Väsyttävä syksy

Taas on käsillä ne aamut, kun aurinko ei enää nouse aikaisin ja syksyn tummentama maa imee kaiken valon. Viimeksi tänään kauhistelin ihmisiä ilman heijastimia! Miten se onkin niin vaikeaa muistaa tuo maailman halvin henkiturva? Päivänvalon vähenemisen huomaan itsessä heti kun alkaa vuorokauden valoisat tunnit vähenemään. On taas se väsyttävä syksy. Mutta tänäkin vuonna aion tehdä kaikkeni tätä perinteistä syysväsymystä vastaan.

Väsyttävä syksy. Nainen nojaa laiturin kaiteeseen aurinkoisena syyspäivänä.
Nuotiopaikka ja taustalla ihmisiä laiturilla aurinkoisena syyspäivänä.

Viime vuonna listailin hieman omia konsteja kaamosaikaa varten. Niitä aion tänäkin vuonna hyödyntää. Lisäksi olen lueskellut kirkasvalolampuista. Niistä kyselinkin muiden kokemuksia Instagramin puolella ja vastauksien perusteella se on taitaa olla ihan toimiva juttu.

Kirkasvalolampuissakin on lukemani mukaan hurjia eroja ja osa niistä ei edes täytä kriteerejä ”valohoitoa” antavista laitteista. Pitää siis olla tarkkana lamppukaupoilla.

Onko teillä kokemuksia noista kirkasvalolampuista? Onko niistä ollut apua? Mietiskelin, että voisin hankkia jonkun pienehkön kivan lampun tänne kotiin ja oleskella aina aamiaisen ajan valossa. Osa käyttää niitä työpöydillään, mutta uskoisin tuon ajan heti heräämisen jälkeen toimivan itselle parhaiten. Mutta kokeilemalla sekin selviää.

Nuotiopaikka ja tulet. Nuotion yllä nokipannukahvit kuumenemassa.

Meille sattui aivan täydellinen syyspäivä Syötteen Kellarilammelle kun olimme juhlistamassa ystäväni kolmikymppisiä. Tuo aamu aloitettiin osa pyöräillen ja osa lenkkeillen. Palju oli koko päivän lämpimänä ja siellä me nautiskeltiin lämpimässä vedessä raikkaasta pikkupakkasesta. Tällaiset aurinkoiset päivät on kyllä syksyn parhaimpia asioita. Kun on pari astetta pakkasta ja ruska parhaimmillaan.

Väsyttävä syksy. Nainen nojaa laiturin kaiteeseen aurinkoisena syyspäivänä.

Hitsit kun näitä aurinkoisia päiviä olisi vain hieman enemmän syksyisinkin. Yksi lemppari syysväsyn selätyskeino on minulla vuosittain suunnitella syyskuukausille kaikkea mukavaa tekemistä. Kivat jutut kalenterissa piristää heti mieltä 🙂 Tänä syksynä ollaan tehty ihania ruskaretkiä mökeille useamman kerran ja marraskuulle olisi vielä yksi reissu tiedossa koko perheellä. Sen jälkeen voikin virallisesti alkaa odottaan joulua ;D

Mitä teidän syksyyn kuuluu? Onko väsymystä ilmassa vai onko tämä tunnelmallinen aika just se juttu?

Kaisa-Maria

Rakas keho -haaste

Sain jokin aika sitten Instagramissa Rakas keho -haasteen. Haasteen on laittanut aluilleen Rakas kehokirjan kirjoittaja Katarina Meskanen. Rakas keho -haasteen tarkoituksena on kirjoittaa omalle keholleen kirje ja sen tarkoituksena on saada näkemään itsensä arvokkaana ja tärkeänä, olipa oma keho minkälainen tahansa. Tänä päivänä ulkonäköpaineet kuormittaa suurta osaa meistä, erityisesti nuoria. Somen täydelliset kuvat laittaa melkein väkisin miettimään omia ”epäkohtia”. Totuus somekuvien takaa on kuitenkin (onneksi) toinen. Tämä haaste auttaa ymmärtämään sen.

Sillä, miten suhtaudumme kehoomme, on välitön vaikutus hyvinvointiimme. Meidän olisikin opittava arvostamaan ja kunnioittamaan kehojamme, olemaan ylpeitä ja näkemään niiden upeus koosta, muodoista tai ulkoisista ominaisuuksista riippumatta – ja oikeastaan juuri niiden ansiosta.

Tuumakustannus
Rakas keho -haaste. Nainen istuu sängyllä ja katsoo alaspäin.

Pidemmittä puheitta.. tässä osuuteni haasteeseen.

Rakas keho. Vaadin sinulta paljon. Välillä aivan liikaa. On vain niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että enää et toimi yhtä ketterästi kuin kymmenen vuotta sitten. Teini-iästä asti olen mieltänyt jotkut osasi epäkohdiksi ja murehtinut niiden suuruutta tai pienuutta. Välissä jopa niin, että olin mieluummin nälissään, kuin katsoin peilistä ”lihavia” kohtiasi. Tänä päivänä osaan olla armollisempi sinua kohtaan, enkä enää vaivaa mieltäni reisien koolla tai vyötärönmitalla. Sen sijaan odotan sinulta jaksamista, nopeaa palautumista, kehittymistä ja vaikka mitä muuta. Unohdan kuitenkin, että yli 30-vuotiaan keho ei toimi samalla tavoin kuin parikymppisenä. Olet edelleen nuori, mutta vanhenet koko ajan. Senkin olen nyt hyväksynyt ainakin suuremmilta osin.

Rakas keho. Olet vahva ja sinnikko. Olet käynyt läpi mielettömiä muutoksia ja vastoinkäymisiä, mutta silti aina palautunut tasapainoiseksi ja toimivaksi. Lapsena kestit leikeissä saadut kolhut ja parannuit murtumastakin nopeasti. Teininä muutuit ja vuosien kuluessa olit aikuisen naisen keho, mitä tulet lopun elämää olemaankin. Pienillä muutoksilla höystettynä 😉

Rakas keho. On ollut hetkiä kun tunsin sinun pettäneen minut. Syytin sinua kaikesta raskaimmasta. Syytin sinua siitä, että et antanut riittävää suojaa ja ravintoa pienelle ihmisen alulle. Syytin pitkään itseäni ja moitin sinua toimimattomuudesta. Syytin sinua yhä enemmän kun sama toistui ja saattoi sinut hengenvaaralliseen tilaan. Siitä sinussa muistuttaa vatsassa haaleasti kuultavat leikkausarvet. Viimeinen niitti oli se, kun meille kerrottiin, että kaiken sen menetyksen jälkeen et enää uutta elämää ehkä voisikaan kantaa ja suojata. Olin niin pettynyt sinuun. Olit mielessäni täysin viallinen ja epäkelpo.

Rakas keho. En ollut uskoa, kun näytit raskauden ensimmäiset merkit. Eihän sen pitänyt olla mahdollista. Tai ainakin todella vaikeaa. Tuijottaessani pienen sydämen sykettä sisälläsi, annoin sinulle anteeksi, vaikka mitään anteeksi annettavaa ei oikeasti ollutkaan. Tiedän sen nyt. Olet toiminut juuri kuten pitää. Mukauduit kaikkeen, mitä pienen ihmisen kasvaminen vaatii. Olet tehnyt aivan mielettömän työn. Suojannut ja antanut turvan sille kaikkein arvokkaimmalle ja tärkeimmälle. Vieläpä kolme kertaa. Se on jotain uskomatonta.

