Road trip Lappiin ja pohjois-Norjaan

Meidän kesäloma starttasi reilu viikko sitten lauantaina, kun tehtiin vajaa viikon mittainen road trip Lappiin ja pohjois-Norjaan. Tällainen maisemanvaihdos heti loman kärkeen auttaa pääsemään hetkessä lomafiilikseen, kun normaali arki kotona katkeaa täysin! Tällä kertaa meitä oli liikkeellä meidän perheen lisäksi minun veljen perhe ja kälyn veli. Meidän kymmenen hengen reissuseurue oli huippu kaikin puolin. Pystyttiin touhuamaan koko porukalla tai sitten hieman jakaantua pienempiin seurueisiin. Näin me ehdittiin kaikki tehdä enemmän ja omien mieltymysten mukaan. Ja pakko myös todeta, että lapsetkaan eivät kinastelleet ja tapelleet niin paljoa, kun serkut oli menossa mukana.

Road trip Lappiin ja pohjois-Norjaan. Nainen kävelee turkoosin Jäämeren rannalla. Taustalla tuntureita.
Road trip Lappiin ja pohjois-Norjaan. Porotokka tunturin huipulla.
Road trip Lappiin ja pohjois-Norjaan. Oranssitakkinen mies katselee tuntureille Kaunispään huipulla.

Matkalle lähdettiin vailla isompia suunnitelmia. Reittiä mietittiin hieman etukäteen, mutta pysähdys- ja yöpaikat päätettiin reissulla tien päällä fiiliksen mukaan. Ensimmäiseksi pysähdys- ja yöpymispaikaksi suunniteltiin Pyhä-Nattasta. Tarkoitus oli tehdä porukalla pieni iltahaikki tuntureille, mutta vaihdettiin suunnitelmaa superhuonokuntoisen tien vuoksi. Uutena suunnitelmana ajeltiin yöpymään Saariselälle Kaunispään huipulle.

Kaunispään huipulla oli ihan mielettömän maisemat! Lapset sai pitkän ajomatkan jälkeen leikkiä ja purkaa energiaa tunturissa. Ennen lasten nukkumaan menoa käytiin vielä iltakävelyllä tunturipolulla ja bongattiin kunnon porotokkakin. Lasten alettua unille me aikuiset istuttiin vielä iltaleirillä ja ihasteltiin upeaa auringon ”laskua”. Saariselän aamu puolestaan alkoi aamiaisella tunturimaisemissa ja sen perään meistä kolme lähti maastopyöräilemään ja loput lasten kanssa puistoon. Minä, veli ja käly laskettiin pyörillä Kaunispää alas melkoista vauhtia (Love it!!) ja käytiin ajamassa Rumakurulla.

Saariselällä on aivan mielettömän kaunis luonto ja upeat polut ulkoiluun. Maastopyöräilijöille löytyy monen tasoista reittiä eli lajia on helppo kokeilla niillä poluilla. Kuumana päivänä oli ihana ajella pitkin kylmää tunturipuroa ja saada samalla roiskuvasta vedestä viilennystä päälle. Pyörälenkin jälkeen suunnattiin tekemään lounasta alla olevan kuvan Aurora päivätuvalle. Tämä on kyllä heittämällä hienoin ja erikoisin päivätupa, missä ollaan retkeilty! Päivätuvan lisäksi samassa rakennuksessa on varaustupa. Haaveiltiin jo jostain ihanista juhlista tuolla!

Saariselän lounaan jälkeen matka jatkui kohti Inaria. Matkalla pysähdyttiin vielä valmistamaan päiväruokaa jollekin Lapin sodan muistomerkeistä. Paikka vaan kuhisi hyttysiä ja paarmoja, joten kovin kauaa ei tässä paikassa viihdytty.

Lasten toiveena oli pysähtyä Inarissa matkamuistomyymälässä. Heillä oli omat reissurahansa mukana ja tottakai jokainen löysi jotain mieluista ostettavaa. Meidän esikoinen osti puisen kaiverretun ritsan, josta yllättäen me hieman vanhemmatkin innostuttiin myöhemmin Tenojoen varrella. ;D Inarissa suunnattiin kuitenkin ihan ensimmäisenä saamelaismuseo Siidaan. Siida on hienosti toteutettu museo, josta löytyy rakennuksia, asuja, työkaluja ja vaikka mitä koskien Lapin ja saamelaisten historiaa. Omalla kohdalla tieto edellä mainituista on aika vähäistä, joten oli kiva hieman sivistää itseä tällä mielenkiintoisella aiheella. Lapsetkin tutkivat innoissaan esineitä ja asumuksia.

Inarista meidän matka jatkui Utsjoelle ja Suomen kauneimmaksi äänestetylle tieosuudelle Utsjoelta Karigasniemeen. Yötä päädyttiin viettämään Tenon varrella olevalle symppikselle leirintäalueelle. Oli ihana päästä kylpemään ja peseytymään kunnolla. Samalla saatiin tehtyä autolle tyhjennykset ja täytöt veden osalta.

Road trip Lappiin ja pohjois-Norjaan. Autotie ja kauempana lumihuippuiset tunturit.

Ah Norja! Puhelimessa ja kamerassa on noin miljoona kuvaa teiden varrelta, eikä niistä yksikään tee oikeutta upeille ja jylhille maisemille. Olisi tehnyt mieli pysähtyä jokaiselle P-paikalle. Valittiin lukuisista paikoista tämä lounaspaikaksi. Lapset säntäsi ensimmäisinä aarrejahtiin rannalle sillä aikaa, kun me valmisteltiin lounasta koko porukalle. Lounaan jälkeen jaloiteltiin hetki ja ajettiin jonkun matkan päähän seuraavalle yöpaikalle. Yöpaikka löytyi kirjaimellisesti kokeilemalla mihin mikäkin pieni merenrantatie vie. Pienen säädön jälkeen päädyttiin kauniille paikalle hieman korkemmalle. Siinä autoja säätäessä päästiin myös seuraamaan, kuinka paikallinen kolmikko sukelteli kuningasrapuja keihäät apunaan.

Yöpaikan löydyttyä puettiin retkeilykamppeet päälle ja suunnattiin rannan kautta retkelle. Retkellä löydettiin melkoinen kasa kauniin valkoisia simpukoita, merisiilin kuoria, kuningasravun kuoria ja (ilmeisesti) poron hieman ällöttäviäkin luita. Mutta aarteita, mitä aarteita.

Iltaa kohden tuuli vain yltyi kovemmaksi ja jopa me aikuiset pystyttiin melkein nojaamaan vastatuuleen. Mietiskeltiin puolivakavissaan pysyykö meidän asuntoautot pystyssä siinä tuiverruksessa ;D Iltaa ei oikein huvittanut jäädä istuskelemaan, vaikka paikka olikin aivan mielettömän kaunis. Onneksi aamuun mennessä tuulikin oli tyyntynyt ja ehdittiin vähän nauttimaan tuosta paikasta enemmän.

