Lapin rauha

Rauha. Se se on, mikä hiipii mieleen heti kun auton keula kääntyy kohti pohjoista. Ihan vaikka mentäisiin Rovaniemelle kaupunkilomalle, niin olo on ihmeen rentoutunut.

Vein tuon rentoutumisen ja rauhallisuuden seuraavalle asteelle kun meidän road tripin varrella Saariselällä vuokrasin maastopyörän. Muutaman tunnin ajan huristelin siellä polkuja ristiin rastiin. Ja vieläpä aivan yksikseen. Kaunispäältä tuijottelin kauas ja nautin virkistävästä tunturituulesta. Sen perään laskin alas ja tutustuin alueeseen. Pidin tauon tuolla puron luona ja mietin juuri lukemiani kullanhuuhtojien tarinoita veden loristessa vieressä pitkin rännejä.

IMG_1030
IMG_1013
IMG_1065
IMG_1059

Mitä pohjoisemmaksi menee, sitä kaukaisemmalta kiireinen arki tuntuu. Kiire ja ihmisvilinä ei käy mielessäkään. Inarissa kylläkin näkyi muutamat turistibussit, mutta niissäkin näytti olevan kivan leppoisa tunnelma, joten rauha säilyi, vaikka kylän pinnassa oltiinkin.
IMG_1076
IMG_1080
IMG_1091

Tiellä kohti Karigasniemeä tuli yllättäen vastaan Kevon reitin aloituspiste P-paikkoineen. Se oli täydellinen paikka tauolle ja pienelle jaloittelulle.

Aika pian tuli vastaan ensimmäiset ojien ylitykset lankkuja pitkin. Homma sujui hienosti pojiltakin. Varmistettiin ylitys kädestä kiinni pitäen, vaikka pitkokset melko leveitä olikin. Pienin pojista kulki mukana rintarepussa.

Lyhyen tepastelun jälkeen vastaan tuli huikean kaunis näkymä (alin kuva). Tunturikoivikon takaa paljastui ihanasti kohisena koski, joka laski tuollaiseen suvantoon. Vesi oli aivan kristallin kirkasta. Ja hyytävän kylmää. Monen metrin päähän näkyi pohjan pienimmätkin kivet. Tuolta paikalta jatkettiin vielä jonkin matkaa eteenpäin ja palattiin samaa reittiä takaisin autolle.

Varmaan sanomattikin selvää, että heräsi himo palata takaisin ja tepastella reittiä pitkästi vielä lisää. Ehkä joskus koko Kevon 63 kilometrin reitti?!
IMG_1097
IMG_1137
IMG_1171
IMG_1173
IMG_1126

Luonto, maisemat, hiljaisuus ja rauha. Ystävälliset ihmiset silloin heitä siellä sattuu kohtaamaan. Vuosi vuodelta huomaan kaipaavani enemmän pohjoiseen. Asiat tuolla kaukana tuntuu jotenkin yksinkertaisimmilta ja on helppoa vain olla. Samaa taitoa olen  täällä kotonakin harjoittanut ja onnistunkin siinä jo hyvin. Eritoten lasten kanssa hetkessä eläminen ja täysillä heihin keskittyminen on tärkeimpiä asioita itselle ja varmasti myös lapsillekin. Tällaisilla koko perheen Lapin reissuilla kaikki tuo vielä korostuu entisestään. Tämän vuoksi valitaan mielummin reissukohteeksi Saariselkä kuin jokin kaupunkiloma huvipuistoineen. Niidenkin aika tulee vielä.

Vaikka me ei kovin suuressa kaupungissa asutakaan, niin täälläkin kiire ja tietynlainen suorittaminen puskee toisinaan arkeen väkisinkin. Reissu pohjoisen rauhaan vähintään kerran vuodessa onkin täydellinen vastapaino aikatauluille, aikaisille aamuille ja täysille kalentereille. Tiedättekö tunteen?

 

K-M

 

 

Levi

Syksyn ja uuden viikon kunniaksi oli tarkoitus kirjoitella sisustusjuttuja, mutta kun jokasyksyisen sisustusvimman tuotokset eivät ole ihan valmiina vielä niin tässäpä jälleen yksi reissujuttu.

Eli Levi. Meille perheenä aika uusi tuttavuus, mutta sitäkin mukavampi! Siinä missä Syöte on meille paikka pyöräilylle, Ruka/Kuusamo retkeilylle, on Levin osana antaa meille paikka nautiskeluun Lapista, urheilusta ja hienoista maisemista. Vaikka toki edellä mainitut ajavat jotakuinkin samat asiat. Mutta tunnelma Levillä on kuitenkin eri. Ehkä siksi, koska se on niin paljon kauempana kotia ja uusi paikka meille.

