Tasapaino keskellä turvattomuuden tunnetta ja alati muuttuvaa arkea

Koko maailman vuoden alussa sekaisin laittanut koronavirus COVID-19 on edelleen voimissaan, vaikka se jo välillä näytti täällä koti-Suomessa hellittävän otettaan. Taudin kerrotaan olevan taas kiihtymisvaiheessa usealla paikkakunnalla ja uusia tartuntoja vahvistuu taas kymmeniä päivittäin. Samaan aikaan kevään eristysten ja karanteenien aiheuttamat turvattomuuden tunteet ovat hyvinkin tuoreessa muistissa. Ja minusta ainakin tuntuu, että uusi usean viikon kotieristys näkemättä läheisiä kuormittaisi näin syksyn pimetessä enemmän kuin keväällä. Maailma ja sen kaikki toimintatavat muuttuu myös päivittäin ja ennätysvauhtia, jolloin mukana pysyminen alkaa helposti hengästyttää. Siksi olenkin alkanut tietoisesti entistä enemmän keskittää ajatuksia muun muassa palautumiseen ja riittävään lepoon. Tasapaino ja valmius muutoksiin nopealla aikataululla ovat tärkeitä seikkoja keskellä turvattomuuden tunnetta ja alati muuttuvaa arkea. Turvattomuuden tunne ja valmiustila puolestaan voi näkyä ahdistuksena, levottomuutena, pelkona ja väsymyksenä. Vaikkei asiaa edes juurikaan miettisi, on se siltikin kaikilla alitajunnassa jollain tasolla.

Tasapaino. Nainen järvelle SUP-laudan päällä.
Tasapaino. Nainen järvelle SUP-laudan päällä.

Miten tasapaino tavoitetaan?

  • Ensinnäkin on tärkeintä huolehtia riittävästä unen määrästä. Pimeys väsyttää ja ainakin omalla kohdalla unen tarve kasvaa pimeinä kuukausina, kun ei ole auringon valoa piristämässä.
  • Toiseksi hyvä ja terveellinen ruokavalio auttaa jaksamaan sekä tietty pitämään elimistön toiminnat kunnossa.

Molemmilla edellä mainituilla on suora yhteys vastustuskyvyn toimintaan!

  • Pidä kiinni rutiineista! Rutiinit auttaa arjessa ja luo turvallisuuden tunteen olipa sitten minkä ikäinen tahansa. Piste Kiireellesi -blogin Suvi ja Marika kirjoittivat hyvän artikkelin aiheesta. Heidän muutkin kirjoitukset on täynnä kullan arvoisia vinkkejä sujuvaan arkeen eli ota ihmeessä lukulistalle!
  • Harrasta liikuntaa ja kehonhuoltoa. Jo parin minuutin rauhallinen venyttely boostaa hyvän olon hormoonien eritystä.
  • Karsi pois kaikki ylimääräinen ja sano rohkeasti ei, jos siltä tuntuu. On kuitenkin hyvä muistaa, että monet menot tuovat myös piristystä arkeen 🙂
  • Valitse mitä uutisia luet. Klikkiotsikoista tunnetut mediat kannattaa jättää vähemmälle huomiolle ja keskittyä esimerkiksi Ylen uutisiin.
  • Juttele ja keskustele jonkun kanssa mieltä painavista asioista. Koronavirukseen liittyvissä huolissa voi myös kääntyä Mielenterveystalon koronahuoli-chatin puoleen. Chatissa voit anonyymisti keskustella huolista koronavirukseen ja sen vaikutuksiin liittyvissä asioissa.
  • Kuuntele omaa kehoasi ja mieltäsi. Toisilla tasapaino on helpompi saavuttaa kun taas toisilla se vaatii enemmän itsetutkiskelua ja toimia.
  • Tutustu aiemmin kirjoittamiini Ajatusnikseihin. Ne voivat myös tuoda helposta mielessä jylläävien ajatusten järjestelyyn ja ymmärtämiseen. Ajatusniksi 1 opettaa keskittämään ajatukset nykyhetkeen. Monesti sitä nimittäin uppoutuu menneisiin tai murehtii tulevaa. Ajatusniksi 2 kertoo kolmoisajattelusta ja opettaa pois kauhuskenaarioiden ajattelusta. Sitä kun helposti ajattelee pahinta mahdollista vaihtoehtoa. Ajatusniksi 3 pureutuu samaan asiaan kuin kakkonen, mutta hieman eri tulokulmasta. Ajatusniksi 4 liittyy oman intuition tunnistamiseen. Ajatusniksi 5 opettaa sinut tekemään Stop doing -listaa, jolla saat karsittua ylimääräiset menot ja kuluttuvat asiat pois.
Tasapaino. Nainen järvelle SUP-laudan päällä.
Tasapaino. Nainen järvelle SUP-laudan päällä.

Minulla on vakaa usko, että maailmalla jylläävä tauti saadaan vielä kuriin ja päästään rauhoittumaan uuteen, turvallisempaan arkeen. Sitä ennen ei auta kuin noudattaa viranomaisten suosituksia ja ohjeita. Ja tietenkin tehdä parhaansa sen eteen, että tasapaino arjessa säilyy muuttuipa se tai ei. Toivottavasti näistä minun vinkeistä on teille muillekin hyötyä 🙂

Kaisa-Maria

Kiitos ❤

Tuhannet kiitokset teille kaikille edelliseen postaukseen liittyvistä aivan ihanista viesteistä ja reagoinneista! Sain ihan mielettömän määrän viestejä, sähköposteja, kommentteja ja tuttuvilta myös puheluita ❤ Jokainen näistä saa minut äärettömän kiitolliseksi, nöyräksi ja välitetyksi.

Suuri kiitos myös luottamuksesta teille, jotka jaoitte minulle rohkeasti omat tarinanne. Tuntuu aivan uskomattomalta lukea ja kuulla, että minun tarinani on tuonut lohtua ja toivoa vaikeisiin hetkiin.

Kuva meidän Lapin reissulta on hieman jo vanha, mutta kuvaa minun fiilistä nyt oikein hyvin. Ihania ihmisiä ympärillä, rakkautta, hyvinvointia ja kiitollisuutta.

Kiitos vielä. En osaa edes kertoa, kuinka paljon voimaa tästä kaikesta saan <3

Kaisa-Maria

Masennuksen jälkeen

2017 vuoden crash downista tuntuu olevan jo pitkä aika. Se vuosi on yksi onnellisimmista ja samalla yksi kamalimmista. Lyhyenä kertauksena: meidän kuopus syntyi silloin ja jo toistamiseen synnytyksen jälkeiset komplikaatiot vei minut sairaalaan useampaan otteeseen. Sairaalassa puolestaan oma keho joutui käymään melkoisen taistelun ja luovutus oli lähellä. Selvisin siitä ja hiljalleen aloin voimistua fyysisesti. Kuopuksen ollessa nelisen kuukautta oli mielen vuoro käsitellä asiaa. Tuntui, että kirjaimellisesti sekosin ja kaikki vähääkään sairaalasta muistuttava veti kupin nurin. Myöhemmin sinä kesänä kuulin sen olevan trauman jälkeistä oireistoa. Samalla minulle kerrottiin sairastuneeni keskivaikeaan masennukseen, joka oireili puolestaan todella kovana ahdistuksena. Olo oli sama kuin esimerkiksi läheltä piti -tilanne liikenteessä. Siis se tunne kun meinaa tulla kolari ja hetki sen jälkeen jalat menevät veteliksi ja olo on kamala. Minulla tuo sama olo kesti kuukausia putkeen. Se saattoi mennä muutamiksi tunneiksi pois, mutta palasi taas. Kirjaimellisesti saatoin vapista koko päivän ymmärtämättä, mikä tunteen sai aikaan. Nyt reilut kolme vuotta myöhemmin voin vihdoin todeta ja kirjoittaa postauksen otsikolla Masennuksen jälkeen.

Enkä osaa edes sanoin kuvailla, kuinka onnellinen nyt olen kaiken tuon läpikäytyäni.