Road trip Lappiin ja pohjois-Norjaan. Nainen kävelee turkoosin Jäämeren rannalla. Taustalla tuntureita.
Road trip Lappiin ja pohjois-Norjaan. Nainen, jolla kantorinkassa lapsi kalliolla. Taustalla Jäämeri.

Aamiaisen jälkeen hypättiin taas hieman eri kokoonpanoilla pyörien selkään. Ajeltiin ensin pätkä tietä pitkin ja perään huiputettiin rannan viereisten tunturien korkeimpia kohtia. Ai että!! Tavoitteena oli mennä niin korkealle, että lumihuiput tulevat vastaan ja sieltähän ne lopuksi löytyi. Onneksi lähdin veljen vaimon ja hänen veljensä mukaan. Nousi oli kyllä raskas, mutta ehdottomasti sen puuskutuksen arvoinen! Vai mitä mieltä olette näiden kuvien perusteella?

Välillä sai ihan kantaakin pyörää jyrkkien seinämäisten nousujen tullessa eteen, mutta suurimmaksi osaksi tunturilla pystyi polkemaan (jos vain voimat riitti ;D). Ja alastulo oli tietty maisemien lisäksi paras osuus! Laskuvauhti taisi parhaimmillaan lähennellä 50 km/h, kun viileteltiin alas tuolta. Tämä paikka oli ehdottomasti hienoin, missä olen koskaan polkenut. Toivottavasti vielä joskus pääsee vastaaviin maisemiin polkemaan.

Napapiirin sankarit ja reissulukuja

Arvatakin saattaa, ettei tällainen reissu mene aina täysin nappiin. Onneksi meille sattui pikemminkin pikku kommelluksia, kuin mitään vakavampaa isoa. Sattumusten joukkoa alkoi keräämään meidän kahden pojan matkapahoinvointi. Niistäkin onneksi selvittiin, mutta ihan uhreitta ei homma kuitenkaan mennyt. Yhden pojan nalle ja minun lahjaksi saama jättivillahuivi ottivat koppia pahoinvoinneista. Mutta ei siitä sen enempää.. Seuraava ”kommellus” sattui kun Saariselän jälkeen onneton poroemo juoksi pienen vasansa kanssa tielle ja nähtiin porokolari. Noiden porojen kanssa saa kyllä olla supertarkkana! Meillä oli ajon aikana puhelimessa porokello-app päällä ja suurimman osan poroista se meille ehtikin hälyyttää. Kuitenkin useampi sarvipää ehti meidät yllättää porokellosta huolimatta ja paluumatkalla meinasi meidänkin auto törmätä poroon.

Muina kommelluksina voisi mainita muun muassa kaasupolkimen päälle hinautuneen lattiamaton..

Pieniä törmyksiäkin (henkisiä ja fyysisiä) oman perheen kesken viikon aikana koettiin, kun viisi henkeä viettää reissuelämää asuntoautossa. Mutta ei mitään niin isoa, etteikö lähdettäisi joskus reissulle uudelleen. 🙂

Road trip Lappiin ja pohjois-Norjaan lukuina

  • Asuntoauton vuokra n. 1000 € / viikko sisältäen ajoa 2500 km
  • Ajetut kilometrit reitillä (Oulu – Saariselkä – Inari -Utsjoki – Karigasniemi – Indre Billefjord – Alta – Kautokeino – Hetta – Raattama – Levi – Rovaniemi -Ranua – Oulu) vajaa 2000 km
  • 2 yötä leirintäalueella, 3 muualla
  • 2 ravintola-ateriaa koko porukalla. Loput kokkailtiin autoissa
  • Muut kustannukset (polttoaine, ruoat, ostokset, pääsyliput jne) +1000 €
  • 2:ssa paikassa hyttysiä ihan liikaa

Altan museokahvilan terassilta aukeaa huikeat näkymät merelle ja vuonoon. Museo vaikutti myös mielenkiintoiselta, mutta tällä kertaa nautiskeltiin vain kahvit ja jädet paikan päällä.

Road trip Lappiin ja pohjois-Norjaan. Mutkikas tie kallioiden välissä. Tien vieressä joki.
Road trip Lappiin ja pohjois-Norjaan. Lähikuva heinää syövistä poroista tunturin huipulla. Kaukana näkyy tuntureiden siluetteja ja punertava auringon lasku.

Kautokeinon tien varrella on kauneimmat näkymät, missä ollaan koskaan ajeltu. Nimittäin tien molemmin puolin nousee korkeat kalliot, tien vierellä kiemurtelee kirkasvetinen turkoosi joki koskineen ja pieniä vesiputouksia tulee vastaan vähän väliä. Lähempänä Kautokeinoa tulee vielä Pikefossenin isompi vesiputous. Autolla pääsee melkein putouksen viereen, joten kannattaa ehdottomasti tsekata myös tämä paikka! Altasta ajeltiin tosiaan yöpymään Kautokeinoon pienelle leirintäalueelle. Kautokeinossa oli kaksi leirintäaluetta, joista valittiin Campsite Kautokeino. Toinen, isompi leirintäalue ei pikaisella vilkaisulla sopinut lapsille tai rauhaa haluaville. Campsitella puolestaan päästiin autojen kanssa rantaan ja palvelu oli hyvää. Paikalta löytyi tekemistä lapsille, grillikodat, sauna ja hyvät pesutilat.

Meidän reissun viimeinen yöpymispaikka oli Levi. Levillä ehdittiin vuorokauden aikana yöpyä huipulla, laskea mäkiä kesäkelkoilla ja pyörillä, tehdä iltapalaretki, leikkiä puistoissa, kiipeillä seikkailupuistossa, käydä kylpylässä, shoppailla ja nauttia yöttömästä yöstä. Toisin sanoen road trip Lappiin ja pohjois-Norjaan sai täydellisen lopetuksen.

Seuraavana Norjan kohteena haluttaisi vierailla ikonisilla Lofooteilla, Senjassa ja ennen kaikkea ajella rantateitä kohti etelää.

Onkos siellä muita Lapin ja Norjan matkailijoita? Ainakin mediasta ja somesta päätellen useamman reissut ovat tänä kesänä suuntautuneet juurikin kohti pohjoista.

Kaisa-Maria

Synttärijuhlat eristyksessä

Meidän keskimmäinen kultakimpale täytti tällä viikolla vuosia. En käsitä, miten meidän pieni rakas on jo 6-vuotias!? Alkuperäisen suunnitelman mukaan juhlittiin meidän kuusivuotiasta viikko sitten lauantaina. Tosin hyvin eri tavalla kuin normaalisti. Nyt kun perinteisiä synttärijuhlia läheisten kanssa ei päästy viettämään, niin päätettiin järkätä synttärisankarille hänen toiveiden päivä oman porukan kesken. Näin meillä sujui synttärijuhlat eristyksessä..

Synttärijuhlat. Numero 6 muotoinen kakku ja kynttilät.