IMG_1708
IMG_1646
IMG_1641
IMG_1655

Levi oli meidän reissun viimeinen pysähdyspaikka ennen kotiinpaluuta. Meillä oli tarkoitus viipyä siellä kahden yön verran, mutta auton temppuilujen vuoksi aikaistettiin paluuta vuorokaudella. Kävi hieman huono tuuri.. nimittäin asuntoauton hyytymisen lisäksi lämmitys lakkasi toimimasta ;D Onneksi ei ollut mitenkään älyttömän kylmä yö ja tarettiin hyvin nukkua. Päätettiin kuitenkin lähteä kotiin, ettei vaan kukaan vilustu siellä.
IMG_1659
IMG_1656

IMG_1674

Ehdittiin kuitenkin aivan hyvin touhuilla kaikkea kivaa. Poikien suosikit, leikkipuisto, liikennepuisto sekä kesäkelkkarata testattiin tälläkin kertaa. Minä ehdin tekemään pientä mäkitreeniä meidän pienin ukkeli seuralaisenani. Hän toimi painoliivinä kantorepussaan kun puuskutin rinnettä ylös. Siinä tarpoessa muistelin edellistä kesää ja sitä, kuinka kävelin samaa rinnettä ylös pieni pavun kokoinen kuopuksemme masussa. Ja eritoten sitä, kuinka jo valmiiksi kamala raskauspahoinvointi voimistui sen mäkitreenin jälkeen ja halailin pönttöä seuraavan yön. Tällä kertaa tuli onneksi vain hyvä olo! ;D

Käytiin myös kävelemässä huipun maisemareitti ja esikoisen kanssa laskeuduttiin tuonne Joulupukin mökille. Oon sen Joulutarina -leffan nähtyäni halunnut tuolla mökillä vierailla ja nyt vihdoin pääsin! Tutkittiin mökkiä ja ihasteltiin maisemia. Sitten noustiin takaisin huipulle ja otettiin gondolihissi alas.
IMG_1677
IMG_1682
IMG_1696
IMG_1691
IMG_1705

Seuraava Levin reissu odottaakin jo ihan kulman takana kun kuukauden kuluttua ajellaan sinne nauttimaan Lapista. Ruska-aika taitaa jo silloin olla ohi, mutta eiköhän nuo maisemat helli silmiä siitäkin huolimatta.

Oisko hyviä vinkkejä syksyiseen Levin reissuun?

 

K-M

Strand

Viimeiset Norja-kuvat meidän reissulta tulee tässä.. jopa lukijoiden kyllästymisen uhalla. Mutta kun niin itse nautin näiden reissukuvien katselusta ja fiiliksestä, niin haluan jakaa niitä teillekin 🙂 Toivottavasti pääsette tunnelmaan kiinni.

 

IMG_1430
IMG_1428
IMG_1381
IMG_1447

Tältä samalta rannalta oli jo läjäpäin kuvia aiemmassakin postauksessa, Fisherman’s Friend

Nukuttiin tosiaan yö tuossa rannan vieressä ja seuraava aamupäivä leikittiin veden tuntumassa aarteita etsien ja kiviä heitellen. Katseltiin kuinka kalastajat lipuivat pieneen satamaan aamun saaliin kanssa.
IMG_1388
IMG_1395

Meidän pienimmäinen napero tarkasteli ihmeissään isoveljiensä touhuja ja tuijotti kauas merelle pitkät tovit. Mitä lie mielessään.

IMG_1353
IMG_1414

Tämä erityinen paikka ja hetki jäi varmasti koko perheen mieleen ja lämmittää muistona vielä pitkään. Minäkin laitoin alun kuvauksien jälkeen kameran pois ja nautin olosta rakkaimpien kanssa. Parhaita hetkiä ei haluta katsoa kameran läpi. Ainakaan koko aikaa 🙂

Mukavaa alkanutta viikkoa!

K-M

 

Alta|Norway

Palataan taas reissujuttuihin ja Norjaan.. Meidän road tripin varrelle osui kaunis Altan kaupunki ja päätettiin viettää siellä päivä upeissa maisemissa.