Rakas keho. Nyt ymmärrän, kuinka vahva oikeasti olet nämä kaikki vuodet ollut. Kahden synnytyksen kohdalla olet ollut todella kovilla ja taistellut elinvoimasi takaisin, vaikka valo sinussa on hiipunut vain heijastukseksi ja ollut sammua kokonaan.

Rakas keho. Kaiken tämän kirjoitettuani vasta ymmärrän täysin, kuinka kohtuuton olen vaatimuksissani sinua kohtaan ollut vuosien varrella. Tästä lähtien katson sinua eri tavoin ja lupaan arvostaa sinua enemmän. Tiedän, että tulemme vielä kohtaamaan haasteita ja muutoksia, mutta lupaan olla vaatimatta sinulta silloin liikoja.


Rakas keho -haaste. Nainen istuu sängyllä ja katsoo kameraan.

Huh olipa vapauttavaa antaa tekstin vain virrata ja ajatella kehoa itsestä erillisenä asiana. Siksipä haastan teidät jokaisen kirjoittamaan omalle kehollenne ja miettimään omaa kehonkuvaa sekä itsensä hyväksymistä juuri sellaisena kuin olet. Epävarmuuksia itsestä tulee meille kaikille joskus. On päiviä kun tuntuu, ettei mikään vaate istu päälle, hiukset ovat miten sattuu ja turvottaa. Silloin on hyvä hetki palata tähän haasteeseen ja muistaa se kaikki hyvä omassa itsessä <3

Vai mitä?

Ottakaahan kynä käteen ja kirjeitä vaan kirjoittelemaan!

Kaisa-Maria

Neurosonic – omat kokemukset

* Yhteistyössä Neurosonic

No niin, aika kirjoittaa omat Neurosonic-kokemukset tänne bloginkin puolelle. Tähän väliin kannattaa heti ensin lukea ensimmäinen postaus Neurosonicista jos et ole sitä vielä tehnyt.

Sain tosiaan meille kotiin testiin reiluksi kuukaudeksi Neurosonic-patjan, jota ollaan ahkerasti koko perheellä käytetty. Tuossa aiemmassa postauksessa kerroinkin patjan palauttavasta ja stressiä lievittävästä ominaisuudesta ja omalla kohdallani voin täysin allekirjoittaa tuon!

Nainen makoilemassa Neurosoni-patjalla.

Alkuun kuitenkin totean, että patjan käyttäminen vaatii hieman opettelua ja totuttelua. Ja en tarkoita nyt teknisesti, vaan minulla piti opetella ottamaan se hetki päivästä kun vain makoilen. Kuulostaa helpolta, mutta onkin yllättävän vaikeaa. Makoileminen kun on tuhat asiaa hoidettavana työpäivien jälkeen!!? Muidenkin läheisien testatessa patjaa kuulin useamman suusta ”Ai 25 minuuttia makoilemista. En minä osaa niin kauaa olla paikoillaan”. Nykyään me kaikki ollaan koko menossa ja jollain tavoin aikataulutettuja, että alle puolen tunnin makoilukin ja rentoutuminen tuntuu aivan absurdilta.

Tästä pääsee onneksi nopeasti yli. Jo muutaman kerran jälkeen aloin jo odotella sitä omaa makoiluhetkeä, jossa syke laskee useamman pykälän alaspäin, vaikka mieli laukkaa sadassa erissä asiassa. Nyt tajuan Neurosonicin puheet ”pakotetusta meditaatiosta”. Kun keho rentoutuu ensin tärinän ansiosta, niin mieli seuraa pian perässä.

Tabletti, jossa auki Neurosonic-ohjelma. Sormi valitsee ohjelmaa.

Minä käytin reilun kuukauden ajan säännöllisesti kahta eri ohjelmaa. Palauttavaa ohjelmaa urheilemisen jälkeen ja muuten sitten rentouttavaa ohjelmaa ennen yöunia. Palauttava ohjelma teki hyvää esimerkiksi kovan jalkarääkin perään, mutta noista kahdesta suosikkini on kuitenkin rentouttava ohjelma, josta koin saavani tosi ison hyödyn ihan perus jaksamiseen. Itse jaksamisen kanssa minulla ei ongelmaa ole, mutta sain kuitenkin selvästi lisää energiaa parempien yöunien myötä.

Unenlaatua, päivittäistä aktiivisuutta sekä leposykettä mittasin tuon testijakson aikana Oura-sormuksella. Rentoutusohjelman jälkeisillä öillä oli selkeä ero verrattuna niin sanottuun normaaliin iltarutiiniin ilman patjalla rentoutumista. Patjalla oltuani leposyke oli öisin matalampi, REM-unen ja syvänunen määrä pidempi. Ja vaikka olen muuttanut normaalit iltarutiinini mahdollisimman unimyönteisiksi jo aikoja sitten, niin patjalla oleminen toi huomattavan lisän niin uneen kuin seuraavan päivän energisyyteen.

Nainen makaa sängyllä.

Edellisessä Neurosonic-postauksessani kirjoitin enemmän tuosta tärinästä ja TRE-menetelmästä, josta voi saada apua muun muassa ahdistuneisuuteen, traumojen käsittelyyn, masennukseen, kiputiloihin, stressiin ja hermostuneisuuteen. Ja minulla kun listan kolmeen ensimmäiseen on kokemus muutaman vuoden ajalta, en voi muuta kuin suositella kokeilemaan tätä samoja asioita käsitteleville. Kaikillehan ei samat jutut toimi, mutta minä koin isoksikin hyödyksi nimenomaan tuon rentoutuksen tässä vaiheessa omaa taivaltani. Oma vointini on jo hyvinkin aurinkoisella puolen, mutta huonoja päiviä sekä aikoja mahtuu minunkin elämään edelleen.

Ja muistutuksena, että Neurosonic ei ole tarkoitettu vain jonkun diagnoosin saaneille. Meilläkin esimerkiksi lapset ihastuivat patjahetkiin ensimmäisen kokeilun jälkeen ja yhtä lailla he odottivat iltaisin omaa vuoroaan patjalla pötköttelyyn. Lapset meillä oli aina 10 minuutin ajan rentoutuksessa yksi kerrallaan, jolloin samaan aikaan minä tai Ossi luettiin iltasatua, juteltiin päivän tapahtumista tai ihan vain pötköteltiin seurana vieressä.

Nainen ja poika tabletti kädessä.

Neurosonic – plussat & miinukset

Plussat tietenkin ensimmäisenä:

  • Tutkitut avut ja hyödyt useaan fyysiseen sekä psyykkiseen vaivaan
  • Sopii miltei kaikille
  • Helppo käytettävyys
  • Patjan koko näppärä
  • Patja on kuljetettava ja voi ottaa mukaan reissuillekin
  • Kestävä materiaali ja helppo pitää puhtaana
  • Opetti ainakin minut pysähtymään päivittäin arjen hulinasta huolimatta

Ja muutama miinus:

  • Hinta. Patja on halvimmillaan 2490 euroa. Minulla testissä ollut korkeatehoinen patja kustantaa tuhat euroa enemmän. Tämä on yksi syy, miksi en ole omaa Neurosonicia jo hankkinut. Tosin heillä on mahdollisuus maksaa tuotteet myös osamaksulla (tämä kuuluisi kylläkin plussien puolelle..).
  • Säilytys. Patjanhan saa näppäristi taitettua kokoon, mutta meidän säilytystilojen ollessa niin rajalliset, oli patjan paikka makuuhuoneessa sängyn vieressä säilytyspussissaan.
  • Jos ei ole paikkaa, missä patja voi koko ajan olla käyttövalmiina tulee se joka kerta viritellä käyttövalmiiksi pussistaan. Kauaahan siinä ei mennyt ja fiilis rentoutuksen jälkeen vei aina voiton tuosta patjan & laitteiden kasaamisesta, mutta olisin pärjännyt ilmankin.
Nainen ja poika makaavat Neurosonic-patjalla.