Puhaltelin perjantaina illalla lasten mentyä nukkumaan nipun ilmapalloja ja paketoin pari lahjaa valmiiksi. Aamulla herätessä oli ihana nähdä lasten reaktio pienestä synttäriylläristä, joka sitten tietenkin huipentui lahjojen avaamiseen. Pakettiin kääriytyi hänen toivomansa Lego Ninjago -paketti ja toinen lelupaketti jotain ihania limaelukoita. Sankari oli aivan haltioissaan ja molemmilla leluilla on leikitty pakettien avaamisesta lähtien. Viikolla ilmestyi lisäksi muutamat lahjapaketit meidän portaille, kun lähipiiri kävi tuomassa oikeana synttäripäivänä lahjat ja moikkaamassa ulkoa.

Päivänsankarin toiveohjelmana oli pelailua tabletilla, retkeilyä Koitelissa sekä ulkoleikkejä serkkujen kanssa. Loppujen lopuksi minun veljen perhe kävi ihan sisälläkin asti.

Sankarin toiveena oli myös tietenkin synttärikakku! Tällä kertaa päädyin testaamaan Mungolifen Annan superhelpon ja kauniin kakkuidean, jossa kakkupohjana hyödynnetään keksejä. Hommaksi siis jää vain koristelu ja se jos jokin on hauskaa! Väliin pursottelin kinuskimoussea, jonka värjäsin eri väreillä. Makean kakun kaverina toimi tällä kertaa pensasmustikat.

Synttärijuhlat eristyksessä. Poika puhaltaa synttärikakusta kynttilät.
Lähikuva synttärikakusta.

Pikkumies oli innoissaan juhlistaan, mutta kyseli useamman kerran vieraiden perään. Puhuttiin jo aiemmin hänen kanssaan, että pidetään kunnon synttärijuhlat, kun tämä eristys joskus loppuu. Mutta onhan se lapsilla hankala ymmärtää, miksei voisi synttäreitä juhlia. Hyvin synttärisankari kuitenkin keskustelun jälkeen asian ymmärsi, vaikka kovin pettynyt olikin. Ja harmittaa tietenkin itselläkin, kun ei voida juhlia pitää. Jospa onnistuisi kesällä jossain kohtaa! 🙂

Nyt on aika monen tutun lasten synttärijuhlat peruuntuneet ja perheissä on keskusteltu paljon, miksi juhlia ei voi pitää isolla porukalla. Onneksi sekin aika koittaa vielä, kun nyt maltetaan olla ja odottaa.

Synttärisankarin 6-vuotisneuvolakin osui tällä samalle viikolle. Ihan hassua, että se kerta oli hänen viimeinen neuvolakäyntinsä! Seuraava terveystarkastus onkin sitten kouluun mentäessä. Meidän lapsilla on aivan ihana neuvolatäti ja -lääkäri. Onneksi saadaan jatkaa vielä heidän kanssaan, kun kuopus asioi neuvolassa. Keskimmäinen puolestaan sanoi kiitokset ja heipat. Niin se aika vaan kuluu – huikeaa vauhtia. <3

Kaisa-Maria

Uusi normaali

Vain viikko edellisestä postauksesta korona-aiheeseen ja tilanne on jo täysin muuttunut. Klikkiotsikot jatkaa edelleen olemistaan ja niistä olen samaa mieltä kuin aiemminkin. Varoivaisuus ja suhtautuminen sen sijaan ovat tiukentuneet meidänkin perheessä. Koulut suljettiin ja ekaluokkalainen käy kotikoulua muiden oppilaiden tapaan. Lisäksi tehtiin päätös olla viemättä kahta nuorempaa päiväkotiin. Minä puolestaan voin tehdä työni etänä, joten meidän uusi normaali on tällä hetkellä kotikoulu-päiväkoti-etätyöskentely.

Sama tilanne on tuhansissa muissakin perheissä ja onkin ollut helpottavaa seurata muiden uutta arkea esimerkiksi Instagramin kautta. Vertaistukea parhaimmillaan! Onko teidän perheissä siirrytty opiskelemaan ja työskentelemään kotioloihin? Onko koronavirus vaikuttanut jotenkin muuten teidän arkeen?

Uusi normaali. Kolme poikaa leikkii pöydän ääressä Legoilla.

Meillä kaikilla on vielä totuttelemista tähän tilanteeseen ja uuteen arkeen yhdessä kotona. Kärsivällisyyttä koetellaan kaikilta, kun pitäisi saada keskittyä koulutehtäviin ja työasioihin. Toisaalta pienemmillä ei hermot meinaa kestää sitä, kun äiti tekee joka päivä töitä kotona, eikä olekaan koko ajan jutuissa mukana. Mutta päivä kerrallaan asenteella hommat onnistuu ja kaikkien pitää nyt oman ymmärräksensä tasolla venyä.

Minulla on ollut tämän uudenlaisen arjen lisäksi myös kevätflunssa riesana ja sen vuoksi ollaan tietenkin koko porukka pysytelty paljon sisällä ja muista erillään. Iltaisin ei ole tarvinnut kauaa unta houkutella, kun pitkien päivien päätteeksi väsymys on ollut aivan omaa luokkaansa. Nyt flunssa on siirtynyt meidän vanhimmalle naperolle eli karanteeni jatkuu ensi viikonkin ajan. Koronavirukseksi me ei tätä oikein uskota, koska minullakin isoin riesa oli kova nuha, mutta ei toki voi varmaksi tietää.

Viikon aikana suurimmaksi huoleksi nousi kuitenkin ihmisten välinpitämättömyys koko asiaa kohtaan. Ympäri Suomea on järjestetty kauppakeskuksen avajaisista lähtien yleisötapahtumia ja karaokebaareissa mikit kiertää normaalin tapaan. Samaan aikaan onneksi iso osa ihmisistä ottaa suositukset tosissaan ja välttelee kontakteja hidastaakseen koronaviruksen leviämistä. Italiassa tilanne on aivan kamala kaikilla mahdollisilla tavoilla. Samoin monissa muissa maissa tilanne pahentuu päivä päivältä ja niin käy myös täällä tätä menoa. Toivon monien muiden lailla, että ihmiset oikeasti ottaisivat tosisaan kaikki suositukset.

Mutta se siitä ”paasauksesta”. Toivotaan, ettei Suomeen tule ulkonaliikkumiskieltoa ja muita vakavampia rajoituksia.