IMG_1526
IMG_1521

Ajeltiin siellä ympäriinsä ja lopuksi päätettiin parkkeerata auto museon pihalle kun nähtiin, miten upeat maisemat museon takaa avautui. Itse museokin oli kuvauksellinen rakennus ulkoapäin. Tällä kertaa jätettiin sisätilat rauhaan ja nautittiin vain tuosta pihasta ja näköalasta.

Sen verran koitettiin historiaan tutustua, että käveltiin esikoisen kanssa läheiselle kalliopiirrosalueelle, jossa on maalauksia tuhansien vuosien takaa, mutta sinne vaadittiin museon lippu ja niitähän meillä ei ollut.

IMG_1579
IMG_1590
IMG_1532
IMG_1564
IMG_1555

Altasta jatkettiin illalla matkaa kohti Kautokeinoa. Altasta lähtevä tie oli yksi reissun hienoimmista tieosuuksista! Jyrkkiä kallioseiniä, kirkkaita koskia mutkaisen tien vieressä ja siellä täällä pieniä vesiputouksia. Pojatkin jopa lopettivat legoleikit siinä kohtaa. Eli se oli todellakin vaikuttava näky ;D
Pysähdyttiin reilun tunnin ajon jälkeen isolle levähdyspaikalle tekemään iltapesut ja -palat valmiiksi ja jatkettiin vielä matkaa seuraavalle isommalle paikalle. Siinä ensimmäisessä paikassa nimittäin ilma kuhisi sakeana pieniä polttiaisia ja ne löysivät myös keinon päästä auton sisään. Autokin alkoi tässä vaiheessa temppuilla ja kieltämättä tuli illalla mietittyä muutamaan kertaan, että mitenhän osataan soittaa hinausauto paikalle jos auto tekee täyden tenän.

Ei onneksi tehnyt täyttä stoppia, vaikka seuraavana päivänä hyytyikin keskelle erämaata. Pitempi tauko vaan ja päästiin jatkamaan matkaa Suomen puolelle korjaamolle Hettaan. Ja vitsit miten ystävällisiä ja puheliaita ihmisiä Hetassa olikaan! Ihan eri meininki kuin täällä hieman etelämpänä. Autosta kuitattiin vikakoodit ja sen jälkeen se toimi taas ihan normaalisti. Jatkettiin sieltä reissun viimeiseen paikkaan, Leville. Mutta siitä lisää myöhemmin 🙂

Onko siellä Altassa käynneitä?

 

K-M

 

2 aikuista + 3 lasta + asuntoauto = Road trip!

Lomat on nyt meidänkin perheellä vietetty ja tänään palailtiin takaisin arkeen Ossin palatessa töihin. Mutta onneksi voi vielä fiilistellä lomajuttuja näin arkenakin 🙂

Tosiaan toteutettiin yksi meidän haaveista ja vuokrattiin asuntoauto viikon ajaksi. Ilmansuunta oli ihan selvä juttu ja siitä ei tarvinnut sen enempää keskustella. Auton keula kohti pohjoista siis. Me kun tykätään Lapin rauhasta ja maisemista.

IMG_1297
IMG_1204

Muutama viikko ennen vuokrauspäätöstä alettiin ottaa selvää asuntoautoista yleensäkin, koska meillä ei ollut mitään käryä moisista vehkeistä tai karavaanarijutuista yleensäkään. Todettiin heti, että eiköhän me niistä selvitä. Sitten vain etsimään sopivaa autoa. Vertailtiin mm. kokoa, sänkypaikkoja (alkovi oli aika ehdoton, että mahduttiin nukkumaan hyvin), varustelua ja hintaa tietenkin. Sopivia löytyi useampikin, joista yksi oli tästä aika läheltä. Siihen me sitten päädyttiinkin.

Toinen valmisteluvaiheen juttu oli reitti. Viime kesän Levin reissulla haaveiltiin matkasta vielä pohjoisemmaksi. Päätettiin mennä sitten kunnolla Lappiin ja Norjaan saakka. Reitiksi muodostui: Oulu-Rovaniemi-Saariselkä-Inari-Karigasniemi- Lakselv(Norja)-Olderfjord(Norja)-Alta(Norja)-Kautokeino(Norja)-Hetta-Levi-Rovaniemi-Oulu. Matkaa kertyi viikon aikana yhteensä n. 1800 km, jossa mukana auton hakeminen ja palautus. Jos aikaa ja ajokilometrejä (meillä oli sopimuksessa 2000km:n viikkoraja, joista ylimenevistä kilsoista olisi ollut lisämaksu) olisi ollut enemmän, oltaisiin poikettu tuolta reitiltä Nordkappissa sekä Hammerfestissa. Toisella kerralla ne sitten!

