, lintujen bongailua ja yhdessäoloa. Niistä koostui tämä reissu. Saunottiin parina iltana ja nukuttiin paljon. Tai niin paljon kuin se tällaisessa viiden hengen perheessä on mahdollista ;D Etsittiin maastosta erikoisia kiviä (eli kristalleja) ja kuunneltiin, oliko joku pöllö meidän lähellä huhuilemassa.

_MG_9036
_MG_9017
_MG_8925

Sunnuntaina kotiin lähtiessä olo oli jotenkin tosi levännyt ja onnellinen. Tuollainen rauhoittuminen luonnon keskellä on todellakin tarpeen vähintään muutaman kerran vuodessa! Pojistakin huomasi, kuinka he nauttivat hiljaisuudesta rauhallisesta olosta. Vaikka kotona tietenkin pyritään tasapainoittamaan arkea ja ottamaan paljon rauhallisia hetkiä arkihulinoiden keskelle, niin kyllä tällainen reissu siltikin antaa paljon enemmän. Ehkä se on se maisemanvaihdos ja tauko kotiympyröiden leikeistä ja aktiviteeteista.

Haaveilen omasta pienestä mökistä Kuusamoon sitten joskus isompana kun lapsetkin ovat aikuisia. Olisi ihana omistaa oma paikka rentoutumiseen ja täyteen rauhaan tuolta pienestä asti tutuiksi tulleista maisemista. Syötteen alue on toinen vaihtoehto omalle piilopirtille. Sepä jääköön nähtäväksi parin vuosikymmenen taa 🙂

Onko teillä jokin tietty paikka, joka edustaa tuollaista täyttä rentoutumista ja rauhoittumista?

 

K-M

 

 

Rosa & Rudolf Family Park – aloittelijoiden rinnealue Rukalla

Viime sunnuntaina suunnattiin koko perheellä Rukan lastenmaahan, joka on tälle kaudelle uudistunut täysin ja kantaa nykyään otsikon mukaista nimeä Rosa & Rudolf Family Park. Muutoksista mainittakoon mm. uutuudet mattohissipituuksissa ja tubing-mäki.

Meillä ei vielä omia laskettelutarvikkeita ole, joten aloitettiin homma vuokraamoreissulla. Molemmille pojille otettiin sukset, sauvat, kypärä, lasit sekä valjaat kolmen tunnin ajaksi.

Sukset, sauvat ja kypärä kuuluvat lastensettiin, jonka hinta kolmelle tunnille on 16,50€/hlö. Lasien vuokra on 7€/lasit sekä valjaiden vuokra 4€/valjaat. Kokonaishinta kolmen tunnin vuokralle oli siis 55 euroa.

IMG_9296
IMG_9279

Aiemmin lastenmaahan pääsi ilmaiseksi eli lasten laskettelusta tuli maksettavaksi ainoastaan välinevuokra. Uudistettuun family parkiin tulee ostaa 10 euron hintainen pääsylippu. Tosin voimassa olevalla hissilipulla alueelle on vapaa pääsy ja alle 6-vuotiaat kypäräpäiset lapset pääsevät ilmaiseksi hissilipullisen vanhemman seurassa. Alle 3-vuotiaat pääsevät kulkemaan ilmaiseksi. Eli meidän perheeltä maksoi puistossa oleilu 3x 10€ (meillä ei ollut hissilippuja ja toinen vanhempi pääsi vauvan kanssa ilmaiseksi).

_MG_8068
_MG_8064
_MG_8067

Alkuun otettiin kuivaharjoittelua eli pojat muistelivat miten aurataan (tehdään suksilla pitsapalanen) ja kuinka taas tulee vauhtia (sukset suoraan = ranskalaiset). Nuo ruokatermit opin aikoinaan kun kävin veljen kanssa Syötteellä laskettelukoulussa pikkuisena. Toimii hyvin edelleen ;D

Ja ei muuta kuin taikamatolle! Alkuun autettiin poikia hissin kyytiin, mutta aika pian kajahti isoon ääneen, että osaavat kuulemma itsekin mennä.  Muutamien laskujen jälkeen heitettiin isommalta pojalta valjaat pois ja hän lasketteli loppuajan yksinään. Nuoremmalla syöksylaskijalla pidettiin valjaat menossa mukana koko ajan. Hän kun ei millään haluaisi jarrutella..