Uusi normaali. Kolme poikaa leikkii pöydän ääressä Legoilla

Nyt sitten viime viikosta viisastuneena päätettiin valmistautua arkeen entistä tehokkaammin. Tänään tehdään ruokia valmiiksi, että voidaan vain helposti lämmittää ne ruoka-aikoina. Kauppatilauksen lähimpään markettiin tein jo perjantaina ja se toimitetaan meille kotiin huomenna. Tilaukseen naputtelin viikon ruokatarpeet valmiiksi koko porukalle. Menee muuten melkoinen määrä ruokaa nyt kun syödäänkin kaksi lämmintä ruokaa isommalla porukalla joka päivä! Viime viikollakin tein kilon jauhelihasta kaksi isoa lihamureketta ajatuksena, että syödään niistä koko perheellä kahtena päivänä. Mutta mitäpä vielä kun nuo meidän leijonanpoikaset söivät kolmestaan yhdellä lounaalla yhden kokonaisen ja hieman toista lihamureketta. Lisukkeena oli vielä perunoita ja kasviksia. Toisin sanoen, ruokaa menee 😀 Ja hyvä kun maistuu!

Lisäksi tein meille jo heti tiistaina sopivan päivärytmin, joka mahdollistaa ainakin osittaisen opiskelu- ja työrauhan minulle ja esikoiselle sekä helpottaa pienempiä ymmärtämään päivän kulkua. Tänään sitten olisi tarkoitus tehdä lapsille muutamia tehtäviä valmiiksi tulevaa viikkoa varten. Ajattelin muun muassa tehdä jonkinlaisen aarrekartan tänne meidän kotiin. He voisivat kolmestaan sitä selvittää. Lisäksi jotain piirustustehtäviä ja liikuntajuttuja. Sekä tietty yksi iso juttu on omien lelujen pakkaaminen. Nimittäin VIHDOIN ensi viikolla me päästään muuttamaan uuteen kotiin! <3 Keskiviikkona saadaan avaimet ja viikonloppuna olisi tarkoitus muuttaa viimeisetkin tavarat. Hommaa siis riittää, mutta ihanaa kun saadaan muutakin ajateltavaa tuon koronan lisäksi.

Olen nyt kirjoittanut tänne kaksi postausta liittyen tämän hetken maailman kurjaan virustilanteeseen. Jatkossa jätän blogin puolelta ja muista kanavista koronaviruksen pois kokonaan joksikin aikaa ja keskitän jutut kaikkeen hyvää mieltä tuoviin asioihin ainakin. Meidän kaikkien ahdistus, epätietoisuus ja pelko tulee olemaan arjessa läsnä vielä tovin aikaa, joten niiden vastapainoksi haluan keskittyä vain kaikkeen positiiviseen.

Laittakaahan postausideoita tulemaan, jos tulee mieleen! Tulossa on jo muun muassa kakkososa tästä suositusta Hyvän mielen kuukaudesta sekä asiaa kasvojen mikroneulauksesta yhteistyössä Hoitohuone Balleriinan kanssa.

Minä alan nyt valmistautumaan tulevaan viikkoon (henkisesti ja fyysisesti ;D) ja jatkan lisäksi tätä meidän kodin pakkaamista laatikoihin. Tsemppiä ihan jokaiselle tähän poikkeustilaan! Opetellaan tämä uusi normaali, pysytään terveinä ja halaillaan etänä <3

Kaisa-Maria

Lasten uudet harrastukset

Jipii pitkästä aikaa meidän lapset innoistuivat tosissaan kun ehdoteltiin heille uusia harrastuksia, mitä he voisivat kokeilla! Tähän mennessä he eivät ole oikein innostuneet selvästi oikein mistään muusta kuin ihan pieninä muskarista. Me kuitenkin halutaan kannustaa lapsia kokeilemaan eri harrastuksia ja lajeja mahdollisimman paljon, että jokainen löytäisi jonkun mieluisen itselleen. Lapset ovat muskarin lisäksi käyneet palloilukerhossa, liikuntakerhossa ja tiikeripainissa. Noista liikuntakerho eri lajeineen oli heidän suosikki, mutta se jäi sitten jossain vaiheessa pois. Uudet harrastukset ovat..

Lasten harrastukset. Tiikeripainia Oulun Kamppailuklubilla. Mies ja lapsi kamppailuasennossa.

Ensimmäinen uusi harrastus meidän naperoilla on golf. Meidän vanhin poika on nyt syksyn aikana innostunut lajista ihan kunnolla! Golfaamassa hän käy papan kanssa 🙂 Meillä ei Ossin kanssa ole oikeastaan minkäänlaista kokemusta lajista, joten ihanaa kun pikkumies voi harrastaa papan, mummin ja tädin kanssa.

Nyt aivan uutena juttuna vanhemmat pojat innostuivat myös jalkapallosta ja ilmoitimme heidät kesän futisjoukkueeseen. Jalkapalloilu heillä alkaa ensi kuussa ja sitä on kerran viikossa. Ja mikä parasta, niin futistreenit on ihan meidän uuden kodin lähettyvillä vajaan puolen kilometrin päässä olevalla tekonurmella! Talvisin samalla kentällä sekä viereisellä kaukalolla on luistelujäät, joten kaus ei tarvi kotoa lähtä, kun pääsee harrastusten pariin.

Eikä tarvitse kauas lähtä toisenkaan uuden harrastuksen vuoksi lapsilla! Nimittäin meidän poikien päiväkodin salissa alkoi eilen junnu-kickboxing, josta molemma vanhemmat pojat innostuivat myös ihan älyttömästi. Junnu-kickboxing kehittää leikin kautta lasten ketteryyttä ja koordinaatiokykyä. Samalla tavalla kuin tiikeripaini 🙂 Ottelut ja kontaktit tulee sitten eteen isompana jos jatkaa harrastuksen parissa. Potkunyrkkeily kestää vain kevään ajan eli kivaa tekemistä kerran viikkoon tästäkin. Ensimmäisen kerran jälkeen esikoinen oli aivan innoissaan ja hänelle hankittiin jo nyrkkeilyhanskatkin. Toinen pikkumies ei sitten niinkään innostunut lajista ja ei luultavasti enää tuon kokeilukerran jälkeen aio potkunyrkkeilyyn osallistua. Hän taisi oli ryhmän nuorin kun ikähaitari oli 5-13 vuotta. Mutta kävi hienosti kuitenkin kokeilemassa taas uutta lajia 🙂

Meidän mielestä on ihanaa jos lapset innostuvat jostain harrastuksesta ja siksi me vähän väliä ehdotellaan pojille eri harrastuksia kokeiltavaksi. Kovin moneen he eivät ole innostuneet lähtemään ja muutamat harrastukset on alun jälkeen lopetettu kiinnostuksen puutteen vuoksi. Kickboxingin tilanne selvisi jo ja ensi kuussa sitten nähdään, kuinka futistreenit maistuu. Täytyy myös kesän jälkeen tutustua eri kerhojen tarjontaan. Minä olin pienenä muun muassa tiedekerhossa ja siellä oli niin hauskaa! ;D

Mikään pakkohan lapsilla ei ole harrastaa mitään, mutta meidän näkökulmasta harrastuksissa on vain plussaa. Halutaan ensinnäkin, että liikunnasta tulee osa normaalia arkea lapsille, olipa laji sitten mikä tahansa. Se onkin yksi syy, minkä vuoksi kannustetaan poikia liikuntaharrastusten pariin. Mutta yhtälailla halutaan kannustaa heitä muidenkin harrastusten kokeiluun. Juurikin erilaiset kerhot (kokkikerho, maalaus/piirtämiskerho, pienoismallikerho..) ja esimerkiksi partio olisi myös kivaa touhua. Tai sitten jonkin instrumentin soittaminen! Harrastuksista löytää uusia kavereita ja oppii eri taitoja monelta osa-alueelta. Pojilla on onneksi vielä koko elämä aikaa löytää se oma juttunsa, joten ehditään varmasti kokeilemaan ja vaihtelemaan harrastuksia vielä useampaan kertaan mahdollisuuksien mukaan.

