Kukastunturi liukulumikengillä

Viikko sitten suunnattiin odotetulle aikuistenreissulle Lappiin ja Leville. Pahentuneen koronatilanteen vuoksi päädyttiin peruuttamaan alkuperäiset suunnitelmat lasketteluista ja päätettiin ottaa tilalle muuta aktiviteettia kauempana muista reissaajista. Lyhyen pähkäilyn jälkeen keksittiin huiputtaa Ylläksen puolelta löytyvä Kukastunturi liukulumikengillä. Ja se oli paras päätös pitkään aikaan, mitä reissuun ja urheiluun tulee! Sääkin oli just täydellinen, kuten kuvista näkyy.

Kukastunturi ja maisema Ylläkselle.

Meidän päivä alkoi Levin puolella mökiltä kunnon aamiaisella ja eväiden teolla. Pakattiin reppuihin eväsleivät, kahvit ja kanelipullat. Makkaratkin otettiin varalta, jos olisi tullut notskipaikka vastaan. Ne jäi miesväelle kuitenkin iltapalaksi..

Leviltä ajaa Ylläksen puolelle alle tunnissa eli matkaa on vain alle 60 kilometria. Minä ja Ossi ei oltu aiemmin Ylläksellä käytykään, joten senkin vuoksi oli kiva tehdä pieni vierailu reissun aikana naapurikuntaan Leviltä. Ylläkselle päästyä ajeltiin Äkäslompoloon tv:stäkin tutun Jounin kaupan lähistölle ja bongattiin paikka, joka vuokraa erilaisia välineitä. Haettiin meille kaikille päiväksi vuokralle liukulumisukset ja saatiin samalla retkisuosituksena Kukastunturi. Sinne siis!

Ohjeena oli ajaa vuokraamosta Angervon navettagallerian pihaan, josta lähtee hiihto-, vaellus- ja maastopyöräreittejä. Sieltä edelleen seurattiin opasteita kohti Kukastunturia ja lumikenkäreittejä.

Kukastunturi – kukkulan kuningas

Meillähän ei jännitystäkään tästä reissusta puuttunut.. Alkutaivallus sujui oikein hyvin ja ihasteltiin maisemia ja ennen kaikkea sitä ihanaa hiljaisuutta. Kunnes yhtäkkiä meidän viereen lennähti iso urosmetso. Oltiin aluksi innoissaan siitä, ettei aiemmin oltu niin lähellä metsoa oltukaan. Innostus sitten kaikkosi hyvin pian, koska tämä kukkulan kuningas alkoi pitää meteliä ja pörhistellä sulkiaan. Samalla se lähestyi meitä hyökkäävästi. Ja me taas koitettiin rauhassa kivuta umpihankea pitkin ylöspäin ;D Metso seurasi (lue ajoi meitä takaa) pitkän matkan ja lopulta saatiin se karisteltua pois meidän kannoilta. Tässä kohtaa suurin osa meidän seurueesta naureskeli tapahtuneelle ja minäkin pysähdyin monta kertaa ottamaan kuvaa ja videopätkää tuosta el machosta.

Paluumatkalla samaa kukkulaa ylittäessa tämä kingi lennähti taas jostain piilostaan meidän viereen ja oli tällä kertaa astetta vihaisemmalla tuulella. Eikä ihme, kun oltiinhan me jo toistamiseen luvatta sen reviirillä..?! Jatkettiin taas rauhassa matkaa ja meidän perässä tuli nainen koiranpennun kanssa. Pian koira meni tietty tekemään tuttavuutta lintuun ja homma eskaloitui. Metso nappasi koiraan kiinni ja koitti nokkia päähän. Omistaja ja meidän miesväki koittivat mennä väliin, jolloin metso hyökkäsi lopulta minun veljen kimppuun. Lumi vain pöllysi ylärinteessä ja kohta onneksi nähtiin, kun kukkulan kuningas luovutti ja lennähti pois. Minä, veljenvaimo ja meidän luokse paennut koiranpentu tuijotettiin suut auki koko tilannetta. Suksia palauttaessa mainittiin metsosta, jolloin vuokraamon työntekijä totesi meidän ilmeisesti olleen Kukastunturin suunnalla. Kukkulan kuningas lienee machoillut siellä muillekin..

MUTTA tämän metson vuoksi ei reissua kannata jättää väliin! Oltaisiin varmasti selvitty ilman tuota hyökkäystä, jos pikkukoira ei olisi mennyt niin innoissaan tekemään tuttavuutta.