Kesän 2017 kävin viikoittain juttelemassa aivan ihanan terveyskeskuslääkärin kanssa, joka kerta toisensa jälkeen vakuutti minulle, ettei kyseessä nyt ole psykoosi tai joku muu minun itseni diagnosoima mielen sairaus. Olin nimittäin ehdottoman varma, että olin sairastunut johonkin vakavammin, koska pää oli kerta kaikkiaan niin sekaisin. Joka ikinen ajatus meni minulla puntariin ja olin aivan vainoharhainen omista sanomisista ja ajatuksista. Ajattelin silloin, että sellaisia kamalia ajatuksia ei voi tulla mieleen ellei ole psykoosissa tai jossain muussa vastaavanlaisessa tilassa. Mieleen tulvi ajatuksia ja mielikuvia itsestä satuttamassa omia lapsia, vaikka samalla tiesin sellaisten olevan viimeisin teko, mitä ikinä voisin tehdä. Pelkäsin niin älyttömästi kaiken tuon tarkoittavan sitä, että jonain päivänä vain sekoan täysin ja teen jotain peruuttamatonta. Toinen yhtä kova pelon aihe oli, että sairastun niin vakavasti, että vietän loppuelämäni laitoksessa kaukana omista lapsista ja puolisostani. Vein asian mielessäni jopa niin pitkälle, että hyväksyin jo tuon tilanteen tapahtuvan ja tsemppasin itseä ajattelemalla lasten olevan näin turvassa, kun minä en ole kotona. Mietin, kuinka lapset tulevat muistamaan minut vain hämärästi varhaislapsuudestaan ja aikuisina he ovat jo unahtaneet minut. Olin samalla onnelline siitä, että Ossi on niin ihana ja mahtava isä ja että he tulevat pärjäämään mainiosti ilman minuakin.

Itken nyt, kun muistelen kaikkea tuota ja kirjoitan näitä pahimpia pelkojani tähän. Muistan sen kamalan olon ja järkyttävän jatkuvan pelon, joka ei jättänyt kamaline ajatuksineen minua millään rauhaan. 2017 marraskuussa sain vihdoin lausunnon, että voin etsiä itselleni psykoterapeutin. Sain psykiatrilta kolmen eri psykoterapeutin yhteystiedot, joita voisin alkuun tavoitella mahdollisista vapaista asiakaspaikoista. Otin yhteyden listan ensimmäiseen henkilöön ja hänellä oli kaikeksi onneksi vapaa paikka. Tapasimme marraskuussa ensimmäisen kerran ja homma natsasi heti. Tunsin olevani turvassa hänen seurassaan. Tapasimme aluksi muistaakseni kerran viikossa ja muutaman kerran jopa kahdesti viikon aikana. Viikkojen kuluessa Mari valoi minuun uskoa paremmasta olosta ja opetti, kuinka omia tunteita voi ymmärtää ja ajatusten olevan vain ajatuksia, ei totta. Samaan aikaan söin lääkärin määräämää mielialalääkettä, joka jossain vaiheessa vaihdettiin toiseen vastaavaan ensimmäisen ollessa tehoton minulle. Ja voi sitä häpeän määrää, mitä tästä kaikesta koin! Ajattelin, että vain parantumattomasti sairaat käyvät psykoterapiassa ja syövät mielialalääkkeitä. Vieläkin tämä tuntuu hurjalta myöntää, että minua on asiassa ihmisten lisäksi auttanut lääkeaine. Vaikka oikeasti koko asiassa ei sen enempää hävettävää kuin särkylääkkeen syömisessä johonkin kipuun. Onneksi olen nyt kolmen vuoden jälkeen paaaaljon viisaampi ja rakastan faktaa, että olen saanut käydä kolmen vuoden ajan psykoterapiassa. Joka ikisen pitäisi saada sama mahdollisuus, olipa mitään akuuttia käsiteltävää tai ei.

Tämän kolmen vuoden aikana psykoterapiassa olen saanut kasattua mielettömän työkalupakin loppuelämän matkaa varten. Koko tämän kolmen vuoden aikana olen tehnyt hurjan määrän erilaisia tehtäviä, joilla voin ymmärtää itseä paremmin ja oppia tästä kaikesta enemmän. Koen nimittäin ehdottomasti niin, että mitä enemmän ymmärrän asiaa, sitä myötätuntoisempi itseä ja muitakin kohtaan osaan olla. Kolmeen vuoteen mahtuu myös hurjasti ylä- ja alamäkiä. Toipuminen ei siis missään nimessä ole ainakaan minun kohdalla ollut pelkkää nousukiitoa kohti parempaa vointia. Ei taida olle edes vuottakaan viime kerrasta, kun taas (ehkä viidettä kymmenettä kertaa) varmistelin Marilta, ettei kyseessä ole sitten kuitenkaan se jokin psykoosisairaus. Ei ole kuulemma edelleenkään. Sen uskon nyt, vaikka varmasti sitä tulen vielä jossain kohtaa miettimään.

Minun elämä on mennyt kolmen vuoden aikana täysin uuteen järjestykseen. Parempaan järjestykseen. Elän niin kuin omille arvoille sopii ja ymmärrän itseä ja muita hurjan paljon paremmin. Kolmen vuoden aikana oman elämän ihmissuhteet ovat muuttuneet vahvemmaksi kuin aiemmin, loppuneet tai jotain siltä väliltä. Heikoimilla hetkillä ne vahvimmat suhteet ovat vahvistuneet entisestään. Äiti ja isä, veli ja veljen vaimo (joka blogissani tunnetaan myös nimeltä pakkiparini), rakkaat pr-tytöt, Ossin vanhemmat ja minun muutkin sukulaiset. On ollut päiviä, kun nämä kaikki ovat milloin mitenkin auttaneet selviämään hetkistä yli. En osaa ikinä sanoittaa sitä kiitollisuutta mitä minä ja meidän koko perhe tästä koetaan. Milloin kukin on hakenut lapset hoitoon, että voin ja voidaan Ossin kanssa hengähtää, milloin joku heistä on tullut meidän ovella ja kirjaimellisesti pakottanut rauhalliselle kävelylenkille, milloin olen itkenyt vasten heidän olkapäitä, milloin.. huh näitä tapahtumia ja auttamisia on niin lukemattomia ja ne kaikki ansaitsisivat oman postauksensa. Olen myös tietenkin äärettömän kiitollinen Ossille, joka on joka ikinen päivä ollut vierellä kokemassa ja näkemässä tämän kaiken ja silti edelleen seisoo kalliona minun vierellä, vaikka helppoa se ei ole ollut.

Psykoterapiakäyntejä on enää jäljellä muutamia. Sitten se loppuu. Kolmen vuoden taival ja tehotutustuminen itseen alkaa olla finaalissa. En ole enää masentunut (ja nyt mietin, että iloitsenkohan vähän liian aikaisin..). Olo on haikea, surullinen ja samalla onnellinen, kun enää tapaakaan Maria säännöllisesti. En ole uskonnollinen, mutta hän on yksi minun elämäni enkeleistä. En osaa häntä oikein muutoin kuvailla. Mietin usein, että oli oikeasti lottovoitto ja mieletön asia, että satuin ottamaan juuri häneen ensimmäisenä yhteyttä ja että sain asiakaspaikan juuri häneltä. Olen niin älyttömän kiitollinen hänelle kaikesta.

Masennuksen jälkeen minun kohdalla ei mikään palaa kuitenkaan ennalleen. Joskus se fakta on todella vaikea seikka hyväksyä. Koko asia tuntuu välillä vaan niin epäreilulta. Toisaalta näiden kolmen vuoden aikana olen oppinut olemaan oma itseni. Onko parempaa? Samalla kuitenkin tiedän, että tämä asia tulee näkymään arpena minussa koko elämän ajan. Suojelen ja tulen suojelemaan itseä paljon herkemmin, ettei vastaavaa sattuisi enää minun elämän varrelle. Eihän sitä tosiasiassa voi tietää mitä vastaan tulee, mutta itsestä huolta pitämällä uskon voivani kohdata vaikeatkin asiat uudella tavalla ja niin, etten ehkä sairastuisi enää samalla tavalla. Tai jos sairastun, niin osaan ainakin hoitaa itseäni jotenkin.

Tästä postauksesta tulee itselle hassu fiilis. Tämä on nimittäin yksi onnellisimmista postauksistani, vaikka tätä kirjoittaessa itkeskelen vähän väliä ja teille lukijoille tämä voi olla aiheena melko raskaskin. On kuitenkin niin vapauttavaa kirjoittaa tätä fiilistä muistiin kaiken tapahtuneen jälkeen. Samalla tiedän, että edelleen tulee vielä päiviä, kun mielen valtaa samat pelot ja epätoivo. Nyt kuitenkin tiedän, että ne ovat vain hetken siinä ja vaihtuvat aikoinaan uusiin tunteisiin ja ajatuksiin.

Tämä teksti on ollut selvästi mielessä jo pidempään ja samalla hieman estänyt kirjoittelemasta elämän pinnallisemmista asioista. Kiitos jos jaksoit lukea loppuun asti. ja ymmärrän täysin jos et. Toivon, että joku muu vaikeiden asioiden kanssa kamppaileva voisi saada tästä edes pienenkin toivon valon vaikeisiin hetkiin ja saisi samalla lohtua. Se on yksi isoisti syistä, miksi tämän kirjoitin.

