2021

Mahtavaa alkanutta vuotta 2021! Täällä ollaan tänään palattu jo töihin lasten jatkaessa joululomaa loppiaiseen saakka. Tehtiin nimittäin päätös olla viemättä meidän päiväkoti-ikäisiä naperoita päivystävään hoitoon ihan puhtaasti siksi, että vältellään tartuntamahdollisuuksia parhaimman mukaan. Tarkoitan koronan lisäksi muitakin flunssapöpöjä, koska vieraassa päiväkodissa pöpökanta on aina hieman eri ja flunssat kiertää vanhaan malliin. Mutta niin! Aina vuoden alussa tykkään miettiä ja listailla muistiin haaveita ja toiveita alkaneelle vuodelle. Silloin ne herkemmin toteutuvat! Jaottelin haaveita muutaman otsikon alle haaveilua helpottaakseni.

2021 kalenteri

Terveys

Viime vuoden loppupuolella kävin säännöllisessä terveystarkastuksessa ja verikokeista kävi ilmi se, mitä jo hieman epäilinkin eli näin ”huonoverisenä” hemoglobiini oli taas vähän madaltunut ja paljon kiistelty ferritiini alhainen. Nyt sitten rautakuuria napaan ja maaliskuussa tsekkaillaan veriarvoja uudelleen. Rautaa olen tässä vuosien varrella joutunut tankkailemaan useampaan otteeseen ja nyt vihdoin löysin valmisteen, joka ei vaikuta vatsan toimintaan millään tavalla! Jes! Eli näin vuoden alkuun koitan saada hb-lukemat normaalille tasolle, ettei väsy paina enää jatkuvasti.

Toinen terveysjuttu tulee myös heti tammikuussa, kun joudun pieneen leikkaukseen loppukuusta. Viime vuonna asiasta hieman kirjoittelinkin eli minun reisilihakseen ilmestyi viime kesänä patti (jota aluksi innoissaan luulin kasvaneeksi lihakseksi!). Syksyllä siihen tehtiin magneettikuvaus ja otettiin koepala. Patti ei ollutkaan jerkkua reisilihaksessa vaan hyvänlaatuinen kasvain, joka nyt kuitenkin poistetaan, ettei se muutu pahanlaatuiseksi tai aiheuta muutoin jotain harmia. Täytyy sanoa, että kyllä ehti taas miettiä kaikkia mahdollisia skenaarioita ennen noita tutkimustuloksia. Onneksi pääsen säikähdyksellä ja leikkauksella tästä pälkähästä! Tuleva leikkaus ahistaa ja jännittää ajoittain aika paljonkin. Mieleen tulvii takaumia aiemmista sairaalareissuista ja operaatioista, mutta aika hyvin olen saanut pidettyä pään kylmänä. Kyllä se tästä! 🙂 Eniten harmittaa pakollinen toipumisaika. En ole tottunut olemaan liikkumatta muutamaa päivää pidempään, mutta nyt ei auta kuin maltilla olla muutamat viikot rauhassa leikkauksen jälkeen.

Suurin terveyshaave vuodelle 2021 on kuitenkin, että kaikki läheiset pysyisivät terveinä ja että koronapandemia saataisiin vihdoin kuriin. Ei auta kuin pitää tsemppi päällä edelleen. Kyllä tämä vielä voitetaan!

Urheilu ja hyvinvointi

Pyöräilyä tulee tämäkin vuosi sisältämään toivottavasti melkoisen määrän. Viime vuodelta siirtyi yksi maastopyöräkisa tämän vuoden elokuulle, joten ainakin yksi konkreettinen tavoitekin on valmiina odottamassa. Ilmoittauduin eka kertaa 65 kilometrin matkalle, mutta mietin nyt, että vaihtaisinko sen sittenkin (tuttuun ja turvalliseen) 35 kilsan matkaan, mitä olen aiemminkin polkenut. Samalta matkalta saa hyvin tilastoa itselle 🙂 Ja tietty pystyisin jatkamaan kisaamista itseäni vastaan! Syöte MTB:n lisäksi pallottelen mielessä muitakin kisoja. 2020 vuodelle oli tavoitteena osallistua kolmipäiväiseen etappikisaan Saariselällä, mutta en oikein tiedä haluanko ottaa tälle vuodelle niin isoa tavoitetta. Viime vuodelta homma kariutui koronan myötä, vaikka loppujen lopuksi Saariselän kisa järjestettiinkin. Kaikki kisat toimii itsellä aina hyvänä motivaattorina ja urheilukisoissa on aina niin huippu yhteishenki, että jo ihan sen vuoksi niihin haluttaa osallistua. Ja tällaisena harrastelijana ei tule liikaa stressiä sijoituksista, koska kilpailen omia rajoja vastaan. Ammattilaiset ansaitkoon kärkipaikat.

Nyt talvena aion myös hiihtää mahdollisimman paljon ja toivottavasti saan meidän pojat mukaan laduille! Olisi niin ihanaa hiihdellä keväthangilla porukalla nuotioimaan ja paisteleen makkaraa. Omilta lenkeiltä jätän tosin nuo makkaranpaistot pois ;D

Lasten kasvaessa on niin ihanaa liikkua ja urheilla yhdessä, kun heillä taidot karttuu ihan älyttömän nopeasti. Parin viikon päästä mennään porukalla laskettelemaan ja meidän kuopuskin hyppää rinteeseen ensimmäistä kertaa. Odotan niin innolla sitä aikaa, kun voidaan koko perheellä käydä laskettelureissuilla. Nyt kuitenkin vasta opetellaan. Samoin odotan koko perheen yhteisiä maastopyöräretkiä. Meidän kaikki pojat ovat innostuneet maastopyöräilystä ja he jaksavat jo melkoisen pitkiäkin matkoja poluilla polkea.

Urheiluun ja hyvinvointiin liittyy olennaisesti myös palautuminen ja siihen aion panostaa enemmän. Itsellä juurikin lomat näyttää hyvin, kuinka palautunut sitä todellisuudessa on. Nytkin joululomalla meni reilu viikko ennen kuin pystyi pysähtymään ja rentoutumaan. Eli stressin purkua pitää selvästi tehdä jo ennalta, eikä ”säästää” koko pottia lomille.