_MG_8066
IMG_9295

Välillä käytiin rengaskarusellissä ja kuumalla kaakaolla. Sitten palattiin taas rinteeseen harjoittelemaan. Poikien innon ja keskittymisen hiipuessa laiteltiin sukset nippuun. Parempi lopettaa kun on vielä hymyt kasvoilla.

Ihan lopuksi käytiin testaamassa rengasmäki. Minäkin muka hain kypärän päähän, että pääsisin poikien kanssa mäkeen. Äitiä ei kuulemma enää tarvinnutkaan mukaan, joten tulin mäen alas perässä kävellen. Ja kypärä päässä..

Family park oli kiva alue kaikkine tekemisineen. Alueelle on muina uutuuksina tullut vaijeriliuku, linnunpesäkeinu, leikkipuisto ja taukotupa (jossa varustuksena kuivauskaappi, mobiililaitteiden latauspisteet ja takkatulet). Miinuksena kylläkin tuo leikkipuiston sijainti maksullisella alueella. Rukankylän puolelta kylläkin löytyy ilmainen leikkipuisto ja nettisivujen mukaan myös ilmainen taikamatto laskettelukokeilua varten.

IMG_9313

Viime maanantaina puolestaan oli minun vuoro repäistä ja suksia rinteeseen. Edellisestä laskettelukerrasta on aikaa jo useampi vuosi ja edellisestä laskettelusta suksilla on kaksikymmentä vuotta aikaa.

Lumilautailu saa nyt jäädä ainakin joksikin aikaa. Helpompi opettaa lapsia laskemaan kun on samat välineet alla.

Hieman kyllä jännitti marssia vuokraamoon ja hissilipun ostoon yksinään. Vuokrauksen ja lipun oston ollessa selvät painelin lähimmälle ankkurihissille ja ilmoitin hissimiehelle, että edellisestä kerrasta on nyt niin pitkä tauko, joten voisiko hän avittaa ankkurin kanssa. Hissimatka meni hyvin ja niin meni ensimmäinen laskukin. Hitaasti, mutta tuntumaa hakien. Seuraavat mäet viilettelin jo tuttuun tapaan alas. 🙂 Oli niin kivaa!

IMG_9312
IMG_9310

Muutaman tunnin laskettelun jälkeen alkoi minun tuulihousut päästämään kylmää sen verran läpi, että katsoin paremmaksi palauttaa välineet ja ajella mökille hehkuttamaan upeaa aamupäivääni!

Suksilla laskettelusta jäi sen verran kova into päälle, että koitetaan nyt Ossin kanssa päästä huhtikuussa päiväseltään lasketteleen kahdestaan Syötteelle. Ja reilun kuukauden päästä mennään perinteiselle kevätreissulle Rukalle, joten siellä viimeistään lapset ja ehkä mekin Ossin kanssa päästään rinteeseen ennen lumien sulamista. 🙂

Onko teillä tapana lasketella ja jos niin suksilla vai laudalla?

 

Aurinkoista perjantaita! 🙂

K-M

Hiihtolomalla | Kuusamo – Ruka

Hei taas pienen blogitauon jälkeen!

Meidän perhe nauttii parhaillaan hiihtolomasta. Loma startattiin jo viime perjantaina lähtemällä kohti Kuusamoa ja Rukaa. Tällä kertaa majoituttiin 30v-synttärilahjakortin ansiosta Pulkkajärvellä Holiday Clubin mökissä. Kiitos vielä lahjakortin antajille!