Kaisa-Maria ❤

Suomalaiset marjat – terveyshyötyjä

Onko teillä pakastimet täytetty kesän vitamiinipommeilla eli marjoilla? Meillä on, mutta tunnustan heti olevani ihan älyttömän laiska marjastamaan. Minun marjastus on valitettavasti yhtä kuin kävellä kauppaan ja ostaa muiden poimimia marjoja. Tosin tänä kesänä on tullut vähän kykittyä metsässäkin, kun mustikkasato oli niin älytön! Iso rasiallinen täyttyi kyllä ihan hetkessä, mutta edelleenkään marjojen poimiminen ei ole minun juttuni. Hyttyslakin nosto siis kaikille, jotka jaksavat keräillä nuo arvokkaat ravinnot talteen! Mutta kuten sanottua, ostan kyllä marjoja ympäri vuoden ja eritoten kesällä, kun kaikki on tuoretta. Suomalaiset marjat sisältää ihan mielettömän määrään vitamiineja ja muita ravintoaineita. Enkä puhu pelkästään tutuimmista pöydän herkuista…Siksipä ajattelin listailla, mitä kaikkea suomalaiset marjat sisältävät. Otetaan alkuun nämä tutummat herkut ja loppuun ne vitamiinin lähteet, joita ei juurikaan tule ajatelleeksi.

Suomalaiset marjat kuksassa. Kädet pitelevät kuksaa.

Mansikka

  • C-vitamiinin lähde. 100 grammassa mansikkaa on C-vitamiinia n. 45,6 mg (päivittäinen C-vitamiini suositus on noin 75 mg)
  • Folaatin lähde (Folaatin puute aiheuttaa mm. anemiaa. Folaatti on myös tärkeä aine alkuraskauden vaiheissa)
  • Sisältää runsaasti suolistoterveydelle tärkeitä kuituja
  • Sisältää polyfenoleita, jotka on tutkimuksissa osoitettu vaikuttavan sydän- ja verisuonitauteihin sekä kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon
  • Sisältää antosyaaneja, jotka on tutkimuksissa osoitettu estävän syöpäsolujen kasvua
  • Mansikan nauttimisella on hyvä vaikutus kokonaiskolesteroliarvoon
  • Mansikka buustaa elimistön suojamekanismia ja muun muassa estää haitallisten mikrobien kasvua
  • Mansikan on tutkittu edistävän silmien terveyttä

Mustikka

  • Mustikat sisältää runsaasti samoja antosyaaneja kuin mansikassa. Antosyaanien on todettu mm. estävän syöpäsolujen kasvua. Mustikan antosyaanipitoisuus on sitä korkeampi, mitä pohjoisemmassa marja on kasvanut!
  • Säännöllisen mustikoiden syömisen on todettu lieventävän kehon matala-asteista tulehdustilaa, jolla on yhteys sepelvaltimotautiin ja diabetekseen.
  • Hyvä kuidun ja E-vitamiinin lähde. E-vitamiini edesauttaa ihon kimmoisuutta!
  • Mustikka voi edesauttaa silmien terveyttä ja vähentää näyttöpäätetyöskentelyn aiheuttamia silmien väsymysoireita
  • Mustikan vaikutusta muistiin on tutkittu myös paljon ja tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia. Eräässä tutkimuksessa yli 76-vuotiaille naisille oli annettu mustikkamehua tietyn verran tietyn ajanjakson ajan. Verrokkiryhmä ei ollut nauttinut mustikkatuotteita tuona aikana. Tutkimuksen päätyttyä mustikkamehua nauttineet olivat parantaneet tuloksiaan muistitesteissä sekä heidän masennusoireensa olivat vähentyneet. Samoin glukoosi- ja insuliinipitoisuudet olivat alentuneet.

Puolukka

  • Puolukka sisältää muiden marjojen tapaan muun muassa C- ja E-vitamiineja, muttei ole kuitenkaan samanlainen vitamiinipommi kuin esimerkiksi toverinsa mustikka. Puolukan taika perustuu sen sijaan polyfenoliyhdisteisiin sekä kivennäis-, ja hivenaineisiin.
  • Puolukan edellä mainitut vaikuttavat aineet iskevät kehon matala-asteisia tulehdustiloja vastaan ja ikään kuin poistavat bakteerien kasvualustaa.
  • Perinteisesti puolukkaa on käytetty ien- ja virtaputkentulehdusten hoitoon karpalon tavoin.
  • Puolukka sisältää runsaasti kuituja, jotka ovat tärkeä seikka suolistoterveyden kannalta.
  • Vaikuttavien aineiden on tutkittu edesauttavan sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä sekä ylipainoa.
  • Puolukka auttaa myös hormoonitasapainossa esimerkiksi estrogeenin osalta
  • Tämä metsien punainen herkku on myös sisältönsä vuoksi omiaan tehoamaan ikääntymisen merkkejä vastaan ja puolukkaa käytetäänkin kosmetiikassa erityisesti ihonhoidossa.
  • Suomessa on tehty tutkimusta antamalla koholla olevasta verenpaineesta kärsiville rotille laimeaa puolukkamehua päivittäin tietyn ajanjakson verran. Lopputuloksena rottien nauttima puolukkamehu alensi merkittävästi niiden verenpainetta ja seuraavaksi tutkimus jatkuu vertailevalla kliinisellä tutkimuksella terveillä ihmisillä, joilla on kohonnut verenpaine, joka ei kuitenkaan vaadi lääkitystä.
Suomalaiset marjat kuksassa. Kädet pitelevät kuksaa. Alla vettä.

Karpalo

  • Karpalolla on puolukan tapaan maine kansanparannuksen piirissä. Marjan sisältämät fytokemikaalit, hivenaineet ja vitamiinit hillitsevät kehon matala-asteista tulehdusta ja näin karpalon onkin hyvin perinteinen lisäapu eri virtsatietulehdusten hoitoon.
  • 2012 Oulun Yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on karpalon todettu yhdessä antibioottihoidon kanssa vähentävän lasten virtsatietulehdusten uusimista jopa 40%. Vaikutusta on selvästi todettu myös muissakin ikäryhmissä, koska vanhustenhoidossa puolukka-karpalomehua käytetään ennaltaehkäisevästi juurikin samaisten tulehdusten hoitamisessa. Omakohtainen kokemuskin minulta löytyy tästä. Vuosia sitten leikkauksen ja verensiirron yhteydessä iski myös raju munuaistulehdus, jota hoidettiin sairaalassa kunnon ”hevoskuurilla” antibiootteja sekä lisäksi minulle juotettiin paljon sokeroimatonta karpalomehua! Ja mikäs siinä.. hyvää oli!
  • Karpalon sisältämä jodi on tärkeä aine kilpirauhasen toiminnan kannalta.
  • Kourallisella karpaloita päivässä voi edesauttaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä. Karpalon on katsottu myös nostavan hyvän kolesterolin määrää sekä auttavan hidastamaan solujen rappautumista (ikääntymisen merkkejä siis).
  • Karpalossa on hurja määrä vitamiineja sekä omega-rasvahappoja.
  • Karpalon sisältämät kasviestrogeenit voivat lievittää vaihdevuosioireita sekä ehkäistä hormooniperäisten syöpien (esimerkiksi rintasyöpä) kehittymistä.

Hilla/lakka

  • Tämä soiden kulta on erinomainen C-vitamiinin lähde. Noin desi hillaa sisältää päivittäisen C-vitamiinitarpeen.
  • Muut suomalaiset marjat eivät sisällä niin paljon kuituja kuin hilla.
  • C-vitamiinin lisäksi hillassa on runsaasti muitakin vitamiineja (melkein kaikki aakkoset löytyy tästäkin).