Kuvituskuva. 2021 kalenteri pöydällä.

Työ

Työni suhteen haluan koko ajan kehittyä ja oppia uutta. Sen vuoksi hainkin syksyllä opiskelemaan työn ohella ammattikorkeaan, mutta paikka jäi loppujen lopuksi alle 1,2 pisteen päähän! Harmittaa ihan älyttömästi, mutta ei auta kuin hakea nyt keväällä uudelleen! Janoan haasteita ja kehittymistä, joten opiskelu työn ohessa olisi tällä hetkellä minulle isona unelmana.

Koti

Me puhutaan edelleen ”uudesta kodista”, vaikka ollaan asuttu omakotitaloa jo reilut 9 kuukautta. Uudelta tämä siltikin tuntuu, joten uudesta kodista voi vielä hetken aikaa puhua. Vai mitä?

Ostaessa valmiin talon joutuu usein tekemään kompromisseja. Niin meidänkin tapauksessa, vaikka tämä meidän koti niin ihana onkin. Ollaan kuitenkin saatu pintoja remppaamalla kotia oman näköiseksi ja samalla linjalla on aikomus jatkaakin. Kolme makuuhuonetta on jo pinnoiltaan valmiina. Yksi niistä täällä blogin puolella onkin jo näkynyt. Seuraavana vuorossa on keittiö. Keittiöstä vaihdetaan tapetti maalipinnalle, koristeelliset listat moderneihin ja yksinkertaisimpiin sekä kalustevetimet uusiin. Tarkoituksena on myös vaihtaa saarekkeen taso laminaattitasosta kivitasoon jossain vaiheessa. Näillä muutoksilla saadaan varmasti keittiökin enemmän meidän näköiseksi! Olisi niin ihanaa laittaa koko keittiö täysin uusiksi, mutta se ei ole tällä hetkellä järkevää tai mahdollista. Nykyinen keittiö on uudenveroinen ja keittiön täysremontti rokottaa rahapussia sen verran paljon, että ei haluta enempää asiaa edes pyöritellä mielessä ;D

Keittiön jälkeen vuorossa on vielä olohuoneen ja aulan seinien uusiminen tapeteista maalipinnalle. Oon kyllä ihan superinnoissaan, kun saa nyt rauhassa suunnitella ja ajan kanssa tehdä kotia.

Muut ❤

Meillä on ensi kesänä 10.hääpäivä! Ollaan jo vuosia suunniteltu, että lähdetään kahdestaan jonnekin lomamatkalle juhlimaan ensimmäistä kymppiä avioparina, mutta lomamatka jonnekin kauas lämpimään tuntuu tällä hetkellä aika kaukaiselta asialta. Jotenkin me kuitenkin tuota juhlapäivää vietetään, mutta en vielä osaa sanoa miten ja missä.

Kesällä meillä on jo tiedossa kuitenkin melontareissua ja ainakin kahdet pyöräkisat (me kun Ossin kanssa molemmat poljetaan). Eilen jutusteltiin puolestaan koko perheellä, mitä kesälomalla olisi kiva tehdä. Viime kesän Norjan reissu asuntoautoilla oli ihan mahtava ja autot tosiaan vuokrattiin jo heti alkuvuodesta 2020. Sillä me nytkin alettiin asiaa jo miettimään. Lappi ja Norja houkuttaa aina. Haluaisin käydä Luoston ametistikaivoksella ja retkeilemässä Pyhä-Nattasella. Toisaalta olisi kiva käydä reissu itä-Suomessa. Lisäksi sovittiin jo viime kesänä, että lähdetään neljästään aikuisten kesken pyöräilemään saariston rengasreitille. Eli varmasti jonkinlaista reissua on tälle vuodelle tulossa, vaikka ulkomaille ei päästäisikään.

Kuvituskuva. 2021 kalenteri pöydällä.

Paljon on siis hyvää ja kaikkea kivaa tiedossa tällekin vuodelle! Kaikista eniten tälle vuodelle toivon kuitenkin ihan tavallista ja tasapainoista arkea ja terveenä pysymistä läheisille ja itselle. Tavallisessa arjessa se onni piilee!

Mitä sinä toivot alkaneelle vuodelle 2021?

Kaisa-Maria

Erikoinen vuosi 2020

Niin se tuli. Tämän vähintäänkin erikoisen vuoden viimeinen päivä. Nyt jälkikäteen jopa huvittaa vuoden takaiset fiilistelyt uudesta vuosikymmenestä ja uudesta draivista kaiken suhteen. Tai noh.. paljon uutta tulikin, mutta tuskin kukaan arvasi missä muodossa. Tämä erikoinen vuosi 2020 jää varmasti kaikkien mieleen. Korona muutti kaikkien arjen. Me ollaan onnekkaita, että muutos ei ollut ainakaan huonompaan kuin aiemmin. Nimittäin tämä vuosi opetti pysähtymään ja arvostamaan yhä enemmän kaikkea sitä, mitä elämässä on. ❤

Meidän erikoinen vuosi 2020 alkoi minun mummun hautajaisilla. Muutama viikko sen jälkeen alkoi pandemia levitä tosissaan ja maaliskuussa jäätiinkin jo kotiin lasten kanssa. Minä etätöihin, esikoinen etäkouluun ja kaksi nuorempaa naperoa kotihoitoon. Maaliskuussa tapahtui myös vuoden ehdottomasti isoin ja näkyvin muutos, kun pakattiin vanhasta kodista tavarat ja muutettiin vihdoin omaan taloon. Kotona oleminen ja lock down ei ole haitannut pätkääkään, kun ollaan saatu viettää ne viikot uudessa ihanassa kodissa.

Kesällä ehdittiin tehdä ihan älyttömästi kaikkea kivaa aina uimareissuista Norjan matkaan ja mökkeilyyn. Kesä tuntui jotenkin superpitkältä, kun syksykin oli tavanomaista lämpimämpi. Syksy oli kaikin puolin hektinen ja sitä nyt nollaillaan joululomalla. Joulu meillä oli myös ihana ja saatiin onneksi viettää se lähimmäisten kanssa. ❤ Alunperin oli tarkoitus viettää osa joulusta Rukalla mökkeillen, mutta toisaalta tämä joulu kotona oli just täydellinen tähän väliin.