Oli aivan ihana päästä testaamaan ja löytää tällainen itselle sopiva palautumis- ja rentoutumiskeino. Tällä hetkellä mietin, miten tulen jatkamaan Neurosonicin käyttämistä kun patja on nyt testijakson jälkeen palautettu. Vaihtoehtoina on mm. vierailut Neurosonicin Relaamoilla täällä Oulussa Saaristonkadulla tai Helsingissä Kapteeninkadulla tai esimerkiksi patjan vuokraaminen kotiin. Suurin haave olisi saada kotiin tämä divaani! Värivalikoimaa riittää, joten sisustuksenkaan suhteen ei tulisi ongelmaa 😉

Käykää tutustumassa Neurosonicin sivuille ja vierailkaa Oulun & Helsingin Relaamoilla. Neurosonic on tänä syksynä mukana monissa tapahtumissa, joista Oulussa muun muassa Valkean naistenilta sekä Elä & Nauti -messut. Kannattaa käydä tutustumassa!

Kiitos Neurosonic <3

Kaisa-Maria

Urheilusuunnitelmia

Listasin edellisenä viikonloppuna hieman tulevia blogipostauksia Instagramin puolelle ja samalla kyselin, mitä te haluaisitte täältä lukea. Omalla listallani oli muun muassa DIY sisustusjuttua, työelämään liittyvä postaus, kosmetiikka- ja ihonhoitojuttua, toinen postaus Neurosonicista.. Teidän toiveina oli sitten liikuntaan ja pyöräilyyn liittyviä postauksia. Molemmista onkin ollut tarkoitus kirjoitella, joten täältä pesee! Mitä urheilusuunnitelmia minulla on seuraaville 12 kuukaudelle?

Urheilusuunnitelmia. Nainen istuu mökin terassilla Levi tunturissa.
Nainen Levitunturin huipulla.

Ensinnäkin, minun arkeen kuuluu kahdenlaista urheilua/liikuntaa. Toinen niistä on hyvin tavoitteellista ja toisessa taas ei tavoitteista ole tietoakaan. Tuo tasapaino toimii hyvin itsellä ja molemmat ”tyylit” tukee toisiaan esimerkiksi niin, että mielenkiinto säilyy kaikkiin lajeihin.

Tavoitteelliset lajit minulla on (maasto)pyöräily ja kaikki sitä tukeva liikkuminen. Talvisin kun pyöräily jää lumen vuoksi vähemmälle, niin kaivelen sukset esiin ja koitan hiihtää mahdollisimman paljon. Vuoden ympäri teen lihaskuntotreeniä vähintään kerran viikossa, mutta pyrin aina kahteen tai kolmeen kertaan riippuen muista liikkumisista ja menoista.

Sitten ne ei-tavoitteelliset urheilut ja liikkumiset.. Viime keväänä kirjoittelinkin palanneeni taas tanssisaleihin ”muutaman” vuoden tauon jälkeen ja sitä ajattelin edelleen jatkaa aikataulujen salliessa. Kerran viikossa menee itselle mieluisa tanssitunti soololattareita Oulun Vamoksella ja sillä tunnilla en ajattele pätkääkään mitään muuta kuin, että kuinka hauskaa siellä onkaan! Jos joku liikesarja ei mene justiinsa, niin ihan sama. Se on paikka, missä ihan vain nautin olostani enempää miettimättä. Toinen vastaava juttu on jooga. Ruuhkavuosiarjen ollessa nyt kiireisimmillään joogailen aina kotona. Joskus jonkun nettiohjauksen mukana, mutta yleensä ihan vain itsekseen kolme pientä ja äänekästä marakattia seuralaisena. Kolmas tavoitteeton ”laji” on kävelyt. Käyn kävelyillä yksin, perheen tai ystävien kanssa milloin missäkin. Usein kuitenkin suuntana on lähimetsät, koska siellä nyt vaan yksinkertaisesti rentoutuu helpoiten.

Nainen Levitunturin huipulla näköalareitillä.

Mutta ne suunnitelmat..

Yleensä aina Syöte MTB:n jälkeen asetellaan seuraavan kesän tavoitteita. Parina vuotena tavoitteena on ollut parantaa aikaa nimenomaan Syötteen kisassa, mutta tänä vuonna halutti alkaa tähtäämään johonkin erilaiseen. Omat maastopyöräkisani olen tähän mennessä ajellut sprinttimatkaa eli 32-36 kilometriä kerrallaan. Siinä vauhti on tietenkin mahdollisimman kova ja vauhtikestävyyttä koetellaan tosissaan. Se on siistiä ja nostaa fiilikset ihan huikeiksi.

Noista huikeista fiiliksistä huolimatta on aika kokeilla jotain erilaista samaisessa lajissa. Siksipä en epäröinyt hetkeäkään kun rakas ”pakkiparini” veljen vaimo pohdiskeli ääneen lähtisinkö ajamaan hänen kanssaan pitkää matkaa. Sen jälkeen pyöriteltiin kahta eri kisaa meidän päämatkaksi, Kaldoaivin ultra trailia tai Saariselkä MTB Stagesia.

Kaldoaivissa ajetaan kisana yhden päivän aikana 130 km Kaldoaivin erämaassa. Reitti on haastava tunturien ja jokien ylityksineen. Saariselällä puolestaan ajetaan kolmipäiväinen etappikisa Saariselän tuntureilla ja erämaa-alueilla. Kisareitit ovat ensimmäisenä päivänä 50 km, toisena päivänä 80 km ja kolmantena päivänä 50 km.

Me valittiin ensi vuoden tavoitteeksi jälkimmäinen eli Saariselän kolmipäiväinen etappikisa. Tavoitteena suoriutua maaliin joka päivä.

Ollaan ihan superinnoissaan tästä ja samalla vähän kauhuissaan, koska nuo päivittäiset ajomatkat on raastavia jo meidän ajohistoriaan nähden, saatika että niitä ajetaan kolme päivää peräkkäin!

Kuva Levin huipun mökiltä laaksoon.

Treenit on kuitenkin jo aloitettu. Nyt alkuun minulla on kahdeksan viikon kovempi lihaskuntotreeni, jolla haen tukilihaksistoon pitävyyttä ja voimaa. Kahdeksan viikon jälkeen lihaskuntotreenit jatkuu, mutta maltillisemmin. Sitten alkaakin pidemmät peruskestävyyslenkit pyörällä.

Ja kaiken tämän teen perhe ja yhteinen aika edellä. Tottakait otan aikaa itselle ja tälle harjoittelulle ja onneksi melkein näitä kaikkia voi tehdä myös yhdessä koko perheellä kun vähän käyttää luovuutta 🙂 Ossilla ja vanhemmilla pojilla on myös omat harrastuksensa ja ne meillä otetaan tietenkin yhtälailla huomioon.