Vadelma

  • Kuituja, kuituja, kuituja! Hillan tapaan myös vadelma sisältää runsaasti kuituja ja ”vattua” onkin perinteisesti käytetty kautta aikojen vatsavaivojen hoitamiseen.
  • Vadelmastakin voi hyödyntää lehdet ja keittää teetä niistä. Vadelman lehdissä on esimerkiksi runsaasti C-vitamiinia. C-vitamiinia ja folaattia löytyy myös vadelman marjasta suuri määrä. Toisin sanoen vadelma on omiaan boostaamaan kehon vastustuskykyä!
  • Vadelman sisältämät ainesosat toimivat antioksidanttina ja näin estävät hapettumista kehossa.
  • Vadelmanlehtitee on tuttu juoma monelle raskaana oleville tai jo synnyttäneille. Uskomuksen mukaan vadelmanlehtitee voimistaa kohdun ja lantionpohjan lihaksia ja toimii näin apuna supistuksien tullessa. Samoin vadelmanlehtiteen uskotaan vähentävän jälkivuodon määrää ja auttavan kohtua palautumaan synnytyksestä. Näitä mitään uskomusta ei ole kuitenkaan tutkimuksilla todistettu ja kyse onkin lienee enemmän perintötiedosta. Mutta joka tapauksessa moni raskaana oleva alkaa nautiskella vadelmanlehtiteetä raskauden loppuvaiheessa. Minä en tätä koskaan omien raskauksien kohdalla muistanut kokeilla, mutta muistan kyllä keskustelleeni aiheesta tuttavien kanssa. Haittaakaan tästä teen nauttimisesta tuossa tilassa ei ilmeisesti ole, joten on varmasti ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Ja jos ei muuta tehoa irtoa, niin saa ainakin ihanan rauhallisen teehetken rutiiniksi ennen h-hetkeä.

Tyrni

  • Tyrnissä on kasvikunnan korkeimpia C-vitamiinipitoisuuksia! Marjan E-vitamiinipitoisuus on myös hyvin korkea.
  • Tyrnin öljy sisältää runsaasti terveellisiä Omega-rasvahappoja. Tyrnin öljyt ovat muun muassa omiaan hellimään sydäntä ja verisuonia.
  • Tyrni hoitaa myös limakalvoja sekä boostaa suolistoterveyttä.
  • Ihonhoidossa tyrni on myös löytänyt paikkansa ja tyrniä on muun muassa käytetty perinteisesti ikääntymisen merkkejä vastaan kuin myös ihon palovammoihin.
  • Tyrniä käytetään itänaapurissa ja ainakin Kiinassa syövän hoidossa sekä säteilyn jälkeisenä hoitona.
  • Tyrnin flavonoidipitoisuuksien vuoksi se auttaa laskemaan myös korkeaa verenpainetta.
Suomalaiset marjat kuksassa. Kädet pitelevät kuksaa. Alla vettä.

Juolukka

  • Juolukan C-vitamiinipitoisuus on myös korkea. Itse asiassa moninkertaisesti korkeampi kuin esimerkiksi mustikan!
  • Juolukka hellii myös silmien terveyttä, koska sen sisältämät antosyaanit auttavat silmien väsymysoireisiin ja parantavat näköä yleensäkin.
  • Tälläkin marjalla on syöpäsoluja tuhoava vaikutus. Samoin se laskee huonon kolesterolin määrää samalla nostaen hyvän kolesterolin määrää.
  • Kuten monet muutkin marjat, myös juolukalla on hyvin positiivinen vaikutus sydän- ja verisuoniterveyteen.

Variksenmarja

  • Variksenmarjan kokonaisflavonoidimäärä on suurempi kuin millään muulla kotimaisella marjalla.
  • Variksenmarjassakin on suuri määrä C-vitamiinia ja se onkin ollut tärkeä C-vitamiinin lähde eritoten pohjoisen kansoille.
  • Marjan sisältämä ursulihappo vahvistaa sydäntä ja hermostoa.
  • Lisäksi variksenmarja sisältää runsaasti muiden hyvien ainesosien kanssa antioksidantteja ja auttaa syövän torjunnassa.
  • Marjan antosyaanit ja muut vaikuttavat aineet tehostavat silmien mikroverenkiertoa.
  • Variksenmarjan kerrotaan auttavan ”mielenpahoituksiin”, joka perustuu luultavasti marjan sisältämään B-vitamiinin määrään. B-vitamiini vahvistaa mieltä ja auttaa muun muassa rauhoittumaan.
  • Variksenmarjan seleeni auttaa siittiöiden liikkuvuudessa.

Bonuksena vielä maininta pihlajanmarjoille! Pihlajanmarjat sisältää runsaasti vitamiineja, joista eritoten C-vitamiinia. Kymmenkunta pihlajanmarjaa esimerkiksi smoothien seassa on mahtava lisä tehostamaan vastustuskykyä! Ja muiden marjojen, kasvisten ja hedelmien kanssa yhdessä pihlajanmarjan väkevä maku ei pääse esiin.

Suomalaiset marjat kuksassa. Kädet pitelevät kuksaa. Alla vettä.

Kaikki nämä suomalaiset marjat sisältävät vielä enemmän terveyshyötyjä, mitä tähän postaukseen nostin esille. Tähän poimin minun mielestäni kiinnostavimpia terveyshyötyjä ja tutkimuksia, mutta kaikista marjoista löytyy esimerkiksi paljon niin sanottua perinnetietoa ja rohto-oppia näiden postauksen tietojen lisäksi. Eli jos ne kiinnostavat, niin ei muuta kuin hakukoneet laulamaan. Lähteenä tähän postaukseen käytin Wikipedian artikkeleita, Ylen artikkeleita, Arcticwarriorsin tietoja ja Luontoportin tietoja, joten asiantuntijana en näitä tietoja ole kirjoittanut. 🙂

Mitkä marjat ovat sun lemppareita?

Kaisa-Maria

P.S. Suomalaiset marjat vaan on niin superherkullisia ja minäkin käytän aina leipoessa jotain marjoja. Kesän paras jälkiruoka esimerkiksi on superhelppo toteuttaa myös pakastemarjoista kylmän kauden aikana!

Pientä kevennystä

Kolmannen lapsen raskausaika poikkesi täysin kahdesta edellisestä. Kova pahoinvointi kesti yli puolenvälin raskautta, kun taas edellisissä raskauksissa sitä ei ollut juuri ollenkaan. Kolmannen raskauden pahoinvoinnin hellitettyä söin appelsiineja päivittäin ihan valtavia määriä (kunnon raskaus-gravings). Vauvan synnyttyä muistan sen jäätävän suklaanhimon ja suklaata kyllä kuluikin siihen aikaan. Nyt noista hetkistä on kolme vuotta aikaa ja sama sokerihiiri elää edelleen sinnikkäästi minussa. Tähän väliin kerrottakoon, että ennen tätä sokerihiirikautta en oikein tykännyt makeasta lukuunottamatta salmiakkia. Ala-asteikäisenäkin olin parikin vuotta syömättä karkkia tai makeaa lainkaan. On siis tullut herkuteltua talven ja kevään aikana ja nyt halusin tehdä pientä kevennystä ruokavalioon ja herkutteluun.

Painonseuranta ei ole kuulunut muutamaan vuoteen omiin rutiineihin, vaan annan peilikuvan ja yleisen fiiliksen kertoa tilanteen. Toukokuun alussa huomasin, että jotkut vaatteet eivät istuneet päälle niin hyvin kuin ennen ja oli turvonnut fiilis. Mietin miten kevennystä lähtisin tekemään ja päädyin lopulta ostamaan ruokavalio + treeniohjelman, jossa kolmen viikon alkusysäyksen jälkeen voi jatkaa joko samalla tavalla tai vaihtoehtoisesti muokatulla itselle sopivalla tavalla. Pääpointtina kuitenkin ruokailutapojen muutos niiltä osin, joita itse haluaa muuttaa. Minulla se on sokerin vähentäminen. Ostamani ruokavalio toimii tosi hyvin itselle pohjana. Pohjana siksi, että liikun ja treenaan enemmän kuin ohjelmaan kuuluu, joten sain hyvät neuvot lisätä energian määrää aterioihin. Liian vähällä energialla treenaaminen kun ei ole millään tavalla järkevää ainakaan omalla kohdalla. Energiamäärät on kuitenkin sellaiset, että rasvaa palaa, mutta saa syödäkin ihan kunnolla.

Kevennystä ruokavalioon. Lautasella luonnonjogurttia, mysliä, mansikoita ja mustikoita.
Kevennystä ruokavalioon. Lautasella vihreitä kasviksia, riisiseosta ja kanaa.

Kevennystä on nyt reilut kaksi viikkoa harjoiteltu ja en voisi olla kyllä tyytyväisempi. Ensimmäisinä päivinä oli kyllä nälkä välillä, mutta muutoin ei ole valittamista. Nesteet ovat selvästi lähteneet liikkeelle ja turvotus sormissa sekä muualla kehossa on laskenut. Tähän turvotuksen laskuun vaikuttaa varmasti myös pillereiden syömisen lopettaminen, mutta se on sitten täysin toinen tarina.