Minulle ja meille tämä vuosi oli oikein hyvä. Erilainen, mitä alunperin suunniteltiin, mutta oikein hyvä. Nautin ihan älyttömästi kotona työskentelystä ja siitä, että kaikki ”turha” meno on karsittu pois. Ollaan rauhassa keskitytty rakkaisiin ja olennaiseen. Blogin puolella vuosi oli myös hyvin erilainen, mitä alunperin olin suunnitellut. Keväältä ja syksyltä peruuntui mahtavia yhteistöitä koronan vuoksi. Toivon todella, että ne lyödään tulille ensi vuoden aikana uudelleen, koska kyseessä oli tekemistä ja kaikkea kivaa nimenomaan teille lukijoille. Mutta pidetään peukkuja pystyssä niiden aktivoitumisen suhteen.

Erikoinen vuosi 2020 päättyy tänään neljästään aikuisten kesken lasten nauttiessa omista juhlistaan serkusten sekä mummun & papan kanssa. Siispä kiitos 2020 ja tervetuloa 2021!

Ja ennen kaikkea: kiitos tuhannesti teille kaikille lukijoille mukanaolosta tämänkin vuoden aikana! Suuret kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneille!

Palataan pian uuden vuoden puolella ja uusilla blogijutuilla! 🙂

Kaisa-Maria

Kiitos ❤

Tuhannet kiitokset teille kaikille edelliseen postaukseen liittyvistä aivan ihanista viesteistä ja reagoinneista! Sain ihan mielettömän määrän viestejä, sähköposteja, kommentteja ja tuttuvilta myös puheluita ❤ Jokainen näistä saa minut äärettömän kiitolliseksi, nöyräksi ja välitetyksi.

Suuri kiitos myös luottamuksesta teille, jotka jaoitte minulle rohkeasti omat tarinanne. Tuntuu aivan uskomattomalta lukea ja kuulla, että minun tarinani on tuonut lohtua ja toivoa vaikeisiin hetkiin.

Kuva meidän Lapin reissulta on hieman jo vanha, mutta kuvaa minun fiilistä nyt oikein hyvin. Ihania ihmisiä ympärillä, rakkautta, hyvinvointia ja kiitollisuutta.

Kiitos vielä. En osaa edes kertoa, kuinka paljon voimaa tästä kaikesta saan <3

Kaisa-Maria

Loman jälkeen

Meidän kesäloma on tältä erää takana päin. Kolmeen viikkoon mahtui ihana Norjan reissu ja lisäksi lomailua koti-Oulun alueella. Päivän reissu tehtiin myös Ranuan eläinpuistoon. Eli kesäjuttuja ollaan touhuiltu ihan urakalla. Ollaan myös otettu rennostikin. Nukuin muun muassa yksi päivä päikkärit meidän terassilla ukkosen jylistessä ja sateen ropistessa kattoon. Täydellistä! Kesä onneksi vielä jatkuu ja tulevalle viikonlopulle onkin ennusteltu hellekelejä. Viikonloppu meillä onkin yhtä juhlaa, kun molempina päivinä juhlitaan lähipiirin lasten synttäreitä. Kuitenkin kesäkeleistä huolimatta loman jälkeen alkaa aina katse suuntautua syksyn juttuihin ja tulevaan ”kauteen”.

Loman jälkeen.

Minulle iskee aina pari kertaa vuodessa sellainen jännä uudistumisen tarve. Ne hetket on aina samat eli vuoden alussa ja elokuussa koulujen alkaessa. Tekee mieli alkaa kehittää itseään ja järjestää jotain uutta elämään. Tai ei välttämättä aina uutta, mutta ainakin vaihtelua.

Lisäksi tykkään aina suunnitella kaikkea mukavaa tuleville kuukausille viemään pois ajatuksia pitkästä ja pimeästä talvesta. Vaikka talvesta tykkäänkin kovasti, niin nyt iän myötä kestän yhä vähemmän sitä pimeyttä ja tietynlaista elottomuutta. Talvisin kaipaan lämpöä ja ennen kaikkea valoa. Mutta ei mennä vielä talveen asti.. Syksykin on vielä edessä!

Ensimmäinen uusi-vanha juttu arkeen on tanssin jatkaminen. Pari vuotta sitten viimeksi palasin tanssisaleihin, mutta se sitten kesätauon myötä jäi. Nyt jatkan samaa lattaritanssia kuin silloinkin, enkä malta millään odottaa ekaa tuntia!

Lisäksi syksylle on sovittuna jo muutamat ruskareissut eri kokoonpanoilla. Tiedossa on pyöräilyreissua, pikku reissu uudistuneessa Iso-Syötteen hotellissa, pitkä viikonloppu veljen perheen kanssa Kuusamoon ja todennäköisesti vielä ruskaretki naisporukalla jonnekin. Toisin sanoen paljon kivaa odotettavaa tiedossa.

Koronatilanne tosin elää koko ajan ja sen mukaan mennään pakostakin. Toivottavasti ei kuitenkaan keväällä toteutetut rajoitukset ja sulut palaa nyt syksyllä takaisin. Tuntuu jotenkin, että pientä väsymystä erikoisesta keväästä on edelleen ilmassa. Ja itse asiassa nytkin meillä on kaikki pojat työnjohtajina kotona, koska yhdellä on hieman nuhaa ja sen vuoksi ei tietenkään pienemmät pojat voi mennä päivähoitoon, joten sitä vanhaa normaalia alkaa olla jo ikävä.

Yksi odotettu juttu on myös kodin remontointi! Tämä meidän uusi koti on aika tuore tapaus, mutta tapetit ei ole meidän tyyliin sopivia. Pian me aletaankin huone kerrallaan ottamaan tapetit pois ja tilalle tulee maalipinta. Maalipinta on ainakin meidän perheessä tällä hetkellä toimivampi ratkaisu, kun kolme huliviliä ei ihan aina huomaa varoa seiniä touhuissaan ;D Aluksi meillä oli ajatuksena tehdä näitä pintaremontteja kesän aikana, mutta päätettiin sitten tuon kevään jälkeen pyhittää kesä enemmänkin rentoutumiselle.