Mutta niin.. Sellaisia urheilusuunnitelmia minulla on tuleville kuukausille. Toivottavasti päästään tavoitteeseen ja jos ei, niin ei sekään vakavaa ole. Nyt vaan viikko kerrallaan ja katsotaan mihin rahkeet ensi kesänä riittää 🙂

Mitä te harrastatte? Onko teillä jotain tavoitteita tai urheilusuunnitelmia?

Kaisa-Maria

Neurosonic – meille kaikille

*Kaupallinen yhteistyö

Nyt tulee mielenkiintoinen aihe meille kaikille omasta hyvinvoinnista, nukkumisesta ja palautumisesta kiinnostuneille! Pääsin nimittäin heinäkuussa tutustumaan yritykseen nimeltä Neurosonic. Onko tuttu teille? Kyseessä on yksi hyvinvointiteknologian timanteista, mikä keskittyy asiakkaidensa rentoutukseen ja palautumiseen.

Neurosonic Oulun aula. Vastaanottotiski ja Neurosonic-teksti seinällä.

Mistä siis tarkemmin on kyse?

Neurosonicin tarina alkoi jo 11 vuotta sitten psykoterapeutti Marco Kärkkäisen katsellessa sotaelokuvaa kotonaan. Elokuvassa sotatankkien liikkuessa kohti kaupunkia ääniaallot aiheuttivat Kärkkäisen istuimeen tärinää ennen kuin hän havaitsi itse ääntä.

Kärkkäinen sai tästä tärinäkokemuksesta idean ja rakensi ensimmäisen prototyyppinsä kotonaan aurinkotuoliin. Aurinkotuolin tärinä sai hänet vakuuttuneeksi jo kolmen viikon testaamisen jälkeen, nimittäin tuloksina oli mm. unen laadun paraneminen, leposykkeen laskeminen sekä 4 kilon painon pudotus. Tästä alkoi kehittäminen, jossa 2009 oli jo mukana lääkäreitä sekä fysioterapeutteja. Testausten, kehittämisen ja tulosanalyysien jälkeen ensimmäinen Neurosonic-teknologialla toimiva tuote myytiin vuonna 2011. Tänä vuonna noita eri malleja löytyy jo 8 kappaletta yhteensä. Niistä löytyy muun muassa patjaa, sänkyä, divaania, tv-tuolia ja niin edelleen.

Neurosonic etäohjain ja tyyny.
Neurosonic ohjelmavalikko ja kuulokkeet.
Nainen makaa moottoroidulla sängyllä.
Neurosonic etäohjauslaite ja käsi säätämässä ohjelmaa.

Tärinä rentouttaa

Minulla oli helppo uskoa tähän teknologiaan jo ennen testaamista. Tämä siksi, koska olen saanut kerran tunnin opastuksen TRE-menetelmästä (Trauma Releasing Exercise), jossa kehon tärinällä poistetaan luonnollisesti stressin ja trauman aiheuttamaa lihasjännitystä. Syvien lihasjännitysten vapautuessa alkaa keho dominoefektin lailla eheyttää itseään kokonaisvaltaisesti. Tämä voi kuulostaa joltain uskomushoidolta, mutta sitä se ei ole lukuisten tutkimusten mukaan. Itse TRE-menetelmän keksijä amerikkalainen stressiin ja traumanhoitoon erikoistunut tohtori David Berceli on kouluttanut ja tutkinut tätä ilmiötä ja kehon menetelmää yli 20 vuoden ajan hyvin tuloksin. Tänä päivänä menetelmää käytetään unettomuuteen, stressin ja trauman hoitoon, urheilijoille palautumiseen ja valmennukseen ahdistukseen, masennukseen, kuormittavien ammattien keskuudessa (mm. poliisit, palomiehet, sairaanhoitajat, sotilaat, kriisialueiden avustustyöntekijät, sosiaalityöntekijät), päihdekuntoutujille, omatoimiseen kehonhuoltoon ja yleisesti rentoutumiseen. (Lähde.TREFinland). Toisin sanoen ihan meille kaikille, jotka haluavat pitää itsestään huolta.

Tärinä. Kaikki meistä tietää, että eläin alkaa usein pelästyessään tärisemään. Se on eläinten ja myös ihmisten luonnollinen reaktio äkilliseen stressiin. Lapset myös osaavat täristä luonnostaan, mutta meillä aikuisilla on usein kyky vaimentaa tuo tärinä ennen kuin se edes ehtii alkaa. Omat luontaiset aikuisiän tärinät ovat sattuneet pari kertaa liikenteessä lähellä piti -tilanteen jälkeen kun vasen jalka alkoi täristä niin, että oli ajettava parkkiin. Toinen tärinätilanne on taas tuttu monelle äidille. Kaikissa kolmessa synnytyksessä heti vauvan syntymän jälkeen iski minulla jalkoihin ihan älytön vapina. Heti ensimmäisessä synnytyksessä kätilö kertoi minulle vapinan kuuluvan asiaan ja kehoni poistavan sillä tavoin synnytyksestä aiheutunutta valtavaa stressitilaa ja stressihormonien määrää. Kahdessa jälkimmäisessä synnytyksessä osasin jo sitten tuota tärinää odottaakin. Käy aivan järkeen, vai mitä?

Neurosonic-teknologia perustuu juuri tähän samaan ideaan.

Neurosonic-teknologialla toimiva lepotuoli. Taustalla kuvioitu ikkuna.

Neurosonicin-teknologia aiheuttaa matalataajuista tärinää, joka vaikuttaa TRE-menetelmän tavoin ihmisen luonnollisiin mekanismeihin. Se on samalla tietynlaista ”pakotettua mekaanista meditaatiota”, jolla on hyvinkin positiivinen vaikutus niin kehoon kuin mieleenkin.

Neurosonicilla vieraillessa sain hyvän määrän tietoa aiheesta ja luksuslisänä testasin moottoroidulla sängyllä 25 minuutin rentoutusohjelman rauhoittavan musiikin kuuluessa kuulokkeista. Ohjaaminen toimii langattomasti mobiilisovelluksella ja valittavana löytyy omat ohjelmansa rentoutumiseen, palautumiseen sekä aktivoimiseen. Eri ohjelmista voi valita aina pikaisesta 10 minuutista pidempään 40 minuutin ohjelmaan. Esimerkiksi ennen urheilua voi ottaa aktivointiohjelman lihasten lämmittelyä varten ja itse suorituksen jälkeen palauttavan ohjelman kehon palautumisen boostaamiseksi. Samoja ohjelmia voi käyttää kiputiloihin sekä turvotukseen ja kaikki ohjelmat edistävät unenlaatua.

Neurosonicin asiakastarinat ja kokemukset ovat ihanaa luettavaa. Lääkehoidon väheneminen, urheilijoiden apu, nykypäivän vitsauksen eli stressin & uupumuksen hoito.. Käykää lukemassa Neurosonicin sivuilta lisää.

Kuvioitu ikkuna. Kuvassa suoalue ja pitkospuut.

Unplug & Recover

Yhdistämme hyvinvoinnin ja teknologian uudella tavalla, joka aktivoi kehosi omia korjaavia mekanismeja ja auttaa palautumaan.

Neurosonic

Neurosonic Oulun vastaanottoaula. Musta nojatuoli ja vastaanottotiski.