Mutta kuten sanottu, olo on kaiken puolin freesimpi kuin aiemmin. Puntarilla kävin pitkästä aikaa pari viikkoa sitten maanantaina, kun aloitin tämän kevennyksen. Nyt parin viikon jälkeen nesteiden ja varmaan rasvankin poistuttua puntari näyttää jo reilut pari kiloa vähemmän, joten jotain selvästi tapahtuu. Normaalipainoisena painonpudotus ei ole kuitenkaan se ykkösjuttu, koska paino on minulle nykyään vain numeroita. Tavoite oli nimenomaan saada se freesi ja hyvä olo kehoon takaisin ja nyt se alkaa palailla. Ihan huippua! Ja tässä parin viikon aikana olen huomannut myös, että yöllinen leposyke on paljon matalampi! En oikein keksi mitään muuta, mikä tuota leposykettä laskee kuin tämä puhtaasti ja järkevästi syöminen. Leposykkeen lasku alkoi kolme päivää uusien ruokailutottumuksien aloituksen jälkeen, joten siksi uskon senkin liittyvän tähän. Tässä ruokavaliossa on muuten ihan perusraaka-aineita käytössä eikä todellakaan mitään erikoista hifistelyä. Kauppalistaa meidän ei tarvinnut muuttaa kuin herkkujen osalta. Sen sijaan annoskoot ovat nyt tämän kolmen viikon aikana itsellä pienempiä kuin aiemmin.

Helppoa tämä herkuista kieltäytyminen ei ole koko ajan ollut. Valehtelisin jos väittäisin, että ei tehnyt tiukkaa syödä vieressä omia ruokia, kun muu perhe vietti pizzaperjantaita ja herkutteli karkkipäivän namuja. Mutta päättäväisyydellä – sillä pääsee pitkälle kun muistuttaa itseään, miksi tätä tekee. Täysin herkutonta elämää en tämän kolmen viikon alkusysäyksen jälkeen aio viettää. Tiedän, ettei se toimi minulla. Tarkoitus onkin nimenomaan oppia uusi tapa herkutella eli kohtuudella muuhun ruokavalioon nähden. Tämä kolmen viikon herkuttomuus toimii nyt vain hyvänä katkaisijana sokerikoukulle. Ja nyt kun on herkuttomana viettänyt jonkun aikaa alkaa hedelmät ja marjat maistua jo supermakealta!

Vaikka tämä kolme viikkoa on nyt tiukempaa ruokavaliota, niin koitan samalla olla armollinen itselle ja omalle keholle. Sitä kun niin helpostii näkee ne omat selluliitit ja muut ”epäkohdat”, jotka kuitenkin kuuluvat ihan normaalisti ihmiskehoon. Oppia kuitenkin kaikki ikä , joten hiljalleen tuo ”epäkohtien” bongailu omassa itsessä tulee vähenemään.

Jes eli viikko enää tätä pientä kevennystä vähemmällä energiamäärällä olemista ja liikkumista. Sen jälkeen nostan hieman energiamäärää, että paino ei ala laskemaan liikaa ja hyvä, energinen fiilis säilyy jatkossakin.

Onko siellä muita sokerihiiriä tai herkuttelijoita? Minun pahin kompastuskivi on ehdottomasti irtokarkit. Ne vain on niin hyviä, vaikka sokeriöverit tuntuukin kropassa niin kuvottavalta. Onneksi minun sisäinen sokerihiiri alkaa hiljalleen kutistumaan.

Kaisa-Maria

Lasten uudet harrastukset

Jipii pitkästä aikaa meidän lapset innoistuivat tosissaan kun ehdoteltiin heille uusia harrastuksia, mitä he voisivat kokeilla! Tähän mennessä he eivät ole oikein innostuneet selvästi oikein mistään muusta kuin ihan pieninä muskarista. Me kuitenkin halutaan kannustaa lapsia kokeilemaan eri harrastuksia ja lajeja mahdollisimman paljon, että jokainen löytäisi jonkun mieluisen itselleen. Lapset ovat muskarin lisäksi käyneet palloilukerhossa, liikuntakerhossa ja tiikeripainissa. Noista liikuntakerho eri lajeineen oli heidän suosikki, mutta se jäi sitten jossain vaiheessa pois. Uudet harrastukset ovat..

Lasten harrastukset. Tiikeripainia Oulun Kamppailuklubilla. Mies ja lapsi kamppailuasennossa.

Ensimmäinen uusi harrastus meidän naperoilla on golf. Meidän vanhin poika on nyt syksyn aikana innostunut lajista ihan kunnolla! Golfaamassa hän käy papan kanssa 🙂 Meillä ei Ossin kanssa ole oikeastaan minkäänlaista kokemusta lajista, joten ihanaa kun pikkumies voi harrastaa papan, mummin ja tädin kanssa.

Nyt aivan uutena juttuna vanhemmat pojat innostuivat myös jalkapallosta ja ilmoitimme heidät kesän futisjoukkueeseen. Jalkapalloilu heillä alkaa ensi kuussa ja sitä on kerran viikossa. Ja mikä parasta, niin futistreenit on ihan meidän uuden kodin lähettyvillä vajaan puolen kilometrin päässä olevalla tekonurmella! Talvisin samalla kentällä sekä viereisellä kaukalolla on luistelujäät, joten kaus ei tarvi kotoa lähtä, kun pääsee harrastusten pariin.

Eikä tarvitse kauas lähtä toisenkaan uuden harrastuksen vuoksi lapsilla! Nimittäin meidän poikien päiväkodin salissa alkoi eilen junnu-kickboxing, josta molemma vanhemmat pojat innostuivat myös ihan älyttömästi. Junnu-kickboxing kehittää leikin kautta lasten ketteryyttä ja koordinaatiokykyä. Samalla tavalla kuin tiikeripaini 🙂 Ottelut ja kontaktit tulee sitten eteen isompana jos jatkaa harrastuksen parissa. Potkunyrkkeily kestää vain kevään ajan eli kivaa tekemistä kerran viikkoon tästäkin. Ensimmäisen kerran jälkeen esikoinen oli aivan innoissaan ja hänelle hankittiin jo nyrkkeilyhanskatkin. Toinen pikkumies ei sitten niinkään innostunut lajista ja ei luultavasti enää tuon kokeilukerran jälkeen aio potkunyrkkeilyyn osallistua. Hän taisi oli ryhmän nuorin kun ikähaitari oli 5-13 vuotta. Mutta kävi hienosti kuitenkin kokeilemassa taas uutta lajia 🙂

Meidän mielestä on ihanaa jos lapset innostuvat jostain harrastuksesta ja siksi me vähän väliä ehdotellaan pojille eri harrastuksia kokeiltavaksi. Kovin moneen he eivät ole innostuneet lähtemään ja muutamat harrastukset on alun jälkeen lopetettu kiinnostuksen puutteen vuoksi. Kickboxingin tilanne selvisi jo ja ensi kuussa sitten nähdään, kuinka futistreenit maistuu. Täytyy myös kesän jälkeen tutustua eri kerhojen tarjontaan. Minä olin pienenä muun muassa tiedekerhossa ja siellä oli niin hauskaa! ;D

Mikään pakkohan lapsilla ei ole harrastaa mitään, mutta meidän näkökulmasta harrastuksissa on vain plussaa. Halutaan ensinnäkin, että liikunnasta tulee osa normaalia arkea lapsille, olipa laji sitten mikä tahansa. Se onkin yksi syy, minkä vuoksi kannustetaan poikia liikuntaharrastusten pariin. Mutta yhtälailla halutaan kannustaa heitä muidenkin harrastusten kokeiluun. Juurikin erilaiset kerhot (kokkikerho, maalaus/piirtämiskerho, pienoismallikerho..) ja esimerkiksi partio olisi myös kivaa touhua. Tai sitten jonkin instrumentin soittaminen! Harrastuksista löytää uusia kavereita ja oppii eri taitoja monelta osa-alueelta. Pojilla on onneksi vielä koko elämä aikaa löytää se oma juttunsa, joten ehditään varmasti kokeilemaan ja vaihtelemaan harrastuksia vielä useampaan kertaan mahdollisuuksien mukaan.

Miinuksena tässä harrastusasiassa on (suuretkin) kustannukset. Osa harrastuksista maksaa lapsillekin monia satoja euroja vuodessa ja jos vielä useampi lapsi harrastaa, niin kyllä siinä saa ihan tosissaan kaivella lompakon pohjia myöten. Viime vuoden lopulla uutisoitiinkin paljon lasten harrastusten kalleutta ja sitä, kuinka suuret kustannukset sulkee monen lapsen mahdollisuuden osallistua siihen omaan lemppariharrastukseen. Ymmärrettävää toki on, että esimerkiksi jääkiekossa tulee olla tietyt varusteet ja maksaa tietyt maksut hallivuoroa ynnä muita kuluja varten, mutta samalla monet sadat eurot yhden lapsen harrastuksesta vuoden aikana tuntuu kohtuuttomalta. Saatika sitten useamman lasten.