Ajatuksena on myös pintojen uudistamisen jälkeen tehdä loppuja kaluste- ja valaisinhankintoja sekä lisäksi muokataan keittiön ilmettä hieman erilaiseksi.

Mutta asia kerrallaan eli nyt nautitaan vielä näistä kesäkeleistä ja valosta ennen tunnelmallista syksyä! Mitä suunnitelmia teillä on syksyn varalle? Kaipaatteko te jotain uudistusta arkeen loman jälkeen?

Kaisa-Maria

P.S. Nämä Jäämeren rannalla nappaamani kuvat on suosikkejani Norjan reissulta. Lapset olivat niin älyttömän innoissaan erikoisista kivistä ja simpukoista, etteivät huomanneet minua ja kameraa lainkaan 🙂

Kesä!

Täällä ollaan, vaikka edellisestä postauksesta on jo yli kuukausi! Arkitouhut ja kevään koti- ja pihatyöt on vieneet aikaa melkoisesti, joten blogin päivittäminen on jäänyt hetkeksi. Inspiraatiokin koki kolahduksen kun jouduttiin perumaan kovasti odotettuja blogiyhteistöitä koronan vuoksi. Mutta välillä näin ja kyllä se inspiskin on alkanut palailla! Näiden viikkojen aikana on kyllä tapahtunut paljon, joista isoin juttu on tietenkin koulujen avautuminen ja jälleen erilaiseen arkeen totutteleminen hetkeksi. Meillä myös pienemmät pojat palasivat päivähoitoon samana päivänä, kun koulut avautuivat. Ainakin meillä näyttää lapset olevan aivan innoissaan, kun monen viikon jälkeen pääsivät leikkimään kamujen kanssa ja saivat taas hieman erilaista touhuttavaa, kuin kotona on tarjolla. Ja pakko myöntää, että rauhallisemmat arkipäivät ovat minunkin mieleen. Nyt kuitenkin kesä on viimein täällä ja arki muuttui taas sen verran, että meidän esikoinen on minun kaverina päivät kotona. Koululaisten kesälomat on kieltämättä aika ihanat!

Tosiaan näillä näkymin meidän pienemmät pojat ovat vielä kesäkuun ajan päivähoidossa ja jäävät sitten kesälomalle. Minun ja puolison lomat alkavat heinäkuun 10.päivä, joten tuon parin viikon ajan teen töitä pienien työnjohtajien kanssa. Sitä ehdittiin onneksi harjoitella noin 9 viikkoa, joten uskoisin parin viikon sujahtavan jo rutiinilla.

Kesä tulee olemaan koronan vuoksi hieman erilainen kuin aluksi suunniteltiin. Esimerkiksi meidän porukalle jo perinteeksi muodostuneet maastopyöräkisat on peruttu kokonaan. Peruminen on tietenkin oikea ratkaisu tässä vallitsevassa tilanteessa, mutta harmitus on silti suuri. Syötteen kisoja kun aina niin kovasti odotetaan koko isolla perheellä. Kisojen perumisen myötä kuivahti myös oma treeni-into. Edelleen olen kyllä urheilua jatkanut, mutta motivaatio loistaa poissaolollaan ja kaikki tuntuu vähän pakkopullalta. Mutta kylläpä se siitä taas, kun saa jonkin kiintopisteen tai tavoitteen mieleen.

Muuten ollaan päästy vähällä siihen nähden, mitä koronan vuoksi on jouduttu perumaan. Nimittäin varattiin jo tammikuussa asuntoauto vuokralle yhdeksi viikoksi heinäkuussa ja tarkoituksena on ajella taas kohti Lappia. Ja mikä parasta, niin minun veljen perhe sekä kälyn veli lähtee toisella autolla mukaan! Tarkkaa reittiä ei olla vielä mietitty, vaan enemmänkin ollaan heitelty ilmoille paikkoja, missä kukakin haluaa käydä. Toiveena olisi myös päästä Norjan puolelle, mutta se homma ratkeaa lähempänä reissua. Suomen Lapissa on onneksi ihan mielettömiä paikkoja pilvin pimein, joten Norjan vierailun jäädessä väliin tulee reissusta joka tapauksessa ihana. Tarkoituksena on ottaa myös maastopyörät mukaan, että päästään eri kokoonpanoilla katselemaan Lapin maisemia vähän laajemminkin. Edellisellä reissulla kävin Saariselällä yksin pyöräilemässä ja muistan, kuinka kaipasin ajoseuraa vieraille tuntureille. Ja tietty jakamaan niitä maisemia ja fiiliksiä!

Kesän aikana on myös tarkoitus nauttia meidän suvun kesäpaikasta ja puolison suvun mökistä. Eilen vietettiinkin päivä landella pitkästä aikaa. Varmasti tullaan myös käymään useampi reissu Syötteen poluilla treenaamassa. Sateisten päivien varallekin on hommat selvillä, kun vaihdetaan ainakin kolmen makkarin ilmettä oman näköiseksi. Tapettien tilalle laitetaan maalit, joten värikarttojen selailu on edessä. Onneksi vain yhdessä makkarissa on seinät kauttaaltaan tapetissa ja muissa vain yhdet seinät tapetilla. Tänne kotiin haluttaa laittaa jotain rohkeampia sävyjä makkareiden seiniin, kun muuten meillä on kovin neutraalia värien suhteen. Päämakkariin mietittiin muun muassa kauttaaltaan aika tummia seiniä..