Luminen metsä ja hiihtäjät.
Metso lumisessa metsässä.

TÄMÄ 🖤! Vaikka kuvastakin maisemat näyttää upealta, niin livenä ne olivat vieläkin upeammat! Aurinko lämmitti ihanasti tuohon rinteeseen ja päädyttiinkin syömään eväät juuri tuossa kohdassa.

Alla muutamat huomiot reissusta:

  • Tunturiin mennessä kannattaa selvittää reitti etukäteen ja pysyä merkatuilla poluilla muun muassa lumivyöryriskin ja mahdollisen eksymisen vuoksi. Mekin kuultiin ja tunnettiin sellaisia jysähdyksiä tuolta rinteestä, joten lumivyöryjen suhteen kannattaa oikeasti olla varuillaan tuolla tuntureilla ihan näin Suomessakin.
  • Pakkaa mukaan taukotakki/kuiva paita, jonka voit laittaa päälle tai vaihtaa pysähdyksen ajaksi.
  • Talvisin energiaa kuluu enemmän jo pelkästään kropan lämmittämiseen, joten ota mukaan evästä ja myös riittävästi juomista. Nestehukka voi yllättää myös talvella kovasti hikoillessa.
  • Meidän reitti oli noin 9 kilometriä ja aikaa taukoineen meni reilut 3 tuntia. Lyhyetkin matkat siis saattaa taittua yllättävän hitaasti paksussa hangessa.
  • Liukulumikenkien päivävuokra maksoi 25 euroa/hlö.
Kukastunturi ja maisema Ylläkselle. Edessä kaksi henkilöä.

Oltiin niin onnellisia, että vaihdettiin laskettelu liukulumikenkäilyyn! Laskettelu on ihanaa, mutta tämä oli elämys. Ja kun kerta tunturille kiivettiin, niin pääsihän sieltä myös laskemaan alaskin. Liukulumikengät ei tosin itse laskemiseen ole ehkä ne parhaat välineet ja kunnon pölähdyksiltäkään ei kukaan meistä välttynyt, mutta hauskaa niiden päällä kuitenkin oli. Suosittelen ehdottomasti testaamaan!

Onko siellä muita tuntureiden huiputtajia? 🙂

Kaisa-Maria

Aikalailla sumussa..

..on mennyt tämä viikko. Ollaan kyllä touhuttu ihan älyttömästi, mutta pitää oikein pinnistellä kun yritän muistella, että mitä me ollaan oikein tehty. Tämä nyt johtuu siitä, että pari postausta sitten ennustelemani superväsymys on saapunut. Nukahdan minuutissa kun istahdan esim. sohvalle hetkeksi. Oon koittanut houkutella meidän poikia päikkäreille mun kanssa, mutta eihän ne enää ala nukkumaan kuin päiväkodissa ja sielläkin huonosti. Ja tässä vaiheessa raskautta tunti unta putkeen yöllä on enemmän kuin lottovoitto.

20117_2

Mutta tsemppaan itseä ajatuksella, että ollaan asian kanssa ihan viimeisillä metreillä. Viimeiset viikot enää jäljellä. Ihanaa ♥

Mutta nyt kaiveltuani muistia hetkisen, voisi tämän viikon kohokohtina mainita:

  • Kuntosalireissut. Veivaan crosstrainerilla vajaan tunnin ajan putkeen ja samalla katselen Sykettä puhelimesta. Aika menee kuin siivillä ja olo on mitä parhain tuon tunteroisen jälkeen.
  • Vauvan tarvikkeet ja kaikki hankinnat häntä varten on nyt rintapumppua vaille hoidettu. Mieli on siis levollinen noidenkin suhteen. 20117_4
  • Oon syönyt tällä viikolla kaksi Runebergin torttua. Niihin on tullut jokin ihme himo. Ennen en tykännyt niistä ollenkaan!
  • Varattiin veljen vaimon, rakkaan ystäväni kanssa juhlapaikka meidän yhteisille kolmekymppisille!! En malta odottaa kesäkuuta ja juhlia. Päätettiin jo pari vuotta sitten muistaakseni, että pidetään yhteiset juhlat, koska meillä on ikäeroa vaivaiset 10 päivää. Huippua! Minun vanhemmat lupasivat ottaa meidän pojat hoitoon juhlapäivän illan ajaksi ja me mennään sitten heille yöksi. Saadaan siis rauhassa viettää juhlapäivää ja olla lasten kanssa yötä samassa paikassa. Isommat pojat tietty pärjää ilman meitäkin mummulassa, mutta nuorimmaisesta ei raaski vielä tuossa vaiheessa olla erossa.
  • Vanhemman pojan uusien huonekalujen viimeisetkin osat toimitettiin meille eilen eli viimeistään viikonlopun aikana päästään niitä kokoamaan. Mieluiten tänään ;D 20117_3
  • Oon panostanut tällä viikolla ruokaan ja syömiseen hivenen normaalia enemmän. Tuntuu, että tarvitsen energiaa nyt ihan älyttömästi ja sitä olen kropalleni antanut. Muutenkin kuin Runebergin torttuina 😀 Taitaa vauva kasvaa nyt vauhdilla. Noiden torttujen lisäksi tämän viikon himoruokina voisi mainita avokadon, jäiset marjat, pähkinät ja sitrushedelmät.
  • Tällä viikolla neljä eri tuntematonta ihmistä on tullut juttelemaan niitä näitä ja kyselemään raskaudesta. Viimeisin heistä tänään aamulla marketissa kassajonossa. Mukavaa vaihtelua tuollainen small talk kun yleensä kaikki keskittyvät omiin juttuihinsa. 20117_1
  • Stokkan loppuunmyynnistä hamstraamani tuoksukynttilät, joiden tuoksu on ensinnäkin hyvä ja toiseksi tosi tosi laimea. Ensimmäinen tuoksukynttilä, jota oikeasti voi polttaa ilman jäätävää päänsärkyä.
  • Tulppaanit. Koska ne tarkoittavat kevättä.
  • Ja tuo ihana ihana aurinko, joka nytkin paistaa kirkkaasti eilisen myrskypäivän jälkeen. Tervetuloa kevät ja valo!

20117_5

Viikonloppuna ois tiedossa ainakin meidän äidin synttäribrunssi sunnuntaina. Lupasin leipasta sinne kakun ja ajattelin kokeilla uutta ohjetta. Muuten ohjelmassa ois ihan vaan oleskelua ja laatuaikaa poikien kanssa.

Rentoa viikonloppua!

 

Ninnu

 

Iso-Syötteellä

Eilen aamulla mietittiin, mitä keksitään vapaapäivälle tekemiseksi. Päädyttiin pieneen maisemanvaihtoon ja ajeltiin aamiaisen jälkeen Syötteelle ulkoilemaan. Sää olisi voinut olla hieman parempi, mutta eipä meitä se lumituisku juurikaan haitannut.

syotesyote1

Laskettelemaan ei menty kukaan, vaan mukana oli rattiska ja pulkka, joilla kuluteltiin pulkkamäkeä. Pulkkamäen vieressä ihasteltiin aitauksen kahta poroa. Jotka eivät poikien mukaan voineet olla Joulupukin poroja, vaan ihan tavallisia Lapin poroja? 😀

syote2syote3

Ennen kotiinlähtöä käytiin vielä Iso-Syötteen huipulla hotellilla kahvilla. Maisemia ei kauheasti päästy ihastelemaan kun lunta tuli niin sakeasti, mutta kaunista siellä oli joka tapauksessa lumikuorrutteisten kynttiläkuusten keskellä.

Tällaiset pienet reissut silloin tällöin on mukavaa puuhaa. Pääsee hieman näistä samoista maisemista touhuileen muualle. Kauemmas ei oikein tässä vaiheessa raskautta uskalla enää lähteä, sen verran supisteli jo eilenkin.. jännää!

syote4syote5

Tässä viimeisässä kuvassa näkyy meidän viimekesäinen majoituspaikka Syöte MTB-kisojen aikana. Samaa mökkiä ei saatu ensi kesäksi, mutta toinen yhtä hyvä löytyi tuolta ylhäältä. Mahdutaan sinne koko 11 hengen porukka. Sitä ja kisoja odotellessa!! 🙂

Rentoa sunnuntaita!