Lasten harrastukset. Tiikeripainia Oulun Kamppailuklubilla. Mies ja lapsi kamppailuasennossa.

Minulla ei ole kovin paljoa tietoa eri harrastusten kustannuksista. Tiedän vain paljonko meidän lasten harrastukset ovat maksaneet. Hintahaitari niissä on ollut 40-120 euroa/kausi/hlö. Tarvikkeita ei olla juurikaan vielä jouduttu ostamaan lasten harrastuksiin, joten ollaan jokseenkin vähällä panostuksella saatu lapsille kivat harrastukset kokeiluun.

Harrastaako teidän lapset ja minkälainen historia teillä itsellä on harrastusten osalta?

Kaisa-Maria

Kevyempi tammikuu

Jouluherkut, napostelu, alkoholi ja löhöily. Sopiiko yksikään noista sinun loppuvuoteen? Minulle sopii kaikki muut, paitsi tuo alkoholi. On tullut syötyä karkkia, sokeria, juustoja ja muita herkkuja. On tullut myös naposteltua tuon tuostakin ja olen ottanut aika rennosti, vaikka lenkkipolkujakin on jonkin verran tullut kulutettua, kun on ollut enemmän aikaa loman vuoksi. Nyt loman loppuessa olo alkaa olla melkoisen tukala ja pöhöttynyt jopa. On siis aika palata takaisin rutiineihin ja aloittaa kevyempi tammikuu. Ja jatkaa samaa rataa tammikuun jälkeenkin. Tässä postauksessa jaan omat keinot ”joulupöhön” karkottamiseen.

Kevyempi tammikuu. Nainen istuu sängyllä kirjojen kanssa. Tarjottimella kannussa vettä.
Kevyempi tammikuu. Nainen istuu sängyllä kirjojen kanssa. Tarjottimella kannussa vettä.

Ykkösenä minulla on ehdottomasti herkuttelun vähentäminen tai jopa lopettaminen. Aiemmin en juurikaan syönyt mitään makeaa, mutta kolme vuotta sitten kuopuksen syntymän jälkeen irtokarkit ja suklaa tuli ihan kunnolla minun elämään. Veikkaan, että imetyksellä on jotain osuutta asiaan ja toinen osuus on tietty sokerikoukulla. Isommasta määrästä karkkia tulee kyllä minullakin etova olo, mutta sen muistaa aina kun on liian myöhäistä ;D

Eli nyt joululoman aikana on tullut syötyä karkkia ja eritoten suklaata molemmin käsin. Ja se näkyy ennen kaikkea ihossa! Ihmettelin nimittäin, mistä pienet näppylät kasvoihin ovat ilmestyneet, kunnes tajusin syöneeni sokeria paljon enemmän kuin yleensä. Siispä radikaalisti päätin, että pyrin olemaan syömättä karkkia tai muita herkkuja kevään aikana. Täyslakkoa herkkuihin en aloita, koska täyskiellot ei toimi minulla ja kyllä elämässä pitää nyt jotain makeaa olla 🙂 Esimerkiksi toissapäivänä lounaalla jätin oman jälkkärijätskin ottamatta, mutta maistelin pienen palasen puolisoltani. Omalla kohdalla sokerikoukusta pääseminen vie sen pari viikkoa ja sitten alkaa makeanhimo vähentyä roimasti.

Makeanhimoon minulla toimii päättäväisyys ja toiseksi veden juonti. Ystäväni kertoi omasta tavastaan selättää makeanhimo kauppareissulla: kun tekee mieli ostaa jotain herkkua, ajattele tarkkaan miltä se maistuu. Makustele mielessä haluamiasi herkkuja. Usein makeanhimo menee jo sillä ohi.

Kultainen tarjotin, jolla vesikannu ja vesilasi. Vieressä kirjoja.

Tarkistus jääkaappiin

Toinen vinkkini saavuttaa kevyempi tammikuu (ja vuosi) on veden juonti. Klassikko, mutta toimii! Arkisin juon useamman 0,5 L pullon hanavettä työpäivän aikana. Nyt lomalla veden juonti on vähentynyt tosi paljon, mutta nyt loman loppuessa tiedän kumoavani taas vettä kuten ennenkin. Tarkasta kuitenkin ensin esimerkiksi tämän kappaleen linkistä, paljonko vettä kannattaa juoda omaan painoon nähden, koska liika määrä ei tee hyvää. Oman vedentarpeen oppii nopeasti kokeilemalla ja tsekkaamalla suositukset. Hyvä mittari tuon artikkelinkin mukaan on vessakäyntien määrän ja vanha kunnon pönttökyttäys eli pissan värin tarkkailu. Simppeliä! Riittävä veden juonti muun muassa auttaa keskittymiseen ja yleiseen vireystilaan. Me maustetaan kotona joskus vettä sitrushedelmälohkoilla. Sillä saa hieman makua mukaan.

Kevyempi ruoka. Siinä missä syksyisin tekee mieli kaikkia herkullisia pataruokia, alkaa keväisin haluttaa kevyempiä salaatteja ja keittoja. Tykkään syödä paljon kasviksia ja vähärasvaista kalaa. Töissä pyrin aina syömään jonkin kevyen salaatin lounaaksi, ettei ruokaväsy iske kesken päivän. Mutta rakastan myös esimerkiksi pitsaa ja en missään nimessä kiellä sen kaltaisia herkkuruokia itseltäni kokonaan 🙂 Itseasiassa tänäänkin syötiin päivälliseksi pitsaa! Avainsana kaikessa on kohtuus. Ja sellaisina päivinä, kun tiedän urheilevani työpäivän jälkeen kovemmin, ei mikään kevyt salaatti riitä lounaaksi. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että vedän jonkin rasvamätön lounaaksi. Yleensä lisään hiilareita eli pastaa, riisiä tai perunaa lounaaseen enemmän.

Kevyempi tammikuu. Nainen istuu sängyllä kirjojen kanssa. Tarjottimella kannussa vettä.

Liikunta ja urheilu. Mieti yksinkertaisesti, mikä liikuntamuoto on kivaa. Jos mikään ei tunnu kivalta, niin valitse kävely. Se on loistava liikuntamuoto. Ja aloita vaikkapa 10 minuutin kävelyistä ja pyri tekemään se esimerkiksi kolme kertaa viikossa. Sekin on jo iso muutos 🙂 Minä kun en ole liikunta-alan asiantuntija, niin enempää en neuvo, mutta suosittelen etsimään netistä lisää tietoa. Hyviä sivuja ja kunto-ohjelmia löytyy ilmaiseksikin pilvin pimein eli tiedonpuutteesta ei tarvi kärsiä. Netissä on myös myynnissä hyviä kunto- ja ruokaohjeita eri tarkoituksiin. Minäkin olen ostanut vuosien varrella kolme erilaista treeniohjelmaa ja sain niistä tosi paljon irti.

Sänky, jossa tarjottimella vesikannu ja vesilasi. Vieressä yöpöytä, jolla iso valkoinen kukka ja pöytälamppu.

Minä saan kevyemmän olon myös freesaamalla kotona sisustusta. Joulunaika on ihanan hämärää ja tunnelmallista valoineen, mutta kevättä kohden valon lisääntyessä on ihanaa laittaa kotiin vaaleita sävyjä. Joulukuusi ja muutkin joulukoristeet pakattiin eilen haikein mielin odottamaan seuraavaa joulua. Haikeus kuitenkin väistyi kun aurinko paisteli olohuoneeseen ja toi valoa koko kotiin.

Vaaleamman sisustuksen lisäksi olen loman aikana käynyt läpi ja järjestellyt kaappeja. Se tuo jotain outoa mielihyvää kun turhat tavarat ynnä muut jutut on kerätty pois ja laitettu myyntiin tai kierrätykseen.

Kevyempi tammikuu – kevyempi mieli?

Joulun aikana sain nollattua stressiä ihan kunnolla. Ensimmäiset yöt loman aikana menikin painajaisia katsellessa. Se on itsellä aina merkki isommasta stressistä ja myös niiden purkamisesta. Viiden yön päästä unet alkoi normalisoitumaan ja olokin alkoi sen myötä tuntumaan kevyemmältä sekä tietty myös levänneeltä.

Tulevan vuoden ja jo keväänkin työjutut nostaa jo stressikäyrää ylös, mutta nyt kun olen saanut nollattua tilannetta, niin aion hanakammin koittaa purkaa stressiä koko ajan. Omat stressinlievityskeinot ovat kunnon unet, urheilu, riittävä rentoutuminen esimerkiksi lukemalla, tanssi, valokuvaus ja läheisten seura. Toisin sanoen, kaikki sellainen, josta koen iloa, luovuutta, rauhaa ja läheisyyttä.