Käynnin päätteeksi minä sain testiin kotiin mukaan kuukauden ajaksi mobiili-patjan. Eli tulen kirjoittamaan tästä aiheesta vielä paljon lisää! Patja on ollut nyt meillä parin viikon ajan ja koko perhe ollaan aivan rakastuttu siihen kissaa myöten! Minulle kerrottiinkin, että eläimet rakastavat noita tärinäpatjoja ja voin kyllä allekirjoittaa tuon täysin. Meidän Nero-kissa tulee AINA nukkumaan patjalle heti kun se asetellaan sängyllä tai sohvalle paikoilleen. Patja oli mukana meillä myös tämän vuoden Syötteen maastopyöräkisoissa, jossa koko meidän mökin aikuisporukka kävi vuoronperään nauttimassa palauttavan ohjelman kisan jälkeen ja osa myös kisaa edeltävänä päivänä. Kotona iltaisin toisinaan laitetaan patjan tehot aivan minimiin ja meillä käy pojat vuoronperään pötköttämässä kymmenen minuutin ajan patjalla samalla minun tai paremman puoliskoni lukiessa iltasatuja. Ja voin kertoa, että kyllä rauhoittuu kovempikin iltavilli siihen paikkaan! 😀

Neurosonicin toimipisteet löytyy täältä Oulusta keskustasta Saaristonkadulta sekä lisäksi Lahdesta ja Helsingistä. Nettisivuilta löytyy mieletön määrä tietoa tästä teknologiasta, tuotteista ja tietenkin asiakkaiden kokemuksista.

Omista kokemuksistani kirjoitan lisää parin viikon päästä. Mukana unen ja palautumisen seurannassa käytän omaa Oura-sormustani, joka kertoo hyvinkin tarkasti jokaisen yön sekä nukutun minuutin vaikutuksen, joten hyvää tutkimusta omasta nukkumisesta tulossa 🙂

Nyt sitten laittelen patjan valmiiksi iltarentoutusta varten ja uskonpa, että satukirjatkin taas kaivellaan esille kun pojat haluavat ottaa omat rentoutuksensa minun jälkeen 🙂

Kaisa-Maria

Kuinka iso on sinun INCI-lista?

Joitain viikkoja sitten ostin tuttuun tapaan sheet maskin eli kankaisen kasvonaamion. Päätin kokeilla uutta naamiota, joka oli merkattu herkälle iholle sopivaksi. Kotona illalla meikinpuhdistuksen jälkeen asettelin kasvoille naamion ja heti parin minuutin kuluttua vetäisin naamion pois sekä pesin vaikuttavat aineet kirvelemästä kasvoiltani. Naamio ei selvästikään sopinut minun iholleni. Aloin selata pesun jälkeen sheet maskin INCI-listaa eli ainesosaluetteloa. Niitä kymmeniä eri aineosia lukiessa tuli mieleen, kuinkahan montaa ainetta käytän kosmetiikassa päivittäin jos yhdessä tuotteessa niitä on jo kymmeniä? Mistä siis koostuu minun päivittäinen INCI-lista?

INCI-lista. Nainen arkimeikissä.

Joka päivä puhdistan kasvot aamuin illoin meikinpuhdistusaineella (tämä vain illalla) ja kasvovedellä. Lisään aina silmänympärysvoiteen sekä kasvorasvan kasvoille, kaulaan ja dekolteelle.

Arkisin meikkaan niinä päivinä kun työskentelen työpaikallani eli melkein joka päivä. Etäpäivät taas pidän usein täysin meikittöminä jos en kotoa liiku juuri minnekään. Mutta pääsääntöisesti meikkaan joka päivä jonkin verran, koska siitä tulee niin paljon skarpimpi olo. Tämä lienee jäänne kotiäitiajoilta kun valvotut yöt näkyivät kasvoilta nykyistä enemmän ja pienikin freesaus piristi kummasti.

Mitä sitten arkimeikkiini kuuluu?

  • Pohjustus IsaDoran face mist meikinkiinnitys/-pohjustussuihkeella. Helppo ja nopea levitys!
  • Epäkohdat (väriläiskät, näpyt ym.) piiloon Lumenen tai Joe Blascon peitevoiteella. Jälkimmäinen on klassikko ja oma lempparini jo monen vuoden ajalta.
  • Silmänaluset kirkkaammaksi Maybelinen voiteella
  • Korostus ja varjostus: Nyt olen pian yhden puikollisen verran testannut Maybelinen Master Contour -puikkoa, jossa puikon toinen puoli on vaalea korustusta varten ja toinen puoli tumma varjoja varten. Hyvä tuote muuten, mutta vaalea kuluu paljon hitaammin, jolloin tummaa on hankala enää lisätä. Puikko ei oli siis sellainen, että toinen sävy olisi toisessa päässä, vaan nuo molemmat sävyt tulevat samasta päästä puikossa.
  • Lisävarjostusta olen lisännyt NYX:n tumman ruskealla poskipunalla.
  • Näiden lisäksi sudin poskiini poskipunaa sekä aurinkopuuteria. Aurinkopuuteria käytän yleensä vain kesäisin kun kasvot ovat hieman päivettyneet.
  • Kulmakarvat minulla on usein värjätty, mutta skarppaan niitä kynällä ja geelillä.
  • Ripsiin käytän tällä hetkellä Lancôme Hypnôse -ripsivärin vedenkestävää versiota. Ei ehkä suosikkiripsarini, mutta luottotuote kuitenkin jo vuosien ajan.
  • Luomille käytän NYX:n vaaleaa ja Bohon marjaisen punertavaa luomiväriä. Molempia tai toista vain.
  • Silmät rajaan yläpuolelta mustalla eyelinerilla. Merkki vaihtelee.
  • Hoitohuone Balleriinan Riina on saanut minut käyttämään huulipunia ja nykyään sipaisen päivittäin Bohon ”taskupunaa” huuliini. Pari viikkoa sitten kävin ostamassa jo uuden punan kun entinen alkaa loppua.

Aikamoinen lista jo pelkkään arkimeikkiin! Ihan kauhistuttaa kun sen näin näkee kirjoitettuna. Nimittäin eihän kosmetiikan sisältämät aineet vain ihon pinnalle jää.. Ja vaikka meikit turvallisia ovatkin, niin minun mielestä on hyvä miettiä tätä omaan kehoon päätyvää ainelistaa.

Iltaisin pesen kasvoni meikinpuhdistusaineella ja kasvovedellä. Lisään silmänympärysvoiteen, toisinaan hoitavan seerumin tai naamion sekä lopuksi yövoiteen.

Arvatkaapa kuinka monta erillistä tuotetta ja ainesosaa nämä tekevät yhteensä minun aikalailla päivittäisessä käytössä kasvojen alueella?

INCI-lista. Nainen arkimeikissä.

26 eri tuotetta! Ja vielä ravisuttavampi luku: 531 eri ainesosaa!! Siis 26 säännöllisessä käytössä olevassa kosmetiikkatuotteessa on yhteensä 531 eri ainesosaa. Toki osa on samoja, kuten esimerkiksi vesi monessa tuotteessa, mutta siltikin. Tämä INCI-lista on siis vain kasvojen alueelle. Sitten on lisäksi muun muassa hammastahna, deodorantti, shampoo, hoitoaine, muut hiustuotteet, vartalovoide ja hajuvesi.