 

Ninnu

 

Vuoden ensimmäinen

Mahtavaa alkanutta vuotta kaikille! Meidän vuosi vaihtui tuttuun tapaan hyvin rauhallisin menoin. Oltiin naapurissa veljen perheen luona alkuillasta herkuttelemassa ja illalla katseltiin pihalla ilotulituksia. Pojat tykkää raketeista ihan älyttömästi ja mietittiin aluksi, että menisimme katsomaan Oulun kaupungin järjestämää ilotulitusta torin rantaan. Molemmat olivat kuitenkin sen verran väsyneitä päivästä, että kahdeksalta alkava show oli liian myöhään heille. Nähtiin kuitenkin tuosta viereiseltä tieltä monet hienot raketit ja samoin iltapalalla ikkunasta. Itse nukahdin myös ennen vuoden vaihtumista. Sinnittelin 10 vaille 12 asti ja sitten vei uni mennessään. Hyvä yritys kuitenkin ;D

vuodeneka-683x1024vuodeneka1-1024x683

Sunnuntaina purettiin joulujutut pois. Olkkari näyttää kieltämättä vähän tylsältä ilman tunnelmaa tuovaa joulukuusta, mutta toisaalta tuollainen raikkaampi ilme oli jo tervetullutta. Joko te olette keräilleet joulun pois vai otatteko ilon irti loppiaiseen asti? ”Kevyemmän” sisustuksen lisäksi on ollut ihana palata kevyempään ruokaan. Kaikki raskaat pataruoat ja sokeriherkut jotenkin aivan puistattaa. Siksipä lähdin ilomielin mukaan sokerittomaan tammikuuhun. Toistaiseksi ei tee yhtään tiukkaa. Nimittäin joulukuussa tuli herkuteltua sekin kiintiö täyteen hyväksi aikaa.

Tässä alla yksi meidän koko perheen lemppariruoista. Pinaattituorepastaa, höyrytettyä parsaa ja kanaa/kalaa. Nopea tehdä ja maistuu koko porukalle. Meidän nuorempi poika voisi elää parsakaalilla. Söin nimittäin himooni häntä odottaessa raskausaikana parsakaalta ihan älyttömästi ja nyt hän ihan tosissaan voisi helpostikin vetäistä koko kaalin yhdellä kertaa. En tiedä liittyykö toisiinsa nämä, mutta uskon vahvasti, että todellakin liittyy 😀

vuodeneka2-1024x683

Nämä loma-/välipäivät on aina hyvää aikaa tehdä kotihommia kun molemmat ollaan Ossin kanssa kotona. Aloitin jo tuossa syksyllä käymään kaappeja läpi ihan tosissaan. Paljon on tavaraa lähtenyt kierrätykseen ja kirppikselle. Lisäpotkun hommaan toi naapurin tonttujen antama joululahjakirja, Kon Mari. Lukaisin kirjan läpi ja siitä sai kyllä hyviä vinkkejä kodin järjestelemiseen. Aivan kirjaimellisesti en hänen oppejaan osaa omaksua, mutta mieluisat vinkit otan ehdottomasti käyttöön.

Olen aina säilyttänyt tiettyjä juttuja vuosikausia. Mm. laatikosta löytyi ystävien kirjeitä yläasteelta aina viime vuoteen saakka. Lueskelin kirjeet ym. läpi (välillä ääneen nauraen) ja sen jälkeen vihdoin luovuin niistä. Kieltämättä niitä olisi varmasti mahtavaa lueskella vaikkapa kuusikymppisenä, mutta toivotaan, että edes osa jutuista säilyy muistissa sinne saakka.

vuodeneka3-1024x683

Nyt kun joulun odotus ja itse juhla on mennyt on aika alkaa odotteleen vauvaa. Muutamat ovat jo hyväntuulisesti olleet ihmeissään kun meillä ei vielä joitain päiviä sitten ollut oikeastaan mitään vauvan tarvikkeita hankittuna, mutta nyt alkaa isoimmat jutut olemaan hanskassa. Iski jotenkin itselläkin tajuntaan, että laskettuun aikaan on tosissaan enää muutama hassu viikko. Mutta noista valmisteluista ja hankinnoista lisää myöhemmin.

Ossi jo palasi töihin eilen loman jälkeen, mutta me jatketaan vielä poikien kanssa. Pojat menevät ensi viikolla hoitoon alkuviikosta kun minulla on parit neuvolakäynnit ja verikokeet sovittuna. Muuten saadaan touhuilla yhdessä ja viettää aikaa kotona.

Miten teillä on lähtenyt vuosi käyntiin?

 

Ninnu

Se on täällä!

Se on täällä!

Viime lauantaina joulukalenterista tuli tehtäväksi käydä hankkimassa joulukuusi. Ja mehän käytiin! Kuusiostokset tehtiin nyt toista vuotta putkeen Bauhaussista. Siellä myytävä jalokuusilaji on meidän mieleen, se nimittäin varisee paljon vähemmän ja kestää siten pidempään. Eikä hintakaan ole paha!