Miinuksena tässä harrastusasiassa on (suuretkin) kustannukset. Osa harrastuksista maksaa lapsillekin monia satoja euroja vuodessa ja jos vielä useampi lapsi harrastaa, niin kyllä siinä saa ihan tosissaan kaivella lompakon pohjia myöten. Viime vuoden lopulla uutisoitiinkin paljon lasten harrastusten kalleutta ja sitä, kuinka suuret kustannukset sulkee monen lapsen mahdollisuuden osallistua siihen omaan lemppariharrastukseen. Ymmärrettävää toki on, että esimerkiksi jääkiekossa tulee olla tietyt varusteet ja maksaa tietyt maksut hallivuoroa ynnä muita kuluja varten, mutta samalla monet sadat eurot yhden lapsen harrastuksesta vuoden aikana tuntuu kohtuuttomalta. Saatika sitten useamman lasten.

Lasten harrastukset. Tiikeripainia Oulun Kamppailuklubilla. Mies ja lapsi kamppailuasennossa.

Minulla ei ole kovin paljoa tietoa eri harrastusten kustannuksista. Tiedän vain paljonko meidän lasten harrastukset ovat maksaneet. Hintahaitari niissä on ollut 40-120 euroa/kausi/hlö. Tarvikkeita ei olla juurikaan vielä jouduttu ostamaan lasten harrastuksiin, joten ollaan jokseenkin vähällä panostuksella saatu lapsille kivat harrastukset kokeiluun.

Harrastaako teidän lapset ja minkälainen historia teillä itsellä on harrastusten osalta?

Kaisa-Maria

Levi

Syksyn ja uuden viikon kunniaksi oli tarkoitus kirjoitella sisustusjuttuja, mutta kun jokasyksyisen sisustusvimman tuotokset eivät ole ihan valmiina vielä niin tässäpä jälleen yksi reissujuttu.

Eli Levi. Meille perheenä aika uusi tuttavuus, mutta sitäkin mukavampi! Siinä missä Syöte on meille paikka pyöräilylle, Ruka/Kuusamo retkeilylle, on Levin osana antaa meille paikka nautiskeluun Lapista, urheilusta ja hienoista maisemista. Vaikka toki edellä mainitut ajavat jotakuinkin samat asiat. Mutta tunnelma Levillä on kuitenkin eri. Ehkä siksi, koska se on niin paljon kauempana kotia ja uusi paikka meille.

IMG_1708
IMG_1646
IMG_1641
IMG_1655

Levi oli meidän reissun viimeinen pysähdyspaikka ennen kotiinpaluuta. Meillä oli tarkoitus viipyä siellä kahden yön verran, mutta auton temppuilujen vuoksi aikaistettiin paluuta vuorokaudella. Kävi hieman huono tuuri.. nimittäin asuntoauton hyytymisen lisäksi lämmitys lakkasi toimimasta ;D Onneksi ei ollut mitenkään älyttömän kylmä yö ja tarettiin hyvin nukkua. Päätettiin kuitenkin lähteä kotiin, ettei vaan kukaan vilustu siellä.
IMG_1659
IMG_1656

IMG_1674

Ehdittiin kuitenkin aivan hyvin touhuilla kaikkea kivaa. Poikien suosikit, leikkipuisto, liikennepuisto sekä kesäkelkkarata testattiin tälläkin kertaa. Minä ehdin tekemään pientä mäkitreeniä meidän pienin ukkeli seuralaisenani. Hän toimi painoliivinä kantorepussaan kun puuskutin rinnettä ylös. Siinä tarpoessa muistelin edellistä kesää ja sitä, kuinka kävelin samaa rinnettä ylös pieni pavun kokoinen kuopuksemme masussa. Ja eritoten sitä, kuinka jo valmiiksi kamala raskauspahoinvointi voimistui sen mäkitreenin jälkeen ja halailin pönttöä seuraavan yön. Tällä kertaa tuli onneksi vain hyvä olo! ;D

Käytiin myös kävelemässä huipun maisemareitti ja esikoisen kanssa laskeuduttiin tuonne Joulupukin mökille. Oon sen Joulutarina -leffan nähtyäni halunnut tuolla mökillä vierailla ja nyt vihdoin pääsin! Tutkittiin mökkiä ja ihasteltiin maisemia. Sitten noustiin takaisin huipulle ja otettiin gondolihissi alas.
IMG_1677
IMG_1682
IMG_1696
IMG_1691
IMG_1705

Seuraava Levin reissu odottaakin jo ihan kulman takana kun kuukauden kuluttua ajellaan sinne nauttimaan Lapista. Ruska-aika taitaa jo silloin olla ohi, mutta eiköhän nuo maisemat helli silmiä siitäkin huolimatta.

Oisko hyviä vinkkejä syksyiseen Levin reissuun?

 

K-M

2 aikuista + 3 lasta + asuntoauto = Road trip!

Lomat on nyt meidänkin perheellä vietetty ja tänään palailtiin takaisin arkeen Ossin palatessa töihin. Mutta onneksi voi vielä fiilistellä lomajuttuja näin arkenakin 🙂

Tosiaan toteutettiin yksi meidän haaveista ja vuokrattiin asuntoauto viikon ajaksi. Ilmansuunta oli ihan selvä juttu ja siitä ei tarvinnut sen enempää keskustella. Auton keula kohti pohjoista siis. Me kun tykätään Lapin rauhasta ja maisemista.

IMG_1297
IMG_1204

Muutama viikko ennen vuokrauspäätöstä alettiin ottaa selvää asuntoautoista yleensäkin, koska meillä ei ollut mitään käryä moisista vehkeistä tai karavaanarijutuista yleensäkään. Todettiin heti, että eiköhän me niistä selvitä. Sitten vain etsimään sopivaa autoa. Vertailtiin mm. kokoa, sänkypaikkoja (alkovi oli aika ehdoton, että mahduttiin nukkumaan hyvin), varustelua ja hintaa tietenkin. Sopivia löytyi useampikin, joista yksi oli tästä aika läheltä. Siihen me sitten päädyttiinkin.