Mielialaan vaikuttaa myös merkittävästi tuo lisääntyvä valon määrä. Toisille se saattaa tuoda alakuloa, mutta itsellä se toimii piristävänä asiana. Samoin mielialaa kohottaa kivat suunnitelmat kevään ajalle ja olo tuntuu heti kevyemmältä kun on jotain mukavaa odotettavaa. Kannattaa myös ottaa haltuun edellinen postaukseni tehtävästä uudelle vuosikymmenelle sekä postaus omasta unelmakartasta.

Näillä eväillä onnistuu kevyempi tammikuu ja koko vuosi! Miten sinun tammikuu ja uusi vuosi käynnistyy?

Kaisa-Maria

Väsyttävä syksy

Taas on käsillä ne aamut, kun aurinko ei enää nouse aikaisin ja syksyn tummentama maa imee kaiken valon. Viimeksi tänään kauhistelin ihmisiä ilman heijastimia! Miten se onkin niin vaikeaa muistaa tuo maailman halvin henkiturva? Päivänvalon vähenemisen huomaan itsessä heti kun alkaa vuorokauden valoisat tunnit vähenemään. On taas se väsyttävä syksy. Mutta tänäkin vuonna aion tehdä kaikkeni tätä perinteistä syysväsymystä vastaan.

Väsyttävä syksy. Nainen nojaa laiturin kaiteeseen aurinkoisena syyspäivänä.
Nuotiopaikka ja taustalla ihmisiä laiturilla aurinkoisena syyspäivänä.

Viime vuonna listailin hieman omia konsteja kaamosaikaa varten. Niitä aion tänäkin vuonna hyödyntää. Lisäksi olen lueskellut kirkasvalolampuista. Niistä kyselinkin muiden kokemuksia Instagramin puolella ja vastauksien perusteella se on taitaa olla ihan toimiva juttu.

Kirkasvalolampuissakin on lukemani mukaan hurjia eroja ja osa niistä ei edes täytä kriteerejä ”valohoitoa” antavista laitteista. Pitää siis olla tarkkana lamppukaupoilla.

Onko teillä kokemuksia noista kirkasvalolampuista? Onko niistä ollut apua? Mietiskelin, että voisin hankkia jonkun pienehkön kivan lampun tänne kotiin ja oleskella aina aamiaisen ajan valossa. Osa käyttää niitä työpöydillään, mutta uskoisin tuon ajan heti heräämisen jälkeen toimivan itselle parhaiten. Mutta kokeilemalla sekin selviää.

Nuotiopaikka ja tulet. Nuotion yllä nokipannukahvit kuumenemassa.

Meille sattui aivan täydellinen syyspäivä Syötteen Kellarilammelle kun olimme juhlistamassa ystäväni kolmikymppisiä. Tuo aamu aloitettiin osa pyöräillen ja osa lenkkeillen. Palju oli koko päivän lämpimänä ja siellä me nautiskeltiin lämpimässä vedessä raikkaasta pikkupakkasesta. Tällaiset aurinkoiset päivät on kyllä syksyn parhaimpia asioita. Kun on pari astetta pakkasta ja ruska parhaimmillaan.

Väsyttävä syksy. Nainen nojaa laiturin kaiteeseen aurinkoisena syyspäivänä.

Hitsit kun näitä aurinkoisia päiviä olisi vain hieman enemmän syksyisinkin. Yksi lemppari syysväsyn selätyskeino on minulla vuosittain suunnitella syyskuukausille kaikkea mukavaa tekemistä. Kivat jutut kalenterissa piristää heti mieltä 🙂 Tänä syksynä ollaan tehty ihania ruskaretkiä mökeille useamman kerran ja marraskuulle olisi vielä yksi reissu tiedossa koko perheellä. Sen jälkeen voikin virallisesti alkaa odottaan joulua ;D

Mitä teidän syksyyn kuuluu? Onko väsymystä ilmassa vai onko tämä tunnelmallinen aika just se juttu?

Kaisa-Maria

Rakas keho -haaste

Sain jokin aika sitten Instagramissa Rakas keho -haasteen. Haasteen on laittanut aluilleen Rakas kehokirjan kirjoittaja Katarina Meskanen. Rakas keho -haasteen tarkoituksena on kirjoittaa omalle keholleen kirje ja sen tarkoituksena on saada näkemään itsensä arvokkaana ja tärkeänä, olipa oma keho minkälainen tahansa. Tänä päivänä ulkonäköpaineet kuormittaa suurta osaa meistä, erityisesti nuoria. Somen täydelliset kuvat laittaa melkein väkisin miettimään omia ”epäkohtia”. Totuus somekuvien takaa on kuitenkin (onneksi) toinen. Tämä haaste auttaa ymmärtämään sen.

Sillä, miten suhtaudumme kehoomme, on välitön vaikutus hyvinvointiimme. Meidän olisikin opittava arvostamaan ja kunnioittamaan kehojamme, olemaan ylpeitä ja näkemään niiden upeus koosta, muodoista tai ulkoisista ominaisuuksista riippumatta – ja oikeastaan juuri niiden ansiosta.

Tuumakustannus
Rakas keho -haaste. Nainen istuu sängyllä ja katsoo alaspäin.

Pidemmittä puheitta.. tässä osuuteni haasteeseen.

Rakas keho. Vaadin sinulta paljon. Välillä aivan liikaa. On vain niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että enää et toimi yhtä ketterästi kuin kymmenen vuotta sitten. Teini-iästä asti olen mieltänyt jotkut osasi epäkohdiksi ja murehtinut niiden suuruutta tai pienuutta. Välissä jopa niin, että olin mieluummin nälissään, kuin katsoin peilistä ”lihavia” kohtiasi. Tänä päivänä osaan olla armollisempi sinua kohtaan, enkä enää vaivaa mieltäni reisien koolla tai vyötärönmitalla. Sen sijaan odotan sinulta jaksamista, nopeaa palautumista, kehittymistä ja vaikka mitä muuta. Unohdan kuitenkin, että yli 30-vuotiaan keho ei toimi samalla tavoin kuin parikymppisenä. Olet edelleen nuori, mutta vanhenet koko ajan. Senkin olen nyt hyväksynyt ainakin suuremmilta osin.

Rakas keho. Olet vahva ja sinnikko. Olet käynyt läpi mielettömiä muutoksia ja vastoinkäymisiä, mutta silti aina palautunut tasapainoiseksi ja toimivaksi. Lapsena kestit leikeissä saadut kolhut ja parannuit murtumastakin nopeasti. Teininä muutuit ja vuosien kuluessa olit aikuisen naisen keho, mitä tulet lopun elämää olemaankin. Pienillä muutoksilla höystettynä 😉

Rakas keho. On ollut hetkiä kun tunsin sinun pettäneen minut. Syytin sinua kaikesta raskaimmasta. Syytin sinua siitä, että et antanut riittävää suojaa ja ravintoa pienelle ihmisen alulle. Syytin pitkään itseäni ja moitin sinua toimimattomuudesta. Syytin sinua yhä enemmän kun sama toistui ja saattoi sinut hengenvaaralliseen tilaan. Siitä sinussa muistuttaa vatsassa haaleasti kuultavat leikkausarvet. Viimeinen niitti oli se, kun meille kerrottiin, että kaiken sen menetyksen jälkeen et enää uutta elämää ehkä voisikaan kantaa ja suojata. Olin niin pettynyt sinuun. Olit mielessäni täysin viallinen ja epäkelpo.

Rakas keho. En ollut uskoa, kun näytit raskauden ensimmäiset merkit. Eihän sen pitänyt olla mahdollista. Tai ainakin todella vaikeaa. Tuijottaessani pienen sydämen sykettä sisälläsi, annoin sinulle anteeksi, vaikka mitään anteeksi annettavaa ei oikeasti ollutkaan. Tiedän sen nyt. Olet toiminut juuri kuten pitää. Mukauduit kaikkeen, mitä pienen ihmisen kasvaminen vaatii. Olet tehnyt aivan mielettömän työn. Suojannut ja antanut turvan sille kaikkein arvokkaimmalle ja tärkeimmälle. Vieläpä kolme kertaa. Se on jotain uskomatonta.

Rakas keho. Nyt ymmärrän, kuinka vahva oikeasti olet nämä kaikki vuodet ollut. Kahden synnytyksen kohdalla olet ollut todella kovilla ja taistellut elinvoimasi takaisin, vaikka valo sinussa on hiipunut vain heijastukseksi ja ollut sammua kokonaan.