Nyt sitten haluaisin ainakin jonkin verran saada pienemmäksi tuota omaa INCI-listaa. Pientä korjausliikettä olen jo vuoden ajan päässyt tekemäänkin kun sain tutustua luonnonkosmetiikkaan, jossa ainesosia käytetään vähemmän ja kaikki ovat luonnosta peräisin. Tämän laskuharjoituksen jälkeen olen myös lisännyt täysin meikittömiä päiviä viikkoihini.

Nyt lopuksi haastan teidät laskemaan, mistä koostuu teidän INCI-listat! Kuinka montaa eriä kosmetiikkatuotetta käytät säännöllisesti ja jos vain jaksat laskea, kuinka montaa eri ainesosaa sinun tuotteista löytyy?

Kaisa-Maria

P.S. Lupaan, että seuraavien postauksien kuvat eivät ole puhelimen kameralla otettuja! Nyt vain en ole ehtinyt kuvailemaan muualla kuin töissä 🙂

Kysy itseltäsi nämä

Välillä on hyvä pysähtyä hetkeksi ja tehdä erilaisia ”tilannekatsauksia” oman elämän suhteen. Tähän postaukseen keräsin yhdenlaisen työkalun, jolla voit tarkastaa oman elämän suuntimat ja kuulumiset. Kysy itseltäsi nämä ja tsekkaa missä mennään. Omat vastaukseni kirjoittelin kysymysten alle.

Kukkia ja postikortti, jossa teksti "Today is a good day"

Mitä tekisit jos tietäisit, että et voi epäonnistua?

Ehkäpä hyppäisin yrittäjäksi. Missä ammatissa yhdistyy valokuvaus, urheilu, hyvinvointi ja kirjoittaminen?

Kumman valitsisit: paljon rahaa ja ei yhtään ystävää VAI vähän rahaa ja x määrä ystäviä?

Tietenkin vähän rahaa ja ystävät.

Mitä sinulle kuuluu, oikeasti?

Hyvää kuuluu. Elämä kulkee tasapainossa itsellä sekä läheisillä. Olo on muutenkin tosi valoisa esimerkiksi vuosi taaksepäin verrattuna. <3 

Milloin teit viimeksi jotain ensimmäistä kertaa?

Hmm.. pari viikkoa sitten kävin ensimmäistä kertaa J.Karjalaisen keikalla.  Mutta oliskohan mulla tähän mitään jännittävämpää vastausta? Ei kait. Ihanan rauhallista elämää siis ;D

Mikä tai kuka piristää sinua?

Lasten höpötykset naurattaa ja piristää aina. Yhtä lailla ne myös väsyttää usein. Läheisten seura, yksinolo, urheilu ja kunnon unet. Ja hei leikkokukat!

Kukkakimppu olohuoneen pöydällä pyöreässä maljakossa.
Kukkakimppu pöydällä pyöreässä maljakossa. Vieressä hopeavati.

Mikä inspiroi sinua?

Tällä hetkellä oon tosi inspiroitunut monesta yrittäjänaisesta. Hyvänä esimerkkinä ammattibloggarit Alexa Dagmar ja Linda Juhola. Heillä on mieletön draivi päällä ja heidän viimeisin kova juttunsa podcastissaan tuleviin vaaleihin liittyen on huikea. Ei voi kuin ihailla!

Mikä on suurin saavutuksesi?

Meidän kolme pientä ihmettä ovat tietenkin suurin saavutus. Toinen suuren suuri saavutus on trauma-masennus-ahdistussuon läpi pääseminen. Ehkä en vieläkään ole täysin selvillä vesillä, mutta hyvin hyvin lähellä kuitenkin. Edelliset kaksi vuotta on olleet jotain mitä en olisi voinut koskaan kuvitellakaan käyväni läpi. Kultareunus tälläkin onneksi on: pari vuotta on kasvattanut ja paljastanut sen mitä haluan olla ja mitä nyt olen <3

Oletko onnellinen?

Kyllä. Minun onnellisuus koostuu pienistä asioista: hyvästä aamiaisesta, hymyistä, tasapainoisesta elämästä. 

Mitä ilman et voi elää?

Perhe ja ystävät

Miten rentoudut?

Valokuvaamalla, metsälenkeillä ja nukkumisella.

Minkä uuden taidon haluat oppia?

Haluaisin osata soittaa kitaraa. Ja sitten lisää valokuvaamisesta.

Mikä sinussa on parasta?

Positiivisuus

Kumman valitset: päivä menneisyydessä vai päivä tulevaisuudessa?

Päivä menneisyydestä. Hankala vain valita yhtä päivää! Jos saisi hajauttaa 24 tuntia eri päiville niin palaisin meidän poikien syntymähetkiin. Sitten palaisin muutamaan juttuhetkeen rakkaan Emmi-mummun kanssa. Samoin palaisin pariin muuhunkin keskusteluun, joiden kulkua muuttaisin sanomalla toisin. 

Olohuoneen pöytä, jossa kukkakimppu ja hopeavati. Taustalla leoptuoli, pöytävalaisin ja sohva.

Mille nauroit viimeksi?

Pierulle ;D

Ikävöitkö ketään juuri nyt?

Kyllä ja paljon! Emmi-mummua ikävöin ja ajattelen edelleen joka viikko. Hän oli yksi sydämellisimmistä, kiitollisimmista ja hauskimmista ihmisistä ketä olen koskaan tuntenut. Edelleen nauran ääneen välillä hänen jutuillensa ja toisinaan silmät kosteana muistelen yhteisiä hetkiä & hänen kertomuksiaan nuoruudestaan. 

Mikä on paras lomamuistosi?

Aamupäivä Jäämeren rannalla. Aurinko paistoi ja oli tyyntä. Tutkittiin rantaa ja sen kätkemiä aarteita parin tunnin ajan ilman kiirettä minnekään. 

Jos kuolisit nyt, olisitko tyytyväinen siihen, miten olet käyttänyt edelliset 12 kuukautta?

Kyllä olisin. 

Mitä olet aina halunnut tehdä, mutta et ole vielä löytänyt rohkeutta toteutukseen?

Olisin halunnut aikoinaan enemmän rohkeutta lähteä kokeilemaan opiskelua tai töitä jossain ulkomailla. Edelleenkin se toki on toteutettavissa, mutta järjesteltävää huomattavasti enemmän.

Mistä asioista olet kiitollinen juuri nyt (vähintään kolme)?

Perhe, terveys ja arki.

Postikortti, jossa teksti "Today is a good day"

Lukisin mielellään teidänkin vastauksia 🙂 Jos ei kaikkiin, niin ainakin osaan kysymyksistä.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Kaisa-Maria


Ajatusniksit, osa 5

Ajatusniksien viimeisenä osiona tarjoilen eritoten meille listaihmisille mukavaa tehtävää. Nyt nimittäin tehdään oman elämän Stop doing -listat. Stop doing -listan tarkoitus on herätellä meitä tarkastelemaan omia arvoja sekä auttaa luopumaan niistä asioista, jotka koemme rajoittaviksi omassa elämässä.

Teehetki, stop doing -lista ja kukkakimppu.