Kuuset on tuollain pusseissa, mutta ne saa pyydettäessä auki. Me pyydettiin avaamaan pari pussia ja valittiin sitten mieluisa.

joulukuusijoulukuusi1joulukuusi2

Illalla päästiin sitten koristeluhommiin. Se on niin parasta!! Joulukuusi ja kuusen koristelu on yksi odotetuimmista joulutouhuista itsellä. Pienestä asti kuusi on ollut se joulun suosikkijuttu. Ja tietenkin joulupukki silloin ihan pienenä.

Pojatkin innoistui tänä vuonna koristelusta ihan tosissaan ja he vastasivatkin alaoksien koristelusta.

Ai että tuo kuusi tuo mukanaan sellaista lämpöä ja kotoisuutta. Aamullakin on ihana käydä nappaan kuuseen valot päälle ja juoda aamukahvit hämärässä kuusen loisteessa.

joulukuusi4joulukuusi5joulukuusi6joulukuusi7joulukuusi3joulukuusi9joulukuusi8

Hyasintit tuoksuineen kuuluu myös meidän jouluun ja niitä nappasin kaupasta jo aiemmin viikolla mukaan.

Ollaan aina ennen laitettu kuusi jouluaattoa edeltävänä viikonloppuna, mutta tänä vuonna päätettiin alkaa nauttimaan tuosta kauneimmasta koristeesta jo viikkoa aikaisemmin. Vähän on sellainen rebel olo, mutta saadaanpahan nauttia nyt pidempään.

Milloin teillä on tapana laittaa kuusi esille?

 

Ninnu

 

Kolmas kolmannes

Eli viimeiset 12 viikkoa ”virallista” raskausaikaa jäljellä. Todellisuushan on toki sitten ihan toinen. Nyt on meno alkanut käymään aika raskaaksi parin edellisen viikon aikana. Viime viikolla piti lähteä kesken työpäivän lääkäriin kun harjoitussupistukset muuttui hetkessä kipeiksi.Onneksi kaikki on kunnossa ainakin toistaiseksi, mutta tietenkin huolettaa jos vauva alkaa jo näillä viikoilla syntymään. Viime lauantainen juhlapäivä vei ihan kaikki mehut ja olin illalla tosi huonovointinen. Tiistain neuvolassa sovittiin niin, että nyt joitain päiviä seuraillaan oloa ja mietitään sitten olisiko parempi parin viikon ajan levätä kotona ihan kunnolla. Minulle iski vielä joku flunssakin ja tiistai-keskiviikko meni lämpöillessä ja kurkkukivussa. Nyt onneksi olo alkaa olla jo normaali.

img_6409-1024x683img_6411-1024x683img_6418-1024x683

Influenssarokotteen kanssa päädyttiin ottamaan ne koko perheelle. Tiistaina oli aluksi esikoisen 4-vuotisneuvola ja perään minun äitiysneuvola. Saatiin siellä rokotteet ja samoin sai Ossi ja meidän nuorempikin veijari kun tulivat yhtä aikaa siellä käymään. Nuoremmalle pojalle saatiin rokote sumutteena, mutta vanhemmalle sitten perinteinen piikki. Vielä pitää ottaa tehostepiikki joulukuussa hänelle kun ei olla aiemmin otettu. Mutta tosiaan, eipä tarvi enää jossitella tuon asian kanssa.

Neuvolassa oli kaikki kuten pitää. Sydänäänten lisäksi kaiuttimista kuului vauvan kova hikka, jonka mukaan koko maha pomppi. Vauva heitteli muutenkin jotain kuperkeikkoja kun siinä pötköttelin. Saapa nähdä milloin hän alkaa asettumaan pää alaspäin. Välillä taitaa jo niin ollakin kun kylkiluihin tulee sen verran napakoita potkuja. Kyljissä tuntuu muutenkin kun kohtu ylettyy jo aika korkealle ja kasvaa kasvamistaan. Ihanaa, mutta samalla toisinaan ikävän tuntoista.

img_6422-683x1024img_6429-683x1024img_6431-683x1024

Merkkailin kalenteriin tulevia neuvoloita ja ultrakäyntejä. Ennen äitiysloman alkua on enää yksi neuvola jäljellä! Sen lisäksi on ylimääräinen ultra joulukuun puolessa välissä, missä tsekataan istukan paikka. Kiva kun saa samalla sitten hieman muitakin tietoja vauvasta. Koko kiinnostaa tietenkin kovasti.