Mutta ennen sisäpuolen sisustusjuttuja ollaan kuitenkin päätetty laittaa meidän terassi ja piha kuntoon. Terassi on meille olohuoneen jatke ja se halutaan tehdä tietenkin niin viihtyisäksi kuin mahdollista. Terassillekin tehtiin alkukuusta lisää kalustehankintoja, koska tämän uuden terassin koko on kolminkertainen vanhan kodin terassiin verrattuna. Nyt meillä on ruokailuun oma tilava kohta, katettu löhöilypaikka ja lisäksi auringossa oleva löhöilypaikka. Puutarhallakin ehdittiin jo vierailla ja kukat ovat nyt ruukuissa ja penkissä paikoillaan. Minua Instagramissa seuraavat ovatkin jo nähneet tarinoissa fiilistelyä pihalla näpertelystä ;D Kukkien lisäksi hankintalistalla on iso sivusta riippuva aurinkovarjo vanhan kulahtaneen tilalle. Ollaankin kuumeisesti etsitty vaaleaa varjoa, koska edellinen tumma kulahti vaalean violetiksi vuosien aikana. Lisäksi taiteillaan vielä perinteiset istutuslaatikot yrteille ja metsästetään kivat matot katetulle terassiosuudelle.

Toukokuun aikana ollaan juhlittu useammat synttärin, kun meidän perhepiirissä viidellä on syntymäpäivä toukokuussa. Itselläkin pyörähti mittariin 33 vuotta perjantaina, joten kakkua on tullut napsittua ihan huolella!

Jees..tulipa sekalainen kuulumisten kertaus tähän kohtaan. Mitä teille kuuluu? Miten toukokuu on sujunut?

Kaisa-Maria

Meidän pääsiäinen

Pääsiäinen alkaa olla taputeltuna, mutta vielä nautitaan yhden illan ajan kiireettömyydestä ennen kuin palataan taas arkeen. Meidän pääsiäinen on ollut aika samanlainen kuin aina – kotona oleskelua ja touhuilua porukalla. Ainoa ero ”normaaliin” on se, ettei olla syöty isommalla porukalla veljen perheen sekä meidän vanhempien kanssa. Ulkoiltu, levätty ja urheiltu ollaankin sitten sen edestä. Ja toki syöty hyvin ja ehkä aivan liian paljon ;D

Pääsiäinen. Rairuohoa pöydällä.
Pääsiäinen. Pääsiäiskoristelua ruokapöytään. Maalattuja pääsiäismunia.
Pääsiäinen. Pääsiäiskoristelua ruokapöytään. Maalattuja pääsiäismunia.

Pääsiäisen aikana ollaan ollaan tehty ja rakennettu Legoilla tuntikausia! Meidän pojilla on hurja määrä pikku Legoja ja melkein kaikki niistä ovat olleet palasina pitkän aikaa. Nyt otettiin porukalla itseämme niskoista kiinni ja ollaan rakennettu leikkikelpoisiksi hyvä määrä autoja, pari poliisiasemaa, helikoptereita ja ties mitä. Yksi meidän pojista totesi perjantaina, että voidaanko huomennakin olla tällain yhdessä koko perheellä ja rakentaa Legoilla. <3 Ja mehän oltiin.

Legoilla rakentelu on hauskaa ja terapeuttista puuhaa aikuisillekin! 🙂 Ja samalla ollaan ihanasti saatu viettää aikaa leikkien. Minä kun en oikein leikkityyppi ole, niin nämä Legohommat on parasta yhdessä lasten kanssa. Luovuutta ei kylläkään ole minulla Legojen suhteen minkään vertaa, mutta ohjeista on kiva rakentaa.

Legoilun lisäksi ollaan laiteltu vielä kotia kuntoon ja tavaroita paikoilleen. Muutama laatikko odotteli vielä sijoituspaikkaansa, mutta nyt alkaa olla kaikki niiden osalta valmista. Edelleen meiltä puuttuu mattoja, valaisimia ja muutamat huonekalutkin. Alla olevan kuvan valkoinen senkki saa jossain vaiheessa maalia pintaan ja uuden ilmeen. Eli hommaa riittää ja pikkuhiljaa me niitä toteutellaan, kun ehditään.

Tuolla alussa mainitsin, että ollaan nyt vapaapäivinä lepäilty kunnolla. Päikkäreitä ollaan otettu useammat ja muun muassa eilen aamiaisen jälkeen painelin takaisin sänkyyn nukkumaan parin tunnin ajaksi ihan vain noustakseni sitten lounaalle. Veikkaan, että tämä uudenlainen arkikin on omiaan lisäämään energian kulutusta. Kroppa ja mieli vaatii lepoa sekä palautumista selvästi paljon enemmän. Oletteko te havainneet samanlaista?

Nämä pääsiäisvapaat tulikin sen puolesta kyllä hyvään saumaan. Ainakin useamman tutun puheista on kuulunut pientä väsymystä ja levottomuutta. Mutta nyt ei auta elää kuin päivä ja viikko kerrallaan. Kyllä me vielä päästään palaamaan vanhaan arkeen kunhan nyt maltetaan olla kotona ja pidetään etäisyyttä muihin.

Pääsiäinen. Pääsiäiskoristeita. Maljakko, jossa pajunoksia ja vieressä kultainen muna sekä musta pupu koriste.

Mutta nyt vielä touhuilua lasten kanssa ennen illan saunaa. Sitten on ihana rauhoittua nukkumaan ja uuteen viikkoon.

Miten teidän pääsiäinen on sujunut?

Kaisa-Maria

Uusi normaali

Vain viikko edellisestä postauksesta korona-aiheeseen ja tilanne on jo täysin muuttunut. Klikkiotsikot jatkaa edelleen olemistaan ja niistä olen samaa mieltä kuin aiemminkin. Varoivaisuus ja suhtautuminen sen sijaan ovat tiukentuneet meidänkin perheessä. Koulut suljettiin ja ekaluokkalainen käy kotikoulua muiden oppilaiden tapaan. Lisäksi tehtiin päätös olla viemättä kahta nuorempaa päiväkotiin. Minä puolestaan voin tehdä työni etänä, joten meidän uusi normaali on tällä hetkellä kotikoulu-päiväkoti-etätyöskentely.

Sama tilanne on tuhansissa muissakin perheissä ja onkin ollut helpottavaa seurata muiden uutta arkea esimerkiksi Instagramin kautta. Vertaistukea parhaimmillaan! Onko teidän perheissä siirrytty opiskelemaan ja työskentelemään kotioloihin? Onko koronavirus vaikuttanut jotenkin muuten teidän arkeen?