IMG_6287

Autossa siis oli ”makuualkovi”, jossa minun kaverina nukkui meidän pienimmäinen poika sekä vuoroöin toinen isommista. Ossin kanssa ylhäällä ohjaamon päällä nukkui isommat pojat vuoroöin. Näin meidän ei tarvinnut sitä keskellä olevaa pöytäsänkyä kertaakaan levittää.

Poikien turvaistuimet mahtui hyvin vierekkäin pöydän ääreen ja vauvan turvakaukalo piti sijoittaa apukuskin paikalle. Se ei millään mahtunut siihen pöytäryhmän penkkeihin. Turvatyynyjä ei siinä autossa ollut, joten niitä ei tarvinnut alkaa erikseen säätään pois käytöstä turvakaukalon tieltä. Telakka saatiin napakasti kiinni etupenkkiin, joten ei tarvinnut vyön kanssakaan temppuilla ollenkaan. Meidän pikkumies oli siis koko reissun ajan kartturina ja minä istuin poikien kanssa takana. Ja oikeastaan sillä tavalla pystyin parhaiten viihdyttään ja olemaan kaikkien kolmen pojan kanssa Ossin ajaessa autoa.

” cabin crew, please be seated for take off” .. Olo oli välillä kuin lentsikassa matkustaessa. Laatikot ja kaapit piti avata & sulkea painikkeilla ja kahvoilla. Muutamat kerrat jäi laatikot tsekkaamatta ja ne lensi rämisten auki mutkassa. Muutenkin piti aina tehdä lähtötsekkaus ennen matkan jatkamista. Esimerkiksi kaasu pois päältä, jääkaappi oikeaan lämmitysasentoon jne. Aika nopeasti noista kaikista tuli kuitenkin sellainen rutiini. Pojatkin leikkivät välillä olevansa lentokoneessa ja minä olin kuulemma lentoemona kun tarjoilin välipalaa matkan aikana ;D
IMG_1490
IMG_1269
IMG_1261
IMG_1271

Pohjoismaissa on melko kattava camping-verkosto ja leiriytymispaikkoja löytyy tien varsilta tuon tuostakin. Me kuitenkin lähdettiin reissuun sen verran avoimin suunnitelmin, että jäätiin yöksi mihin milloinkin halutti. Huom! Opittiin karavaanarijuttuihin tutustuessa, että leiriytyminen ja yöpyminen on eri asia. Moniin p-paikkoihin ei saa esim. Norjassa leiriytyä eli ”levittäytyä” ulos asuntoautosta. Jos siis levittää markiisin/katoksen, asettelee ulkopenkit ja grillit valmiuteen, on se leiriytymistä. Yöpyminen on taas vain yksinkertaisesti sitä, että laittaa ovet säppiin, verhot kiinni ja alkaa nukkumaan.

Puolensa siis noilla random-yöpymispaikoilla ja kunnon leirintäalueilla. Leirintäalueilta löytyy usein kattavat palvelut saunoista pihapeleihin sekä tietenkin säiliöiden tyhjennyspaikat. Yöpyessä siellä täällä saa taas valita näkymät aamukahville ja olla aikalailla omassa rauhassa. Säiliöiden tyhjennyksiin löytyi useita paikkoja matkan varrelta, joten meidän valinta tulee jatkossakin olemaan yöpyminen siellä täällä jos vielä joskus asuntoauto vuokrataan. Sellainen tuntuu enemmän seikkailulta 🙂

Auto ajettiin melkein aina parkkiin niin, että tuosta isosta ikkunasta avautui jokin hieno näköala.
IMG_1277
IMG_1281

Autosta löytyi iso jääkaappi, joten käytiin ostamassa suurin osa ruoista ennen lähtöä. Sekin siis vaati suunnittelua jonkin verran. Ruoat oli osittain ihan samoja mitä kotonakin tehdään ja osa sitten oli sellaista puolivalmista ”helppoa” evästä. Autossa oli kaasuliesi, jolla sitten kokkailtiin kanapastat, hernekeitto, kahvit, puurot jne. Saariselällä ja Levillä käytiin ulkona syömässä päivälliset.