Näin ne viikot sujahtelee vauhdilla. Pian on enää viimeinen 10 viikkoa jäljellä. Odottavan aika tuntuu kovin pitkältä, mutta taas toisaalta hämmästyn välillä itsekin kun huomaan, kuinka pitkälle ollaan jo päästy. Samalla on hieman haikea olo kun tämä on aika todella varmasti viimeinen raskausaika, minkä saan kokea ♥

img_6439-683x1024img_6445-683x1024img_6450-683x1024

Nyt aion nauttia ja koitan painaa tarkasti mieleen kaikki tuntemukset ja tunteet tältä ajalta.

Kuvituksena tällä kertaa meidän viime sunnuntainen retki Koiteliin. Tuolla on kyllä niin kaunista olipa vuodenaika mikä tahansa. Mietittiin, että pitäisikö mennä maanantai-iltana tuonne samaiseen paikkaan ihailemaan sitä superkuuta. Ajateltiin, että ois jännä laittaa nuotio ja syödä siellä iltapala kuun ja nuotion valossa.

 

Mukavaa alkanutta viikonloppua!

 

Ninnu

Joulukorttikuvaus

Nyt vähän lipsuu tämä mun ”ei joulujuttuja ennen isänpäivää”, mutta kun itse kortithan lähetetään vasta joulun alla..

Viime sunnuntai oli aivan älyttömän kaunis talvipäivä. Lumi kimalteli ja aurinko paistoi, aika matalalta tosin. Päädyttiin iltapäivällä räpsimään mahdollisia joulukorttikuvia. Tässä hieman ”making of” matskua. Sen verran innoissaan ja vauhdikkaana oli pikkumiehet, että itse korttiin ei jäänyt kuin muutama valinnanvara.

joulukorttikuvaus1joulukorttikuvaus2joulukorttikuvaus3joulukorttikuvaus4joulukorttikuvaus5joulukorttikuvaus6joulukorttikuvaus7joulukorttikuvaus8

Loppuun vielä nuoremman veijarin Grinch-irvistys.

 

Onko teillä tapana lähettää joulukortteja? Meidän jouluun se kuuluu. Kiva sitten joulukuussa laittaa poikien kanssa taas kortit postiin ja tähän lähelle menevät käydään viemässä itse.

 

Ninnu

Star Wars Party

”4 years ago in a galaxy far, far away a baby boy was born. The council named him Jedi M”

Eilen juhlittiin meidän rakkaan esikoisen 4-vuotissynttäreitä Star Wars teemalla. Aamu alkoi aivan huikealla yllätyksellä, poliisiyllätyksellä. Serkkuni mies, meidän ystävä, on ammatiltaan poliisi ja hän karautti työparinsa kanssa maijalla meidän oven eteen. Pojat pääsivät (ja me myös) tutustumaan poliisiautoon perin pohjin. Heille esiteltiin kaikkia välineitä ja pojat pääsivät istumaan etupenkille, sakkojen kirjoittajan paikalle ja vielä sinne ”vankilaan” auton taakse. Lopuksi vielä napattiin kuvat poliisien kanssa auton kyydistä. Saatiinpa vielä iso kasa poliisiheijastimia jaettavaksi juhlavieraille. Aivan ihana lahja ja yllätys, jonka pikkumiehet varmasti muistavat pitkään!

Oli hieman levoton meininki kun odoteltiin vieraita saapuvaksi 😀

img_6339-1024x683

Kolmen aikaan tuli ekat vieraat ja polkaistiin juhlat käyntiin. Melkein kaikki tulikin yhtä aikaa ja päästiin porukalla laulamaan onnittelulaulut.

starwarsparty4starwarsparty1starwarsparty2starwarsparty6

Makeana tarjottavana meillä oli Storm Trooper vaahtokarkkeja, salmiakkimarenkeja, valkosuklaakiekkoja, pätkismuffinsseja, täytekakku mustikka-valkosuklaa täytteillä ja tietenkin karkkia.

Suolaiselta puolelta löytyi lohihyydykekakku, kylmäsavuporopiirakkaa, muutamaa erilaista pitsaa, ruiskuppeja, joihin oli kylmäsavuporo ja -härkätäyte, popcornia, sipsejä ja lisädipattavaksi kurkkua ja porkkanaa.