Uusi normaali. Kolme poikaa leikkii pöydän ääressä Legoilla.

Meillä kaikilla on vielä totuttelemista tähän tilanteeseen ja uuteen arkeen yhdessä kotona. Kärsivällisyyttä koetellaan kaikilta, kun pitäisi saada keskittyä koulutehtäviin ja työasioihin. Toisaalta pienemmillä ei hermot meinaa kestää sitä, kun äiti tekee joka päivä töitä kotona, eikä olekaan koko ajan jutuissa mukana. Mutta päivä kerrallaan asenteella hommat onnistuu ja kaikkien pitää nyt oman ymmärräksensä tasolla venyä.

Minulla on ollut tämän uudenlaisen arjen lisäksi myös kevätflunssa riesana ja sen vuoksi ollaan tietenkin koko porukka pysytelty paljon sisällä ja muista erillään. Iltaisin ei ole tarvinnut kauaa unta houkutella, kun pitkien päivien päätteeksi väsymys on ollut aivan omaa luokkaansa. Nyt flunssa on siirtynyt meidän vanhimmalle naperolle eli karanteeni jatkuu ensi viikonkin ajan. Koronavirukseksi me ei tätä oikein uskota, koska minullakin isoin riesa oli kova nuha, mutta ei toki voi varmaksi tietää.

Viikon aikana suurimmaksi huoleksi nousi kuitenkin ihmisten välinpitämättömyys koko asiaa kohtaan. Ympäri Suomea on järjestetty kauppakeskuksen avajaisista lähtien yleisötapahtumia ja karaokebaareissa mikit kiertää normaalin tapaan. Samaan aikaan onneksi iso osa ihmisistä ottaa suositukset tosissaan ja välttelee kontakteja hidastaakseen koronaviruksen leviämistä. Italiassa tilanne on aivan kamala kaikilla mahdollisilla tavoilla. Samoin monissa muissa maissa tilanne pahentuu päivä päivältä ja niin käy myös täällä tätä menoa. Toivon monien muiden lailla, että ihmiset oikeasti ottaisivat tosisaan kaikki suositukset.

Mutta se siitä ”paasauksesta”. Toivotaan, ettei Suomeen tule ulkonaliikkumiskieltoa ja muita vakavampia rajoituksia.

Uusi normaali. Kolme poikaa leikkii pöydän ääressä Legoilla

Nyt sitten viime viikosta viisastuneena päätettiin valmistautua arkeen entistä tehokkaammin. Tänään tehdään ruokia valmiiksi, että voidaan vain helposti lämmittää ne ruoka-aikoina. Kauppatilauksen lähimpään markettiin tein jo perjantaina ja se toimitetaan meille kotiin huomenna. Tilaukseen naputtelin viikon ruokatarpeet valmiiksi koko porukalle. Menee muuten melkoinen määrä ruokaa nyt kun syödäänkin kaksi lämmintä ruokaa isommalla porukalla joka päivä! Viime viikollakin tein kilon jauhelihasta kaksi isoa lihamureketta ajatuksena, että syödään niistä koko perheellä kahtena päivänä. Mutta mitäpä vielä kun nuo meidän leijonanpoikaset söivät kolmestaan yhdellä lounaalla yhden kokonaisen ja hieman toista lihamureketta. Lisukkeena oli vielä perunoita ja kasviksia. Toisin sanoen, ruokaa menee 😀 Ja hyvä kun maistuu!

Lisäksi tein meille jo heti tiistaina sopivan päivärytmin, joka mahdollistaa ainakin osittaisen opiskelu- ja työrauhan minulle ja esikoiselle sekä helpottaa pienempiä ymmärtämään päivän kulkua. Tänään sitten olisi tarkoitus tehdä lapsille muutamia tehtäviä valmiiksi tulevaa viikkoa varten. Ajattelin muun muassa tehdä jonkinlaisen aarrekartan tänne meidän kotiin. He voisivat kolmestaan sitä selvittää. Lisäksi jotain piirustustehtäviä ja liikuntajuttuja. Sekä tietty yksi iso juttu on omien lelujen pakkaaminen. Nimittäin VIHDOIN ensi viikolla me päästään muuttamaan uuteen kotiin! <3 Keskiviikkona saadaan avaimet ja viikonloppuna olisi tarkoitus muuttaa viimeisetkin tavarat. Hommaa siis riittää, mutta ihanaa kun saadaan muutakin ajateltavaa tuon koronan lisäksi.

Olen nyt kirjoittanut tänne kaksi postausta liittyen tämän hetken maailman kurjaan virustilanteeseen. Jatkossa jätän blogin puolelta ja muista kanavista koronaviruksen pois kokonaan joksikin aikaa ja keskitän jutut kaikkeen hyvää mieltä tuoviin asioihin ainakin. Meidän kaikkien ahdistus, epätietoisuus ja pelko tulee olemaan arjessa läsnä vielä tovin aikaa, joten niiden vastapainoksi haluan keskittyä vain kaikkeen positiiviseen.

Laittakaahan postausideoita tulemaan, jos tulee mieleen! Tulossa on jo muun muassa kakkososa tästä suositusta Hyvän mielen kuukaudesta sekä asiaa kasvojen mikroneulauksesta yhteistyössä Hoitohuone Balleriinan kanssa.

Minä alan nyt valmistautumaan tulevaan viikkoon (henkisesti ja fyysisesti ;D) ja jatkan lisäksi tätä meidän kodin pakkaamista laatikoihin. Tsemppiä ihan jokaiselle tähän poikkeustilaan! Opetellaan tämä uusi normaali, pysytään terveinä ja halaillaan etänä <3

Kaisa-Maria

Talvilomasuunnitelmia ja kuulumisia

Niin taas vierähti reilu viikko edellisestä postauksesta. Halua olisi kyllä todellakin kirjoitella useammin, mutta aika ei aina vain yksinkertaisesti riitä. Ihanaa kuitenkin, että te lukijat tänne yhä uudelleen tulette minun mietteitä lukemaan. Kiitos siitä <3 Meillä olisi enää neljä päivää töitä, tarhaa ja koulua ennen pohjoisen lomaviikkoa. Joitain talvilomasuunnitelmia meilläkin on jo mietittynä valmiiksi, mutta tarkoitus on ennen kaikkea nauttia yhteisestä vapaasta ajasta.