Peseytyminen kävi myös kätevästi auton suihkussa. Hieman ahdashan se suihkukoppi oli kun kävi yhtä aikaa suihkuttaan lapsetkin, mutta hyvin mahduttiin. Ja meidän vuokra-autossa suihku ja wc-tilat oli erotettu, joten ei tarvinnut ”pöntön päällä” peseytyä niin kuin joissain autoissa joutuu tekemään.

Tavaroille ja vaatteille oli hyvin säilytystilaa. Pidettiin kuitenkin jokaisen vaatteet omissa reissukasseissa niin pysyi jonkinlainen järjestys auton sisällä. Pienimmäisen vaunut kulkivat mukana auton takatallissa, jonne olisi mahtunut vaikka mitä aina pyörästä lähtien.

IMG_1303
IMG_1465
IMG_1595

Reissu sujui tosi hyvin, jos ei lasketa mukaan auton reistailua. Sekin onneksi saatiin hoidettua korjaamolla ja vikakoodien kuittaamisella. Täytyy tosin myöntää, että koin pieniä epätoivon hetkiä auton hyytyessä keskellä Norjan erämaata ;D

Kun lähtee reissuun samanlain kuten lasten kanssa yleensäkin niin hyvä tulee. Ei tiukkoja aikatauluja ja tekee muutenkin reissun joustavasti. Asuntoautolla matkatessa oli niin helppoa pysähtyä just silloin kun halutti ja oli tarve. Aika paljon me pysähdeltiinkin mielenkiintoisiin paikkoihin jaloittelemaan ja nappaan välipalaa. Lapsilla oli mukana Legoja, parit autot ja kirjoja. Otettiin mukaan myös Muumitabletti, josta vasta loppumatkasta pojat teki tehtäviä ja pelasivat pelejä. Sitä ennen lähinnä Legot toimivat matkan viihdykkeenä. Jopa niin paljon, että aika monet vesiputoukset ja maisemat meni pikkumiehillä ohi kun Legoleikit veivät voiton ajomatkoilla ;D
IMG_1634
IMG_1621

Loppuun vielä vinkit ja samalla itsellekin pientä muistilistaa asuntoauton vuokrausta varten:

  • Ennen auton vuokraamista tutustu tarjontaan ja mieti minkälainen auto olisi sopiva itselle/omalle porukalle. Meille esim. kolmen pienen ja eritoten vauvan kanssa reissatessa hyvät nukkumatilat ja kunnon peseytymismahdollisuudet olivat ehdottomia.
  • Autoa vuokratessa käy koeajolla, pyydä kaikista varusteista & toiminnoista opastus, tsekkaa ja kirjaa vuokrasoppariin mahdolliset viat, sovi hinta & kilometrit.
  • Mieti reitti etukäteen ja ota selvää missä paikoissa reitin varrella voi tyhjentää auton säiliöt ja täyttää vesisäiliö. Googlesta löytyi aika hyvin! Useimmilla isoilla bensiksillä löytyi nuo kaikki palvelut ilmaiseksi tai muutaman euron hintaan.
  • Ruokahommat on hyvä myös miettiä etukäteen jos valmistaa ne itse reissun aikana. Kaasuliedellä ei ihan kaikkea ainakaan kovin helposti kokkaa, mutta saa kyllä loihdittua kunnon ateriat varsinkin jos hieman suunnittelee.
  • Varaa aikaa varsinkin jos reissaat lasten kanssa. Pätee kaikkeen matkailuun ;D Ei kannata tehdä turhan tarkkoja suunnitelmia. Samalla reissusta tulee jännittävämpi kun ei tiedä seuraavaa pysähdys- tai yöpaikkaa.
  • Varaa lapsille tekemistä. Asuntoautossa on enemmän tilaa kuin normaalissa autossa ja pöytä nenän edessä. Eli piirtelyt, legoleikit jne sujuu helposti.
  • Mieti ja tunne tarkkaan omat ajovalmiudet sekä -taidot. Ei kannata lähteä haastaville teille jos tuntuu, ettei osaa ajaa isoa autoa sellaisissa paikoissa. Meillä ajamisen hoiti Ossi yhtä lyhyttä siirtymäpätkää lukuunottamatta. Minun ajotaidot ei olisi riittäneet Norjan mutkaisiin ja jyrkkiin teihin. Tai en ainakaan olisi tuntenut omaa ajoa yhtään varmaksi niillä teillä.
  • Jos haluaa kunnon karavaanarifiiliksen niin nostakaa kättä tervehdykseksi kaikille muille vastaantuleville karavaanareille. Se taitaa olla jokin kirjoittamaton tapa/sääntö. Reippaasti siis vaan kättä ilmaan reissaajille. Kaikkien kaveri, kuten Edelmannin Samppa laulaa ;D

 

Siinäpä joitain juttuja mitä meillä jäi mieleen ekasta asuntoautoreissusta. Suosittelen kyllä muillekin tämän yhden kokemuksen pohjalta.