Aika hyvin onnistui tarjottavien mitoitus. Helppo laskea tarjottavien määrää kun yleensä meillä on aikalailla sama porukka juhlimassa poikien synttäreitä 🙂

starwarsparty3starwarsparty5starwarsparty7

Kiitos kaikille vierailla kun tulitte juhlimaan meidän pikkumiestä ♥ ja kiitos vielä kaikista mahtavista lahjoista. Kyllä riittää taas tekemistä kaikkien uusien juttujen kanssa.

 

Ninnu

Syysloma

Alkuviikko meni esikoisen sairastaessa jotain kuumetautia, joka onneksi on nyt jättänyt pikkumiehen rauhaan, eikä ihme kyllä ole tarttunut muille meistä. Ei ainakaan vielä. Mutta onneksi tuo kuume ei menoa haitannut ja saatiin nauttia kotona oleskelusta pyjamat päällä pari päivää. Eilen käytiin pikkusen haukkaamassa jo raitista ilmaa ja nautittiin ensilumesta!

Tässä muuten hieman esimakua meidän syyskuvauksista poikien kanssa..

img_6269-683x1024

Eilen aloitettiin aamu kuitenkin halloween-otuksien askarteluilla. Maalattiin värillisille papereille mustalla sormivärillä. Maalausvälineenä jalat ja kädet. Päivällä käytiin asioilla kaupungilla ja illalla liimailtiin otuksille silmät tarroista. Otusten valmistuttua pidettiin Ossille otusnäyttely ennen iltapalaa. Aina yhtä mahtavaa ja ihanaa seurata, miten tällaiset pienetkin askartelut ja tällä kertaa vielä niiden näyttely ovat isoja asioita lapsille. Poikien kanssa vuorotellen esiteltiin Ossille tekemämme otukset.

img_6292-1024x683img_6293-1024x683

Tänään käytiin aamulla puistossa isommalla porukalla ja iltapäivällä pitäisi käydä vielä hieman asioilla kaupungin suunnalla sekä ruokaostoksilla viikonloppua varten. Viikonlopuksi on tiedossa synttärijuhlia eli mukavia päiviä edessäkin päin.

On ollut kyllä niin ihanaa olla poikien kanssa kotona tämä viikko. Aivan kuin silloin kotiäitiaikoina. Ja vielä mahtavampaa on se, että alle kahden kuukauden päästä saadaan jälleen jatkaa noita samoja ihania aikoja kotona lasten kanssa. Näillä näkymin pojat tosin jatkaa hoidossa minimitunneilla sitten kun Ossi palaa isyyslomalta töihin, mutta monen viikon loma on edessä heilläkin ennen sitä.

img_6287-1024x683

Nyt pienet siivoukset ja kauppalistan tekoon. On nimittäin ajatuksena alkaa jo leipomaan pakkaseen valmiiksi esikoisen synttärijuhlia varten.

Oletteko te syyslomalla?

 

Ninnu

Talvilomailua

Hei vaan pitkästä aikaa.. Me ollaan oltu ihan lomalaisina täällä ja en ole saanut itseäni blogin ääreen, vaikka on haluttanutkin. Toinen syy hiljaiselolle on se kun luin muutama päivä sitten erään bloggaajan lopettavan kirjoittamisen kokonaan. Syy oli se, että osa hänen lukijoistaan ja saamistaan kommenteista olivat menneet aivan älyttömiksi. Uhkailua, haukkumista, vakoilua. Ja nuo kaikki kohdistui tämän kirjoittajan lisäksi hänen koko perheeseen. Aivan oksettavan sairasta touhua. Eikä tämä kirjoittaja todellakaan ole ainoa, jolle on näin käynyt. Ei vaan voi käsittää tuollaista toimintaa. Eikä kyllä tarvikaan, koska eihän tuollainen ole missään nimessä millään tavalla normaalia. Tuollaiset jutut kuitenkin lamauttaa omankin kirjoitusinnon. Mutta nyt iloisempiin aiheisiin..

IMG_3921IMG_3929

Tämän postauksen kuvat ovat vähän sekalaisia, kuten kirjoituskin. Tämän viikon kuvia kuitenkin 🙂

Nämä donitsit nousi hetkessä omaksi suosikiksi! Uudessa k-ruokalehdessä oli ohje näihin. Meiltä löytin pakkasesta pari sokeroimatonta vappumunkkia. Sulatin tumman suklaan, johon sitten nuo munkit dippasin. Päälle ripottelin suolatuista pistaasipähkinöistä tehtyä murskaa. Ehdittiin poikien kanssa syödä kaikki ennen kuin Ossi tuli kotiin. Hänelle jäi vaan pari murua pähkinää.. Mutta tästä inspiroituneena ajattelin paistaa tuollaisia pieniä donitseja pakkaseen valmiiksi ja suklaata/pähkinää meillä onkin aina kaapissa. Vieraiden tullessa saa hetkessä tehtyä herkulliset suklaadonitsit kahvipöytään.