Toinen valmisteluvaiheen juttu oli reitti. Viime kesän Levin reissulla haaveiltiin matkasta vielä pohjoisemmaksi. Päätettiin mennä sitten kunnolla Lappiin ja Norjaan saakka. Reitiksi muodostui: Oulu-Rovaniemi-Saariselkä-Inari-Karigasniemi- Lakselv(Norja)-Olderfjord(Norja)-Alta(Norja)-Kautokeino(Norja)-Hetta-Levi-Rovaniemi-Oulu. Matkaa kertyi viikon aikana yhteensä n. 1800 km, jossa mukana auton hakeminen ja palautus. Jos aikaa ja ajokilometrejä (meillä oli sopimuksessa 2000km:n viikkoraja, joista ylimenevistä kilsoista olisi ollut lisämaksu) olisi ollut enemmän, oltaisiin poikettu tuolta reitiltä Nordkappissa sekä Hammerfestissa. Toisella kerralla ne sitten!

IMG_6287

Autossa siis oli ”makuualkovi”, jossa minun kaverina nukkui meidän pienimmäinen poika sekä vuoroöin toinen isommista. Ossin kanssa ylhäällä ohjaamon päällä nukkui isommat pojat vuoroöin. Näin meidän ei tarvinnut sitä keskellä olevaa pöytäsänkyä kertaakaan levittää.

Poikien turvaistuimet mahtui hyvin vierekkäin pöydän ääreen ja vauvan turvakaukalo piti sijoittaa apukuskin paikalle. Se ei millään mahtunut siihen pöytäryhmän penkkeihin. Turvatyynyjä ei siinä autossa ollut, joten niitä ei tarvinnut alkaa erikseen säätään pois käytöstä turvakaukalon tieltä. Telakka saatiin napakasti kiinni etupenkkiin, joten ei tarvinnut vyön kanssakaan temppuilla ollenkaan. Meidän pikkumies oli siis koko reissun ajan kartturina ja minä istuin poikien kanssa takana. Ja oikeastaan sillä tavalla pystyin parhaiten viihdyttään ja olemaan kaikkien kolmen pojan kanssa Ossin ajaessa autoa.

” cabin crew, please be seated for take off” .. Olo oli välillä kuin lentsikassa matkustaessa. Laatikot ja kaapit piti avata & sulkea painikkeilla ja kahvoilla. Muutamat kerrat jäi laatikot tsekkaamatta ja ne lensi rämisten auki mutkassa. Muutenkin piti aina tehdä lähtötsekkaus ennen matkan jatkamista. Esimerkiksi kaasu pois päältä, jääkaappi oikeaan lämmitysasentoon jne. Aika nopeasti noista kaikista tuli kuitenkin sellainen rutiini. Pojatkin leikkivät välillä olevansa lentokoneessa ja minä olin kuulemma lentoemona kun tarjoilin välipalaa matkan aikana ;D
IMG_1490
IMG_1269
IMG_1261
IMG_1271

Pohjoismaissa on melko kattava camping-verkosto ja leiriytymispaikkoja löytyy tien varsilta tuon tuostakin. Me kuitenkin lähdettiin reissuun sen verran avoimin suunnitelmin, että jäätiin yöksi mihin milloinkin halutti. Huom! Opittiin karavaanarijuttuihin tutustuessa, että leiriytyminen ja yöpyminen on eri asia. Moniin p-paikkoihin ei saa esim. Norjassa leiriytyä eli ”levittäytyä” ulos asuntoautosta. Jos siis levittää markiisin/katoksen, asettelee ulkopenkit ja grillit valmiuteen, on se leiriytymistä. Yöpyminen on taas vain yksinkertaisesti sitä, että laittaa ovet säppiin, verhot kiinni ja alkaa nukkumaan.

Puolensa siis noilla random-yöpymispaikoilla ja kunnon leirintäalueilla. Leirintäalueilta löytyy usein kattavat palvelut saunoista pihapeleihin sekä tietenkin säiliöiden tyhjennyspaikat. Yöpyessä siellä täällä saa taas valita näkymät aamukahville ja olla aikalailla omassa rauhassa. Säiliöiden tyhjennyksiin löytyi useita paikkoja matkan varrelta, joten meidän valinta tulee jatkossakin olemaan yöpyminen siellä täällä jos vielä joskus asuntoauto vuokrataan. Sellainen tuntuu enemmän seikkailulta 🙂

Auto ajettiin melkein aina parkkiin niin, että tuosta isosta ikkunasta avautui jokin hieno näköala.
IMG_1277
IMG_1281

Autosta löytyi iso jääkaappi, joten käytiin ostamassa suurin osa ruoista ennen lähtöä. Sekin siis vaati suunnittelua jonkin verran. Ruoat oli osittain ihan samoja mitä kotonakin tehdään ja osa sitten oli sellaista puolivalmista ”helppoa” evästä. Autossa oli kaasuliesi, jolla sitten kokkailtiin kanapastat, hernekeitto, kahvit, puurot jne. Saariselällä ja Levillä käytiin ulkona syömässä päivälliset.

Peseytyminen kävi myös kätevästi auton suihkussa. Hieman ahdashan se suihkukoppi oli kun kävi yhtä aikaa suihkuttaan lapsetkin, mutta hyvin mahduttiin. Ja meidän vuokra-autossa suihku ja wc-tilat oli erotettu, joten ei tarvinnut ”pöntön päällä” peseytyä niin kuin joissain autoissa joutuu tekemään.

Tavaroille ja vaatteille oli hyvin säilytystilaa. Pidettiin kuitenkin jokaisen vaatteet omissa reissukasseissa niin pysyi jonkinlainen järjestys auton sisällä. Pienimmäisen vaunut kulkivat mukana auton takatallissa, jonne olisi mahtunut vaikka mitä aina pyörästä lähtien.

IMG_1303
IMG_1465
IMG_1595

Reissu sujui tosi hyvin, jos ei lasketa mukaan auton reistailua. Sekin onneksi saatiin hoidettua korjaamolla ja vikakoodien kuittaamisella. Täytyy tosin myöntää, että koin pieniä epätoivon hetkiä auton hyytyessä keskellä Norjan erämaata ;D

Kun lähtee reissuun samanlain kuten lasten kanssa yleensäkin niin hyvä tulee. Ei tiukkoja aikatauluja ja tekee muutenkin reissun joustavasti. Asuntoautolla matkatessa oli niin helppoa pysähtyä just silloin kun halutti ja oli tarve. Aika paljon me pysähdeltiinkin mielenkiintoisiin paikkoihin jaloittelemaan ja nappaan välipalaa. Lapsilla oli mukana Legoja, parit autot ja kirjoja. Otettiin mukaan myös Muumitabletti, josta vasta loppumatkasta pojat teki tehtäviä ja pelasivat pelejä. Sitä ennen lähinnä Legot toimivat matkan viihdykkeenä. Jopa niin paljon, että aika monet vesiputoukset ja maisemat meni pikkumiehillä ohi kun Legoleikit veivät voiton ajomatkoilla ;D
IMG_1634
IMG_1621

Loppuun vielä vinkit ja samalla itsellekin pientä muistilistaa asuntoauton vuokrausta varten:

  • Ennen auton vuokraamista tutustu tarjontaan ja mieti minkälainen auto olisi sopiva itselle/omalle porukalle. Meille esim. kolmen pienen ja eritoten vauvan kanssa reissatessa hyvät nukkumatilat ja kunnon peseytymismahdollisuudet olivat ehdottomia.
  • Autoa vuokratessa käy koeajolla, pyydä kaikista varusteista & toiminnoista opastus, tsekkaa ja kirjaa vuokrasoppariin mahdolliset viat, sovi hinta & kilometrit.
  • Mieti reitti etukäteen ja ota selvää missä paikoissa reitin varrella voi tyhjentää auton säiliöt ja täyttää vesisäiliö. Googlesta löytyi aika hyvin! Useimmilla isoilla bensiksillä löytyi nuo kaikki palvelut ilmaiseksi tai muutaman euron hintaan.
  • Ruokahommat on hyvä myös miettiä etukäteen jos valmistaa ne itse reissun aikana. Kaasuliedellä ei ihan kaikkea ainakaan kovin helposti kokkaa, mutta saa kyllä loihdittua kunnon ateriat varsinkin jos hieman suunnittelee.
  • Varaa aikaa varsinkin jos reissaat lasten kanssa. Pätee kaikkeen matkailuun ;D Ei kannata tehdä turhan tarkkoja suunnitelmia. Samalla reissusta tulee jännittävämpi kun ei tiedä seuraavaa pysähdys- tai yöpaikkaa.
  • Varaa lapsille tekemistä. Asuntoautossa on enemmän tilaa kuin normaalissa autossa ja pöytä nenän edessä. Eli piirtelyt, legoleikit jne sujuu helposti.
  • Mieti ja tunne tarkkaan omat ajovalmiudet sekä -taidot. Ei kannata lähteä haastaville teille jos tuntuu, ettei osaa ajaa isoa autoa sellaisissa paikoissa. Meillä ajamisen hoiti Ossi yhtä lyhyttä siirtymäpätkää lukuunottamatta. Minun ajotaidot ei olisi riittäneet Norjan mutkaisiin ja jyrkkiin teihin. Tai en ainakaan olisi tuntenut omaa ajoa yhtään varmaksi niillä teillä.
  • Jos haluaa kunnon karavaanarifiiliksen niin nostakaa kättä tervehdykseksi kaikille muille vastaantuleville karavaanareille. Se taitaa olla jokin kirjoittamaton tapa/sääntö. Reippaasti siis vaan kättä ilmaan reissaajille. Kaikkien kaveri, kuten Edelmannin Samppa laulaa ;D

 

Siinäpä joitain juttuja mitä meillä jäi mieleen ekasta asuntoautoreissusta. Suosittelen kyllä muillekin tämän yhden kokemuksen pohjalta.

Uskonpa, että meidän porukka tekee vielä muitakin reissuja samaan tapaan. Totta puhuen vähän jo haaveiltiin veljen perheen ja minun vanhempien kanssa, että pitäisikö ensi kesänä vuokrata kaksi tuollaista isoa autoa ja käydä vihdoin tsekkaamassa ne lofootit 😉

Onko siellä muita asuntoautolla tai -vaunulla reissanneita?

 

K-M

Fisherman’s Friend

Fisherman’s Friend

Viime viikon road trip oli ihan mahtava seikkailu koko perheelle. Kamera on täynnä kuvia vajaan viikon reissun jäljiltä ja niitä katsellaan porukalla vähän väliä.  Tällä kertaa ajattelin kirjoitella reissujutut hieman sekalaisessa järjestyksessä. Tässäpä siis ensimmäiset kuvat ja tunnelmat road tripin kolmannelta aamulta jostain jäämeren rannalta Lakselvin pohjoispuolelta. Yksi kauneimmista rannoista mitä on vastaan tullut.

IMG_1322
IMG_1330
IMG_1335
IMG_1344

Kysyttiin pojilta mikä oli parasta koko reissussa. Esikoisen mielestä aarteiden etsiminen rannalta. Ja keskimmäisen mielestä kivien heittely jäämereen. Nuorimmaiselta kysyttäessä saimme vastaukseksi iloisen kiljahduksen ja leveän hymyn ;D

IMG_1369
IMG_1356
IMG_1372
IMG_1420
IMG_1461
IMG_1325
IMG_1440

Ranta oli täynnä täydellisiä leipäkiviä heittelyyn ja mahtavia meren aarteita.. kuten yllä olevasta kuvasta näkyy 😉

 

K-M

Kellarilampi, Syötteen kansallispuisto

Vajaat pari viikkoa sitten päätettiin pitää pieni miniloma oikeaa lomaa odotellessa ja varattiin Syötteeltä yhdeksi yöksi majoitus. Kotoa lähdettiin heti aamiaisen jälkeen ja perille päästyä tehtiin pieni retki Kellarilammelle. Lounas syötiin matkalla, joten retkieväiksi jäi jälkkärit, kahvit ja nuotiolla paistetut vaahtokarkit.

IMG_0784
IMG_0714
IMG_0771

Lammelle käveltiin noin kilometrin verran Pytkynharjun suunnalta. Vaunuilla pääsi ihan hyvin kulkemaan polkua pitkin.

Pojat juoksi innoissaan pitkin metsiä ja välillä pysähtelivät tutkimaan paikkoja. Minusta se on retkeilyä parhaimmillaan. Ja arvatkaapa kuinka valloilleen tuommoisessa paikassa pääsee kahden leikki-ikäisen pojan mielikuvitus ;D

IMG_0736
IMG_0729
IMG_0747
IMG_0759

Perillä notskipaikalla oli muut retkeilijät jo valmiiksi virittäneet nuotiot, joten päästiin heti herkutteleen vaahtokarkeilla. Kahvit juotiin asiaan kuuluvasti kuksista. Pojat lipittivät vettä omistaan.

Tämä pieni reppana räkättirastaan (?) poikanen ei vielä osannut pelätä mitään. Siinä se rauhassa etsi ruokaa meidän seuratessa alle puolen metrin päästä.

IMG_0708
IMG_0786
IMG_0693

Pari tuntia vierähti tuolla nopeasti. Tutkittiin lampea, istuskeltiin ja juteltiin muiden retkeilijöiden kanssa. Mm. siitä kuinka kuksaa ei vaan voi itse ostaa, vaan se pitää saada lahjaksi 😀

Kyllä tällainen retkeily on ehdottomasti meidän koko perheen lempparipuuhia. Noista saadaan jokainen niin paljon mielihyvää. Pojat rakastaa tutkia ja leikkiä tuollaisissa paikoissa, joissa mielikuvituksen saa antaa vain lentää. Pienimmäinen katselee innoissaan ympärilleen ja nukkuu varmasti melko makeita päikkäreitä raikkaassa ulkoilmassa. Ja me puolestaan Ossin kanssa nautitaan siitä rauhallisuudesta ja luonnosta ylipäätään. Täydellistä vastapainoa kiireiseen arkeen! Ja parasta koko hommassa on se, että retkelle voi lähteä just silloin kun huvittaa. Ei tarvi mitään valmisteluja tai hankintoja 🙂

 

Onko teillä tapana retkeillä?