Jokaisella meistä pyörii päivittäin erilaiset tehtävälistat mielessä. Aamuisin ennen töihin lähtöä saatat olla jo ajatuksissasi töiden parissa. Mietit ehkä missä järjestyksessä tehtävät kannattaa hoitaa, palautat mieleen eilen unohtamasi asian johonkin tiettyyn tehtävään liittyen ja niin edelleen. Samalla aivoissa raksuttaa tehtävät kotityöt, lasten harrastukset, suunnitelmat ystäväsi yllätysjuhlista ja muutaman viikon päähän bookattu viikonloppureissu toiseen kaupunkiin. Koostuipa listasi mistä asioista tahansa, ne kaikki ovat asioita, joita sinun pitää tehdä. Siksipä onkin tärkeää miettiä ja listata asiat, mitä ET halua tehdä tai mistä haluat luopua. Tasapaino kaikessa, vai mitä?

Miten tehdä Stop doing -lista?

Aloita tärkeimmästä. Eli sinusta itsestäsi. Mieti asioita, jotka tekevät olosi hankalaksi tai joissa on negatiivinen tunnelma. Esimerkiksi hyvin yleinen tällainen hankalaksi koettu asia on se, kun ei osaa kieltäytyä, vaikka oikeasti haluaisikin. Tunnistatko itseäsi tästä? Minä tunnistan ja vahvasti. Nyt onneksi olen jo hyvän aikaa muuttanut tätä seikkaa omassa elämässä ja osaan jo helpommin kieltäytyä jos asia ei tunnu hyvältä. Minulla tämä kieltäytymisen vaikeus johtui reilut 10 vuotta sitten jonkin verran enemmän halusta miellyttää muita. Ehkä osin pelkäsin jääväni yksin. Myöhemmin pääsyyksi vaihtui se, etten halua loukata ketään kieltäytymällä. Sekin on osin toisten miellyttämistä, mutta eri tavalla kuitenkin.

Toinen seikka, mikä aiheuttaa harmaita hiuksia tuon tuostakin on se, että olen melkoisen armoton itseä kohtaan. Ennen vaadin itseltä koko ajan parempaa tulosta asiasta kuin asiasta. Ja nyt jälkikäteen voin todeta, että siinäpä oiva keino jos haluaa polttaa itsensä loppuun. Koen kyllä, että tuollaisella kevyemmällä vaativuudella itsestä saa oikeissa kohdin irti hieman normaalia enemmän, mutta omat rajat on hyvä tiedostaa. Nykyään on ihanan vapauttavaa kun sallii itselle tehdä jotkin asiat hieman löysemmin ottein.

Siirtyminen to do -listan tekemisestä stop doing -listan tekemiseen.

Ne olivat pari esimerkkiä omasta elämästäni. Jos sinusta tuntuu hankalalta huomata omasta elämästä vastaavia, niin kokeile jakaa elämäsi eri osioihin ja lähde miettimään asioita pienissä palasissa. Helpointa on jakaa elämän osa-alueet pariin kolmeen pääosaan. Minä lähtisin jakamaan omat pääosioni kahteen kategoriaan:

  • Vapaa-aika
  • Työ

Tämän jälkeen listaan asiat, mitkä kuuluvat omaan vapaa-aikaani ja perään, mitä mihinkin tarkemmin ottaen kuuluu. Esimerkiksi näin:

  • Perhe: arki, lomat, yhteinen vietetty aika, jokaisen oma aika
  • Koti: siivous ja muut kotityöt, sisustus, ruoanlaitto, kodin kunnostus
  • Ystävät: yhteinen aika, yhdessä tehdyt askareet
  • Harrastukset: oma aika, harjoittelu, mahdolliset tavoitteet

Ja työosion alle listaisin omat työtehtäväni ja erilaiset tilanteet, mitä työpäivän aikana kohtaan. Sellaisia voisi olla esimerkiksi asiakaskohtaamiset, palaverit ja koulutustilanteet. Ja jälleen niiden perään, mitä kaikkea jokaiseen tilanteeseen kuuluu.

Purkamalla listaamasi asiat pienemmiksi kokonaisuuksiksi pääset helpommin tilanteisiin kiinni. Sen myötä voit muistella ja huomata tapahtumia, joissa jokin tietty tapa toistuu, vaikka niin et haluaisi tehdäkään. Kuulostaako tämä teistä yhtään järkevältä?

Minun stop doing -lista

Pyörittelin noita aiemmin tajuamiani seikkoja ja nyt samalla edellisessä kappaleessa listaamiani asioita. Minun stop doing -listani näyttäisi tällä hetkellä jotakuinkin tältä:

  • Älä tee muiden eteen sellaista, mitä et oikeasti tahdo tehdä. –> Kuuntele itseäsi. Älä tee asioita muiden vuoksi.
  • Älä vaadi itseltä niin paljoa –> Ole armollinen.
  • Älä epäile omia kykyjäsi –> Usko itseesi!
  • Lopeta multi tasking!! –> Kun mahdollista, tee yksi asia kerrallaan valmiiksi ja siirry vasta sitten seuraavaan.
  • Älä mieti menneitä ja murehdi tulevaa –> Elä tässä ja nyt

Nämä viisi kohtaa pitää sisällään useampia päivittäisiä tilanteita. Ja nyt kun kirjoitin nämä kunnolla näkyvän listan muotoon, toivon noudattavani näitä viittä kohtaa entistä paremmin.

Teehetki, stop doing -lista ja kukkakimppu läheltä kuvattuna.

Siinä oli ajatusniksisarjan viides ja viimeinen osio. Miltä tällainen stop doing -lista kuulostaa?

Ajatusniksien neljä ensimmäistä osaa käsittelee ajatusten keskittämistä nykyhetkeen, kolmoisajattelun kaavaa, ääripääajattelua sekä intuitiota. Jos et vielä näihin tutustunut, niin klikkaa postauksiin ja ota niksit talteen. Lupaan, että ne kaikki ovat hyödyllisiä! 🙂

Mukavaa keskiviikkoa!

K-M

Ajatusniksit, osa 4

Se on sunnuntai ja aika syventyä hetkeksi tämän viikon aiheeseen. Neljäs ajatusniksi käsittelee intuitiota. Intuitiota määritellään ehkä jopa hieman hankalaan sävyyn. Lyhyesti ja ytimekkäästi kyseessä on vaistonvarainen tajuaminen, missä tieto/tietäminen tulee kohteesta suoraan, eikä se perustu aiempiin havaintoihin, kokemuksiin tai päättelyyn. Intuitio on eräänlainen sisäinen tieto. Kuulostaa hieman henkimaailman jutulta, mutta ei se kuitenkaan sitä ole jos tutkijoita on uskominen.

Mistä tunnistaa oma intuitio?

Oma intuitio viestii monella tavalla. Muistatko esimerkiksi jotain yksittäistä asiaa, joka on joskus palautunut jatkuvasti mieleesi? Sellaista, mikä on tuntunut oikealta, vaikkei sinulla olisi asiasta kaikkea tietoa mitä normaalisti päätöksentekoon tarvitsisit.