Maanantaina päästiin flunssan loputtua nauttimaan lomasta. Ja mikäpä oiskaan parempi aloitus lomalle kuin saada ulkoiluseuraksi poikien pikkuserkut ja heidän äitinsä. Fiilisteltiin yhteistä ulkoiluhetkeä, koska se vei meidät ”takaisin” ihaniin kotiäitipäiviin ja siihen kun yhdessä touhuttiin ja ulkoiltiin porukalla. Oi että tulikin ikävä niitä kotiaikoja <3

IMG_1240

Eilen pojat lähtivät mummulaan hoitoon koko päiväksi. Heti aamiaisen jälkeen lähdettiin matkaan. Vein pojat mummulaan ja ajelin itse keskustaan. Naistenpäivän kunniaksi mentiin rakkaan ystäväni (uuden naapurini!! <3) kanssa hotelliin aamiaiselle ja sen jälkeen katseleen sisustusjuttuja heidän uuteen kotiinsa. Ja joo hieman meillekin.. Pysyin kuitenkin vahvana tosipaikan tullen. Nimittäin ihan mahtava Iskun myyjä kovin vakuuttavasti ja tyylillä yritti saada minua ostamaan unelmieni sohvaa. Onneksi se sohva olisi ollut liian iso tähän asuntoon, joten se ei jäänyt edes ”kaivelemaan” jälkikäteen. Kotiin tullessa pakkasin salikamppeet laukkuun ja ajelin kuntoileen. Hyvin pian huomasin kuitenkin, että flunssapöpö ei minusta ollutkaan lähtenyt ja huono olo jysähti päälle hetkessä. Koko loppuillan oli sellainen kuumeinen olo, vaikka normilämpöä mittari näyttikin. Kotona sitten Ossin kanssa naposteliin herkkuja ja katsottiin Netflixista One day on Earth-dokkari. Suosittelen jos yhtään tykkää seurata eri kulttuureja ja maailman kolkkia. Pojat haettiin sovitusti kotiin vasta iltapalan jälkeen. Ja olihan kuulkaas omituista olla vaan keskellä päivää kotona kahdestaan ja katsella telkkaria! Pojilla oli myös ollut ihana päivä mummulassa kun poikien molemmat täditkin olivat sinne tulleet heidän kanssa leikkimään ja mäenlaskuun.

IMG_1242IMG_1247

Tänään saatiin aamun ulkoilulle poikien serkkutyttö kaveriksi ja leikittiin porukalla pihan lumimäellä Frozenia. Meitä oli Elsa, Anna, Olof ja Sven. Minä sain olla suurimman osan ajasta Sven (eli se poro ). Lumimäki oli elokuvan mukaan Pohjoisvuori ja alaosa tietenkin Arendel. Jääportaatkin kaivertelin Pohjoisvuoreen. Ei tosin tullut yhtä hienoja kuin itse elokuvassa. Vieläkö siellä on Frozen suosikkina muilla?

Huomenna on tarkoitus iltapäivällä napata poikien serkkutyttö naapurista mukaan ja mennään porukalla HopLopiin ja syömään. Ja kysyttiin serkkutyttöä meille yökyläänkin. Reppu on kuulemma jo pakattu eli eiköhän me saada huomenna viritellä lisäsänkyä poikien huoneeseen. Kivaa! Minä haaveilin myös loppuviikoksi reissusta Ikeaan ja lisäksi päiväreissua Iso-Syötteelle ulkoilemaan. Olisi vaan mukava jos Ossikin olisi lomalla niin voitaisiin vanhemman pojan kanssa kokeilla laskettelua ja toinen sitten voisi pienemmän veijarin kanssa laskea pulkkamäkeä ja ulkoilla. Mutta katsotaan nyt mitä keksitään. Ehkä me vaan rentoillaan kotona, se kun on nykyään aika harvinaista 🙂

Sellaisia lomakuulumisia täältä. Onko siellä kukaan muu tällä hetkellä talvilomalla?

Ninnu