_MG_8104
_MG_8044

Isommat mökit oli jo kaikki varattuina, joten otettiin tällainen 40 neliöinen parvellinen mökki. Mahduttiin tosi hyvin, vaikka erillisiä makkareita ei ollutkaan. Isommat pojat ottivat parven haltuun ja pienimmäinen nukkui meidän kanssa alhaalla. Haaveiltiin Ossin kanssa, että olisi aivan unelma saada tällainen mökki Syötteen alueelle sitten isona. Tuollainen 40 neliöitä on juuri sopiva mökki meidän perheelle ja vieraitakin kyllä mahtuu kun tiivistää.


_MG_8095

Perjantai oleskeltiin ihan vain mökillä ja otettiin rennosti. Meidän pienimmäinen napero oli vielä hieman flunssainen, joten pidettiin matkustuspäivä aikalailla sisäpäivänä.

Lauantaina lounaan jälkeen ajeltiin meidän ”Kuusamo happy placeen” – Myllykoskelle. Myllykoskelle tulee just sopiva kävelymatka autolta ja pojat tykkää tutkia vanhan myllyn huoneita samalla kun koski pauhaa vieressä. Ossin kanssa nautitaan myös jylhästä koskesta ja paikan tunnelmasta. Meidän lisäksi siellä oli ryhmä brittejä, jotka ihmeissään ihastelivat kantorinkkaa ja siellä tönöttävää pikkumiestä. Samainen porukka myös ihmetteli ääneen, kuinka siellä meidän pojat tottuneesti juoksentelivat pitkin polkuja kun he itse samaan aikaan tarpoivat pilkkihaalarit ja lumikengät yllään keskellä lumista polkua. 🙂

_MG_7950
_MG_7964
_MG_8040

Yksi vakio ihastelun kohteista on Myllykosken koskikarat – nuo pienet mustavalkoiset sukeltavat linnut. En millään käsitä, kuinka tuollainen pieni lintu selviää noinkin kovassa virrassa?

_MG_7971
_MG_7979
_MG_7988
1
_MG_7989
_MG_7988
_MG_8018

Pojat olisivat halunneet joka päivä Myllykoskelle (eli noidan mökille), mutta sunnuntai me kulutettin Rukan rinteillä family parkissa. Molemmat oppivat taas uusia juttuja laskettelun saralta. Minäkin kävin rinteissä suksimassa ensimmäistä kertaa 20 vuoteen! Kirjoittelen noista lasketteluista lisää hieman myöhemmin.. 

Sunnuntaina iltapäivästä Ossi lähti vanhempien poikien kanssa pilkille ja me jäätiin pikku-ukon kanssa mökille. Pilkkireissun aikana mökin ovelle koputteli paikallinen vanhempi herra myyden juuri leivottua rieskaa. Menin tilanteesta jotenkin ihan hämilleen ja muistin vasta rahaa ojentaessa, että meillähän keikkui siellä keittiön pöydällä jo useampi leipäpussi. ;D Mutta rieska oli hyvää ja ”rieska-pappa”, kuten pojat häntä alkoivat kutsumaan, tuli hyvin iloiseksi.

_MG_8100
_MG_8122

Päivät laitettiin pakettiin ulkoilemalla ja hyppelemällä Hulk-hyppyjä lumivuorelta, makoilemalla levitetyllä sohvalla, lukemalla, joogalla ja lopuksi vielä rentoutumalla saunassa. Nuorimmainen poikanen on melkoinen saunamies. Olisittepa kuulleet minkälainen huuto syntyi kun lähdettiin saunasta pois ;D

Tiistaina aamusta pakkailtiin kassit ja ajeltiin kotiin. Mökille iso plussa siitä, että liinavaatteet ja pyyhkeet kuuluivat hintaan ja loppusiivousta ei tarvinnut itse huolehtia! Ihan mahtavaa!

 

Nyt meidän loma jatkuu mm. valmistautumalla sunnuntain virpomiskierrokseen 🙂 Onko siellä muilla jo pajunvitsat valmiina?

 

K-M