Viime viikonloppu vietettiin yllättäen Syötteellä urheillen ja rentoutuen. Tällä kertaa oltiin kuitenkin vain neljästään aikuisporukalla liikkeellä veljen ja hänen vaimonsa kanssa. Hengähdystauko arjen hulinasta tuli meillä kaikilla tässä kohtaa todella tarpeeseen. Stressi on nimittäin pysytellyt vähän meidän kaikkien vieraana jo tovin aikaa..

Perjantaina ajeltiin illalla Pytkynharjuun ja mentiin kaikki aikaisin nukkumaan. Täydellistä! Lauantaina aamusta suunnattiin puolestaan pyörillä talvireiteille. Minun Instagramia seuraavat näkivätkin jo vilauksen lauantain pyörälenkin fiiliksistä. Oli nimittäin raskain lenkki vähään aikaan ;D Reiteillä oli lunta melkoisesti ja varsinkin muualla kuin reiteillä sitä vasta olikin. Reilun kolme tuntia me evästaukoineen lenkillä viihdyttiin, mutta sitten oli jo pakko lähteä mökille takaisin, kun meillä kaikilla alkoi olla vesisateen kastelemat kamppeet sekä yksinkertaisesti ei enää huvittanut ajaa. Hyvä lenkki kuitenkin näin pari päivää jälkikäteen ajateltuna. Mökillä syötiin vähän lounasta ja levättiin hetki ennen rinteisiin lähtöä. Otettiin iltapäivästä kolmen tunnin lasketteluliput ja käytiin muun muassa fiilistelemässä vanhoilla kunnon metsäreiteillä!

Ja voin kertoa, että vajaat 20 vuotta sitten oli taitoa ja uskallusta huomattavasti enemmän kuin nyt! 😀 Tuntui välillä, että metsäreiteillä ei ollut itsellä minkäänlaista kontrollia suksien liikkeestä! Pääasia kuitenkin, että oli superhauskaa! Sunnuntaina käytiin vielä palautteleva hiihtolenkki kälyni kanssa ennen kuin palattiin kotiin lasten luokse.

Iso-Syötteen rinteet ja palvelut on kehittyneet melkoisesti vuosien varrella. On täysin uusi hotelli alhaalla ja ylös rakentuu parhaillaan tulipalon tuhoama uusi Hotelli Iso-Syöte. Ravintoloita löytyy useampi moneen makuun ja lapsille riittää tekemistä. Syötteelle ajaa Oulusta alle kahdessa tunnissa, joten päiväreissutkin on aivan hyvin toteutettavissa esimerkiksi nyt tulevalla talvilomaviikolla.

Meidänkin talvilomasuunnitelmia miettiessä perheellä päätettiin tehdä vähintään päiväreissu Syötteelle. Suunnitelmissa olisi retkeillä hieman ja käyttää ainakin osaa pojista laskettelemassa varsinkin jos ollaan siellä pari yötä. Muina lomasuunnitelmina meillä on käydä koko porukalla kiipeilemässä kiipeilykeskuksella ja tietenkin aloitella jo pakkauspuuhia. Avaimet uuteen kotiin me saadaan 25.3., mutta sitä ennen on tarkoituksena käydä kaapit läpi ja laittaa kaikki ylimääräinen myyntiin tai kierrätykseen. Hommaa siis riittää!

Tämän viikon suunnitelmissa on puolestaan tiedossa meidän uuden kodin kauppakirjojen allekirjoitusta, pari lepopäivää urheilusta ja torstaina vielä ihana intialainen päänhieronta Balleriinassa loman alkamisen kunniaksi.

Onko teillä talvilomasuunnitelmia? Kannattaa tutustua myös tähän Visit Oulun talvilomatarjontaan! Nallikarista löytyy ainakin perinteinen talvikylä ja Oulun alueella on lukuisia talviulkoilupaikkoja kaiken ikäisille. Nyt vaan toivotaan, että säät suosii ulkoilijoita! 🙂

Mukavaa viikkoa!

Kaisa-Maria

P.S. Kirjoittelen seuraavaan postaukseen oman keväisen lukulistan ja lisäksi muutaman kirjasuosituksen jo lukemistani ja kuuntelemistani kirjoista!

Vuoristorata on tämän viikon nimi

Vuoristorata. Se se on, jos tätä viikkoa pitäisi kuvailla yhdellä sanalla. Alkuviikko meni työreissussa messuilla Jyväskylässä. Kolme päivää iloista hulinaa, pari tuhatta ihmistä, lukemattomia keskusteluja, uusia ja vanhoja tuttavuuksia. Illat meni minulla hotellin hiljaisuudesta nauttien 🙂 Torstai-iltana palasin kotiin, koska perjantaina oli aika sanoa hyvästit mummulle.

Mutta palataanpas alkuun..

Vuoristorata. Nainen ja kolme lasta pyörätiellä.

Messureissut kokonaisuudessaan on aina mukavia, vaikka kieltämättä parin kolmen päivän edustaminen ja tapaamiset vie energiaa. Sen huomaa hyvin aina iltaisin, kun menee alle minuutti nukahtamiseen ;D Pienestä väsystä huolimatta oli taas huippua tavata iso määrä uusia ja vanhoja tuttavuuksia. Messuilla on aina hyvä meininki ja ihmiset hyvällä tuulella. Messufiilis jää myös päälle ja sitä höpöttää & juttelee sitten joka paikassa ja kaikille. Muun muassa eilen autoa tankatessa aloin puhua pälättää viereiselle tankkaajalle.. Eihän se tosin huono juttu ole? Ja iso plussa työreissuissa on se, että näin kolmen pienen lapsen äitinä jo yksikin täysin nukuttu yö hotellin lakanoissa tuntuu aivan taivaalliselta, saatika sitten useampi. Minulle ainakin tekee hyvää saada aina välillä tällaista täysin omaa ja yksinäistä aikaa. Varmaan kaikki sellaista tarvitsee aina joskus?