Rakas keho. Kaiken tämän kirjoitettuani vasta ymmärrän täysin, kuinka kohtuuton olen vaatimuksissani sinua kohtaan ollut vuosien varrella. Tästä lähtien katson sinua eri tavoin ja lupaan arvostaa sinua enemmän. Tiedän, että tulemme vielä kohtaamaan haasteita ja muutoksia, mutta lupaan olla vaatimatta sinulta silloin liikoja.


Rakas keho -haaste. Nainen istuu sängyllä ja katsoo kameraan.

Huh olipa vapauttavaa antaa tekstin vain virrata ja ajatella kehoa itsestä erillisenä asiana. Siksipä haastan teidät jokaisen kirjoittamaan omalle kehollenne ja miettimään omaa kehonkuvaa sekä itsensä hyväksymistä juuri sellaisena kuin olet. Epävarmuuksia itsestä tulee meille kaikille joskus. On päiviä kun tuntuu, ettei mikään vaate istu päälle, hiukset ovat miten sattuu ja turvottaa. Silloin on hyvä hetki palata tähän haasteeseen ja muistaa se kaikki hyvä omassa itsessä <3

Vai mitä?

Ottakaahan kynä käteen ja kirjeitä vaan kirjoittelemaan!

Kaisa-Maria

Neurosonic – omat kokemukset

* Yhteistyössä Neurosonic

No niin, aika kirjoittaa omat Neurosonic-kokemukset tänne bloginkin puolelle. Tähän väliin kannattaa heti ensin lukea ensimmäinen postaus Neurosonicista jos et ole sitä vielä tehnyt.

Sain tosiaan meille kotiin testiin reiluksi kuukaudeksi Neurosonic-patjan, jota ollaan ahkerasti koko perheellä käytetty. Tuossa aiemmassa postauksessa kerroinkin patjan palauttavasta ja stressiä lievittävästä ominaisuudesta ja omalla kohdallani voin täysin allekirjoittaa tuon!

Nainen makoilemassa Neurosoni-patjalla.

Alkuun kuitenkin totean, että patjan käyttäminen vaatii hieman opettelua ja totuttelua. Ja en tarkoita nyt teknisesti, vaan minulla piti opetella ottamaan se hetki päivästä kun vain makoilen. Kuulostaa helpolta, mutta onkin yllättävän vaikeaa. Makoileminen kun on tuhat asiaa hoidettavana työpäivien jälkeen!!? Muidenkin läheisien testatessa patjaa kuulin useamman suusta ”Ai 25 minuuttia makoilemista. En minä osaa niin kauaa olla paikoillaan”. Nykyään me kaikki ollaan koko menossa ja jollain tavoin aikataulutettuja, että alle puolen tunnin makoilukin ja rentoutuminen tuntuu aivan absurdilta.

Tästä pääsee onneksi nopeasti yli. Jo muutaman kerran jälkeen aloin jo odotella sitä omaa makoiluhetkeä, jossa syke laskee useamman pykälän alaspäin, vaikka mieli laukkaa sadassa erissä asiassa. Nyt tajuan Neurosonicin puheet ”pakotetusta meditaatiosta”. Kun keho rentoutuu ensin tärinän ansiosta, niin mieli seuraa pian perässä.

Tabletti, jossa auki Neurosonic-ohjelma. Sormi valitsee ohjelmaa.

Minä käytin reilun kuukauden ajan säännöllisesti kahta eri ohjelmaa. Palauttavaa ohjelmaa urheilemisen jälkeen ja muuten sitten rentouttavaa ohjelmaa ennen yöunia. Palauttava ohjelma teki hyvää esimerkiksi kovan jalkarääkin perään, mutta noista kahdesta suosikkini on kuitenkin rentouttava ohjelma, josta koin saavani tosi ison hyödyn ihan perus jaksamiseen. Itse jaksamisen kanssa minulla ei ongelmaa ole, mutta sain kuitenkin selvästi lisää energiaa parempien yöunien myötä.

Unenlaatua, päivittäistä aktiivisuutta sekä leposykettä mittasin tuon testijakson aikana Oura-sormuksella. Rentoutusohjelman jälkeisillä öillä oli selkeä ero verrattuna niin sanottuun normaaliin iltarutiiniin ilman patjalla rentoutumista. Patjalla oltuani leposyke oli öisin matalampi, REM-unen ja syvänunen määrä pidempi. Ja vaikka olen muuttanut normaalit iltarutiinini mahdollisimman unimyönteisiksi jo aikoja sitten, niin patjalla oleminen toi huomattavan lisän niin uneen kuin seuraavan päivän energisyyteen.

Nainen makaa sängyllä.

Edellisessä Neurosonic-postauksessani kirjoitin enemmän tuosta tärinästä ja TRE-menetelmästä, josta voi saada apua muun muassa ahdistuneisuuteen, traumojen käsittelyyn, masennukseen, kiputiloihin, stressiin ja hermostuneisuuteen. Ja minulla kun listan kolmeen ensimmäiseen on kokemus muutaman vuoden ajalta, en voi muuta kuin suositella kokeilemaan tätä samoja asioita käsitteleville. Kaikillehan ei samat jutut toimi, mutta minä koin isoksikin hyödyksi nimenomaan tuon rentoutuksen tässä vaiheessa omaa taivaltani. Oma vointini on jo hyvinkin aurinkoisella puolen, mutta huonoja päiviä sekä aikoja mahtuu minunkin elämään edelleen.

Ja muistutuksena, että Neurosonic ei ole tarkoitettu vain jonkun diagnoosin saaneille. Meilläkin esimerkiksi lapset ihastuivat patjahetkiin ensimmäisen kokeilun jälkeen ja yhtä lailla he odottivat iltaisin omaa vuoroaan patjalla pötköttelyyn. Lapset meillä oli aina 10 minuutin ajan rentoutuksessa yksi kerrallaan, jolloin samaan aikaan minä tai Ossi luettiin iltasatua, juteltiin päivän tapahtumista tai ihan vain pötköteltiin seurana vieressä.

Nainen ja poika tabletti kädessä.

Neurosonic – plussat & miinukset

Plussat tietenkin ensimmäisenä:

  • Tutkitut avut ja hyödyt useaan fyysiseen sekä psyykkiseen vaivaan
  • Sopii miltei kaikille
  • Helppo käytettävyys
  • Patjan koko näppärä
  • Patja on kuljetettava ja voi ottaa mukaan reissuillekin
  • Kestävä materiaali ja helppo pitää puhtaana
  • Opetti ainakin minut pysähtymään päivittäin arjen hulinasta huolimatta

Ja muutama miinus:

  • Hinta. Patja on halvimmillaan 2490 euroa. Minulla testissä ollut korkeatehoinen patja kustantaa tuhat euroa enemmän. Tämä on yksi syy, miksi en ole omaa Neurosonicia jo hankkinut. Tosin heillä on mahdollisuus maksaa tuotteet myös osamaksulla (tämä kuuluisi kylläkin plussien puolelle..).
  • Säilytys. Patjanhan saa näppäristi taitettua kokoon, mutta meidän säilytystilojen ollessa niin rajalliset, oli patjan paikka makuuhuoneessa sängyn vieressä säilytyspussissaan.
  • Jos ei ole paikkaa, missä patja voi koko ajan olla käyttövalmiina tulee se joka kerta viritellä käyttövalmiiksi pussistaan. Kauaahan siinä ei mennyt ja fiilis rentoutuksen jälkeen vei aina voiton tuosta patjan & laitteiden kasaamisesta, mutta olisin pärjännyt ilmankin.
Nainen ja poika makaavat Neurosonic-patjalla.

Oli aivan ihana päästä testaamaan ja löytää tällainen itselle sopiva palautumis- ja rentoutumiskeino. Tällä hetkellä mietin, miten tulen jatkamaan Neurosonicin käyttämistä kun patja on nyt testijakson jälkeen palautettu. Vaihtoehtoina on mm. vierailut Neurosonicin Relaamoilla täällä Oulussa Saaristonkadulla tai Helsingissä Kapteeninkadulla tai esimerkiksi patjan vuokraaminen kotiin. Suurin haave olisi saada kotiin tämä divaani! Värivalikoimaa riittää, joten sisustuksenkaan suhteen ei tulisi ongelmaa 😉

Käykää tutustumassa Neurosonicin sivuille ja vierailkaa Oulun & Helsingin Relaamoilla. Neurosonic on tänä syksynä mukana monissa tapahtumissa, joista Oulussa muun muassa Valkean naistenilta sekä Elä & Nauti -messut. Kannattaa käydä tutustumassa!

Kiitos Neurosonic <3

Kaisa-Maria