Oma esimerkkini on viime kesän lopulta. Tuolloin meidän koti oli ollut vajaat puoli vuotta myynnissä ja rakennuskuume katossa. Talopakettikin oltiin jo sovittu sekä tontti varattuna. Jossain kohden heinäkuuta alkoi yhä vahvemmin tulla tunne, että nyt kannattaa laittaa projekti jäihin. Sivuutin sen monta kertaa ja päätin sen johtuvan turhautumisesta. Asia kuitenkin palasi yhä uudelleen ja jossain kohtaa se tuntui täysin oikealta. Otin asian puheeksi paremman puoliskoni kanssa ja yllätyksekseni hänellä oli tullut sama tunne. Myös hänen intuitio kertoi samaa viestiä. Mietittiin ihan älyttömästi asiaa ja koitettiin faktoilla kumota tuota tunnetta. Miksi me nyt ei muka alettaisi rakentaa? Loppujen lopuksi vahva tunne projektin jäihin laittamisesta vei voiton ja päätimme katsoa asiaa myöhemmin uudelleen. Ja siihen päätöksen ollaan molemmat supertyytyväisiä. Nimittäin palatessani töihin tajusin, että kiire ja stressi olisivat vieneet yöunet jossain kohtaa jos kaiken ruuhkavuosiarjen lisäksi meillä olisi rakennusprojekti. Tosin oman kodin rakentaminen on edelleen meidän iso yhteinen unelma ja haaveilen siitä viikoittain. Jää vain nähtäväksi, milloin se tapahtuu.

Yksi intuition ”äänistä” on kehon reaktiot. Kehon reagointi tulee usein sivuutettua, mutta nyt on hyvä hetki alkaa kuuntelemaan ja huomioimaan ne pienet jutut, jotka kertovat kuitenkin yllättävän paljon. Sykkeen kiivastuminen, kylmät väreet, painava tunne rinnassa tai vatsassa ja esimerkiksi perhoset vatsassa. Nuo kaikki kertovat jotain sinulle. Nuo kaikki on myös äärimmäisen helppoa ohittaa ja kuitata kehon normaalitoiminnoiksi. Tuleeko sinulla tässä vaiheessa mieleen mitään tilannetta, jossa kehosi olisi reagoinut jollain tavoin ja olet huomioinut sen? Ehkä jonkun uuden ihmisen tavatessasi perhoset lentelevät vatsassa tai tunsit intoa? Jotenkin vain tiesit, että nyt tapasit hyvän tyypin ja tulette varmasti hyvin juttuun. Tai sitten se toinen ääripää kun vain tiedät, että tapaamallasi tyypillä ei ole hyvät mielessä, vaikkei se hänestä käykään heti ilmi millään tavalla.

Harha-askel?

On tietysti hetkiä, jolloin intuitio ohjaa harhaan. Tuolloin mukana voi olla omat muut tunteet ja asiat. Esimerkiksi omat pelot voivat johtaa sinua etäämmäs jostain asiasta, vaikka oikea suunta onkin oikeasti ”tulta päin”. Monien tutkimusten ja artikkelien mukaan intuition mukana tulee jonkinlainen rauha. Se tunne, jolloin vain tiedät, että niin kuuluu tehdä tai olla.

Kaikki tämä on viisaampien mukaan sisäänrakennettua ja se pitää vain harjoittelemalla valjastaa käyttöön. Tässä muutama vinkki harjoitteluun:

  • Kiinnitä huomio toistuviin ajatuksiin ja uniisi. Palaako mieleen jokin seikka tuon tuostakin ja muistatko uniasi? Ne kertovat paljon.
  • Pysähdy ja huomioi kehon tuntemukset. Seuraavalla kerralla kun kylmät väreet tuntuvat ihollasi tai vatsassa tuntuu erilaiselta, palauta mieleen mitä juuri silloin tapahtuu tai mitä sinulla pyörii mielessä.
  • Ala luottamaan sisäiseen vaistoosi. Jos olet analyyttinen ihminen ja perustat päätöksesi useimmiten faktoille, niin kokeile intuitiotasi jossain pienessä seikassa. Osuuko se oikeaan?

Nyt lukisin mielellään hetkiä, jolloin teidän intuitio on osunut oikeaan! Kokemusten jakaminen nimittäin auttaa muitakin kiinnittämään huomiota samankaltaisiin tilanteisiin omassa elämässä.

Ja sarjan viides osa käsittelee (meitä) listaihmisiä. Eli tyyppejä, jotka rakastavat tehdä listoja. Siihen palataan kuitenkin tuonnempana.

P.S. Joko luit kuinka keskittää ajatukset nykyhetkeen, kolmoisajattelun kaavasta sekä ääripääajattelusta?

K-M

Irtiotto arjesta

Helmikuussa ollaan ja tällä viikolla juhlitaan meidän kuopuksen 2-vuotissynttäreitä. Alkuvuoden loman jälkeen arki on ollut superkiireistä ja tahti vain kovenee. Tai ei ehkä niin älyttömän kiireistä, vaan enemmänkin vuoden alusta lähtien on tullut töissä paljon uusia juttuja, jotka ovat jo vieneet lyhyille työreissuille Etelä-Suomeen. Samalla normaali arki pyörii ja pää on täynnä uutta asiaa. Sama hektinen meininki on ollut veljen perheellä, joten varattiin meille sekä vanhemmillemme viikonlopun mökkiloma Syötteellä. Saatiin kunnon irtiotto arjesta.

Mökki vuokrattiin tällä kertaa yksityiseltä omistajalta nettimökin kautta. Olin jo syksyllä ihastellut tätä tunturissa sijaitsevaa upeaa mökkiä näköaloineen ja ei tarvinnut kauaa miettiä varaamista kun huomasin sen olevan vapaana viime viikonloppuna. Mökkiin mahtuu +10 henkilöä, mutta minun Instagramia seuraavat tietävätkin jo, että meidän perhe lähti vajaalla miehityksellä mökkeilemään. Kaikista pienin meistä on sitkeän flunssan armoilla edelleen, joten hän ja Ossi jäivät kotiin lepäilemään viikonlopun ajaksi.

Jättimäiset ikkunat olivat kyllä ehdoton kruunu meidän vuokraamassa mökissä. Naureskeltiin, että olipa eka kerta kun mökin ehdoton helmi on sauna. Ja saunan ikkunassa sielunmaisema jos minulta kysytään.

Lauantaina hiihdeltiin Syötteen huipulla ristiin rastiin reippaan tunnin verran. Kenenkään sukset ei luistanut pätkääkään, mutta ei haitannut menoa. Hiki tuli ja oli hauskaa! Lenkin loppupuolella vetäsin ihan kunnon naamajarrutuksen puuterilumeen. Ja veli kaatui heti perään. Ehkä hiihtosuksia ei ole tehty laskemiseen..

Lounaan jälkeen levättiin hetki ja lähdettiin viemään lapset rinteeseen suksivuokraamon kautta. Molemmat pojat kehittyi taas hurjasti lisää, vaikka edellinen kerta rinteessä oli viime keväänä. Pian päästään isoihin mäkiin porukalla! Kirjoittelen lasten laskettelusta vielä erikseen myöhemmin.

Hyvää ruokaa ja sauna illalla. Unta ei tarvinnut kellään kovin kauaa houkutella. Pelkäsin kyllä hieman tulevaa yötä, koska meidän keskimmäisen pojan korva alkoi lauantai-iltana kipuilemaan kovasti. Onneksi olin ottanut varalta mukaan lasten särkylääkettä ja yö meni rauhallisesti. Sunnuntaina lääkäri totesi korvatulehduksen molemmissa korvissa. Nyt kuulostaa olevan kaikki mahdolliset taudit liikkeellä ja vähän joka perheessä vähintään yksi flunssan tai vatsataudin heikentämänä. Kesää odotellessa..

Näihin sielunmaisemiin Syötteelle olisi tarkoitus suunnata uudelleen talvilomaviikolla. Pojat haluavat laskettelemaan ja tietenkin me halutaan koko perheellä nauttimaan lomasta kun viikonloppuna se ei onnistunutkaan.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

K-M