Messufiiliksestä ja työjutuista onkin superoutoa vaihtaa moodia täysin toiseen ääripäähän. Kirjoittelinkin jo aiemmin, kuinka meidän mummu nukkui vähän aikaa sitten pois ja nyt oli aika saatella hänet viimeiselle matkalleen. Kontrasti messumoodista hyvästeihin on melkoinen. Siksi kirjoitankin, että viikko on kuin vuoristorata. Alkuviikko on ollut älyttömän energinen ja iloinen, kun taas loppuviikosta suru konkretisoitui läheisten kesken.

Nainen ja kolme lasta pyörätiellä.

Me osallistuttiin koko perheellä mummun hautajaisiin ja pojille kerrottiin etukäteen päivän kulusta. Ymmärrän heitä täysin, jotka haluavat jättää lapsensa poissa hautajaistilaisuuksista ja se on aivan yhtä ok ratkaisu kuin ottaa heidät mukaan. Me otetaan lapset mukaan, koska halutaan heidän ymmärtävän tasoillaan myös kuoleman olevan osa normaalia elämää. Asiasta jutellaan heidän kanssaan täysin niillä tasoilla kuin he sitä itse ymmärtävät ja kysyvät. Pojilla meni hienosti ja kuten arveltiinkin, kysymyksiä sateli vähän väliä. Onhan se hankala asia käsittää. Eritoten meidän kolmevuotias kuopus kyseli moneen kertaan, milloin isomummu tulee paikalle hautajaisiin.

Hyvin nukutun yön jälkeen alkoi lauantaina olla jo enemmän virtaa touhuilla. Käytiinkin pitkä hiihtolenkki aamusta, jonka jälkeen suunnattiin toisen puolen perheen kanssa brunssille. Brunssin jälkeen juhlittiin vielä meidän kuopuksen 3-vuotissynttäreitä parinkin eri porukan kesken, kun ihan kaikki eivät viikko sitten päässeet synttärijuhliin. Fiilikset siis menivät taas ääripäästä toiseen ja mietin vain sen jos jonkin olevan elämää. Nyt on vain sattunut tällaisia spesiaalitilanteita enemmän yhteen viikkoon kuin ehkä tavallisestikin olisi.

Lisäksi ensi viikon tulevat asuntokaupatkin pyörii mielessä ja tuo oman ihanan lisän tähän tunneskaalaan. Ei osaa vielä uskoa todeksi, että toinen perhe muuttaa meidän kotiin jatkamaan tarinaansa ja meidän pesue lähtee kohti uusia kotikulmia. Ihan superjännää ja samalla haikeaakin.

Nainen ja kolme lasta pyörätiellä.

Tämän viikon vuoristorata saattaa viedä muutaman extrapäivän sisäistää kaikki tapahtunut. Messujen läpikäynti ja purku niin mielessä kuin paperilla on edessä ensi viikolla. Mummun poismenoa ei varmasti tule käsittämään vielä pitkään aikaan ja kotijutut etenee askel kerrallaan.

Mitä teidän viikkoon kuuluu? Onko ollut vuoristorataa vai suloisen tasaista kyytiä? 🙂

Kaisa-Maria

Paljon kaikkea isoa samaan aikaan

Hmm mistähän lähtisin liikkeelle? Instagramin puolelle jo päivitin storiesin puolelle, että blogi sekä instatili ovat olleet hiljaiselolla. Syy siihen on se, että nyt parin viikon aikana on tapahtunut paljon kaikkea isoa samaan aikaan. Tämän vuoksi oli pakko karsia jostain, että asiat menisivät edes johonkin järjestykseen omassa päässä. Ja nyt kun olen saanut niihin jonkinlaista otetta, kerron teillekin.

Olen monessakin asiassa herkkä tyyppi ja kun kerralla tapahtuu paljon, niin minun pitää saada hengähtää ja selvitellä ajatuksia.

Isoin asia kahden edellisen viikon tapahtumista on se, että meidän mummu nukkui pois viikko sitten torstaina. Keskiviikkona kävimme sanomassa hänelle hyvästit ja torstaina oli hänen aika lähteä. Tiedettiin, ettei aikaa ollut enää paljoa, mutta siltikin läheisen poismeno lyö kasvoille sillä lopullisuudella ja surulla.

Isona juttuna on myös omat terveysjutut. Synnytysten jälkeisten komplikaatioiden vaatimat toimenpiteet jättivät aikoinaan jäljet kehoon ja edelleen ne näköjään muistuttelevat olemassa olostaan. Sen enempää yksityiskohtiin menemättä totean vain, että olisin toivonut olevani jo selvillä vesillä kaiken asiaan liittyvän suhteen. Tällä kertaa mikään seikka ei uhkaa henkeä kuten silloin, mutta pienetkin samankaltaiset kehon reaktiot saa aikaan suurta pelkoa, ahdistusta ja takaumia hetkiin, jolloin tilanne oli vakava. Ja tuo kaikki lamauttaa. Todella syvältä.

MUTTA on meillä myös ilonaihettakin rutkasti! Toki muutenkin on aihetta iloon joka päivä, mutta nyt eritoten kun näyttää vihdoin siltä, että ollaan ison askeleen lähempänä uutta kotia! 🙂 Ihan mahtavaa!! Vielä on paljon selviteltävää, mutta iso asia eli asunnon myynti on näillä näkymin ratkennut. Ensi viikolla vielä kosteusmittaus ja sen ollessa ok kirjoitellaan kauppakirjat.

Tässä muutama isoin syy hiljaiselolle täällä. Kaikki nuo jo yksinään pistää minut hidastamaan vauhtia, mutta kun tapahtuu paljon kaikkea isoa samaan aikaan on parempi pysähtyä.

Asiat selviää aina, mutta sitä odotellessa on joskus hankala olla 🙂 Mutta ei muuta kuin eteenpäin taas hengähdyksen jälkeen. Vai mitä?

Kaisa-Maria

P.S. Pahoittelut vanhoista kuvista. Kamera on pysytellyt laukussaan viime aikoina, mutta kyllä sekin pääsee taas tositoimiin pian 🙂