 

K-M

Kysymyksiä äidistä, esikoinen vastaa

Näin äitienpäivän aattona tuli mielen joitain vuosia sitten Facebookissa kiertänyt juttu, jossa oli listattu kysymyksiä äidistä, joihin lapsia pyydettiin vastaamaan. Googlettelin nuo kysymykset ja esitin ne nelivuotiaalle esikoiselleni aamulla. Alla vastaukset juuri kuten poikaseni ne sanoi. Aika Legopainotteista ;D

IMG_9637

1.Mitä äitisi aina sanoo sinulle?
– Kiitos
2.Mikä tekee äidin onnelliseksi?
– Kun leikitään äitin kanssa Legoilla
3. Mikä tekee äidin surulliseksi?
– Jos ei leiki äidin kanssa Legoilla
4. Miten äiti saa sinut nauramaan?
– Kun äiti on korjannut Legot. Jos äiti kutittaa.
5. Millainen äitisi oli lapsena?
– En tiiä
6. Kuinka vanha äitisi on?
– Kohta kolkyt
7. Kuinka pitkä äitisi on?
– Näin (näyttää käsillä)
8. Mikä on äitisi lempipuuhaa?
– Kun sinä leikit meidän kanssa autoilla.
9. Mitä äitisi tekee, kun et ole itse paikalla?
– Tiskaat
10. Jos äidistäsi tulisi kuuluisa, niin miksiköhän?
– Äiti ois tehnyt kaikki Legot valmiiksi

IMG_9633

11. Missä äitisi on tosi hyvä?
– Kun äiti katsoo pikku kakkosta
12. Missä ei hyvä ollenkaan?
– Äiti ei osaa leikkiä postihelikopterilla
13. Mitä äitisi tekee työkseen?
– Äidin työhuoneessa on kyniä.
14. Mikä on äitisi lempiruokaa?
– Hernekeitto
15. Miksi olet ylpeä äidistäsi?
– Kun äiti on korjannut kaikki Legot
16. Jos äitisi olisi joku sarjakuvahahmo, kuka hän olisi?
-Batgirl
17. Mitä sinä ja äitisi teette yhdessä?
– Leikitään Legoilla, kiikutaan
18. Mitä samaa on sinussa ja äidissäsi?
– En tiiä
19. Mitä eroa teissä on?
– Me ollaan Batgirl ja Batman (Haha tämä oli kyllä ihan paras vastaus. Ja se tuli kuin apteekin hyllyltä ja vakavalla ilmeellä ;D)
20. Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua?
– Äitistä
21. Mikä on äitisi lempipaikka minne mennä?
– Takapiha

IMG_9646

Kyselkää samat kysymykset lapsiltanne. Tästä saa nimittäin mielenkiintoisia keskusteluja aikaan ;D Ja kirjoitelkaahan tuonne kommenttikenttään vastauksia.
Näitä on niin hauska lukea!

 

K-M

Retki Myllykoskelle

Viime viikon torstaina ajeltiin Ossin töiden jälkeen Kuusamoon Rukan lähelle mökkeileen. Oltiin sen verran myöhään perillä, että pojat laitettiin iltapalan ja -pesujen jälkeen suoraan nukkumaan. Ennen sitä saatiin kokea ensimmäistä kertaa kunnon tuskien markettikäynti. Yhdellä oli täys iltavilli päällä, toisella oli jo väsykiukku ja kolmannella itketti kuumuus ja kesken jääneet unet. Melko rivakasti juostiin marketti läpi. Kaikki pojat pysyi onneksi reissun ajan kärryjen kyydissä. Kassalla saatiin kanssajonottajilta sellaisia kivoja myötätuntohymyjä ;D

Perjantaina aamulla mietittiin päivän agendaa ja päädyttiin tekemään retki Myllykoskelle Pienen Karhunkierroksen alkupäähän. Toinen vaihtoehto oli retki Kiutakönkäälle, mutta päädyttiin Myllykoskeen lyhyemmän ajomatkan vuoksi.

Pojat oli innoissaan kun heti ekan riippusillan luona lenteli yksinäinen joutsen edes takaisin. Ja piti kunnon meteliä samalla. Ennen riippusiltaa pikku hulivilit viipotti meidän edellä ja laski mäkeä aina tilaisuuden tullen. Itse sillalla meinasi hieman jännittää molemmilla pojilla ja kuljettiinkin se käsi kädessä.

pieni karhunkierros
pieni karhunkierros2

Pienimmäinen oli autuaan tietämätön koko retkestä. Hän nukkui sikeästi tuossa kantorepussa huivin suojassa.

Autolta Myllykoskelle on matkaa noin 1,5 km. Esikoinen taapersi koko matkan meidän kaikkien edellä. Keskimmäisellä iski väsy välillä ja pidettiin useampi tauko matkan aikana. Osassa portaista ja ihan loppumatkasta pikkumies hyppäsi isänsä syliin.

Kyllä tuo 1,5 km suuntaansa oli matkana liian pitkä keskimmäisen pienille jaloille tuollaisilla lumisilla poluilla. Paluumatka tehtiinkin niin, että Ossi lähti meitä muita ennen hakemaan auton lähemmäs. Myllyskoskelle pääsee nimittäin myös helpommalla kun auton saa ajettua 500 metrin päähän paikasta. Mutta hienosti kyllä molemmat pojat jaksoivat kävellä tuon kahden kilsan reitin nousuineen ja laskuineen.

pieni karhunkierros3

Itse koskella ja vanhalla myllyllä ihailtiin maisemia ja pauhaavaa vettä. Bongattiin myös pari koskikaraa ja seurattiin kun ne niin sinnikkäästi sukeltelivat kovassa virrassa.

Nuotipaikalla syötiin asiaan kuuluvasti eväsleivät ja nautiskeltiin auringon lämmöstä. Lopuksi vielä käytiin tutkimassa myllyä sisältä käsin. Pojat oli mielissään kun Ossi kertoi laskeneensa sen kosken isolla kumiveneellä polttareissaan. Oon haaveillut samasta koskenlaskusta Ossin polttareista asti! Joku päivä me se vielä tehdään! Ja me=minä ja tyttökamut ;D

pieni karhunkierros4
pieni karhunkierros7
pieni karhunkierros5
pieni karhunkierros6

Sellainen oli meidän perjantainen retki. Jos mietitte tekemistä tuolla päin niin tässä hyvä vaihtoehto! Ja tosiaan, jos haluaa pikaisesti käydä ihailemassa Myllykoskea niin autolla pääsee melko lähelle ja reitti on helpohkoa kulkea. Kuvista ei välity lähellekään täysin se, kuinka vaikuttava ja hieno paikka tuo on 🙂

 

K-M