Uskonpa, että meidän porukka tekee vielä muitakin reissuja samaan tapaan. Totta puhuen vähän jo haaveiltiin veljen perheen ja minun vanhempien kanssa, että pitäisikö ensi kesänä vuokrata kaksi tuollaista isoa autoa ja käydä vihdoin tsekkaamassa ne lofootit 😉

Onko siellä muita asuntoautolla tai -vaunulla reissanneita?

 

K-M

Syöte MTB

Ensinnäkin, hyvää Suomen luonnon päivää! 🙂 Me käytiin tällaisen päivän kunniaksi retkellä Runtelinharjun laavulla. Hieno paikka! Kannattaa käydä jos Oulun alueella asutte ja liikutte. 

Mutta asiaan! Kuluvan kuun alussa järjestettiin Syöte MTB maastopyöräkisat ja niihin ilmoittauduttiinkin jo tammikuussa. Kesän aikana päätin, että en ajakaan vähäisen treenimäärän vuoksi ja päätin lähteä taas kannustusjoukkoihin. Kisaviikolla vitsailin siinä herkkuja syödessä, että minäkin tankkaan, että jaksaa kannustaa. Ehkä jossain alitajunnassa edelleen halusin osallistua kisaan. Koska kisaa edeltävänä torstaina ajoin pyörän vanhemmille ja pyysin isää pakkaamaan minunkin pyörän mukaan. Ajattelin, että käyn ajelemassa siellä sillä aikaa kun muut kisaavat.

IMG_6142
IMG_6144
IMG_6162

Perjantaina Syötteelle tultaessa lähdin muiden perheenjäsenten mukaan noutamaan omankin kisanumeron. Ihan vain varalta jos aamulla haluttaakin ajaa. Mietiskelin koko illan seuraavaa päivää ja kävin kunnon painia ajatuksissani. Mietin, että sillä treenimäärällä ei ole mitään asiaa radalle ja sitten harmittaa jos keskeytän. Toisaalta taas jääräpääluonteeni ei antanut millään periksi. Tuli aamu. Sen enempää miettimättä tankkasin kunnon aamiaisen ja vetelin ajovaatteet päälle. Kannattaahan se aina yrittää.

IMG_6180
IMG_6187

Ja todellakin kannatti!!

Ennen lähtölaukausta tehtiin veljen vaimon kanssa vetoja, että lihakset lämpenee. Jännitti ihan älyttömästi. Mutta massan lähdettyä liikkeelle jännitys jäi sinne starttiviivalle ja keskityin vain polkemaan. Muut polkijat ikään kuin unohtuivat ja ajattelin polkevani omaa kisaani. Jo eka nousu pikku-Syötteen huipulle sai miettimään keskeytystä. Sen perään tuli niin makea lasku polkuja pitkin, että päätin tsekata seuraavan mutkan ja sitä seuraavan mutkan taakse. Ja taas uusi mäki, lisää vaikeita juurakkoja, isoja kiviä, pitkospuita, pitkospuita, pitkospuita, suo ja taas vähän mäkeä. Yksi kunnon ilmalento kannon päälle. Sen perään parit kirosanat mielessä ja lisää polkuja. Onneksi välillä sai huokaista parilla soratiepätkällä ja huoltopaikalla.

Välillä ketään ei näkynyt missään ja muutamat pätkät poljin toisten kisailijoiden kanssa. Tsempattiin toisia hankalissa paikoissa.

Joitain mutkia ennen kuuluisaa loppunousua meidän eno ja täti olivat reitin varrella kannustamassa ja huoltopisteenä. Söin pikavauhtia siinä kohtaa suolaisen energiapatukan ja vaihdoin tyhjän juomapullon täyteen. Etureidet nimittäin aloitti melko kramppauksen puolenvälin tienoilla ja mietin kauhulla loppunousun kipua jos kramppaus jatkuu samanlaisena. Ajelin nousun alkuun ja imasin viimeisen energiageelin. Suolakin taisi jossain määrin imeytyä, koska kramppaus hellitti hieman.

Ei muuta kuin Iso-Syötteen huippua kohti polkaisu kerrallaan. Vastaan tuli jo maaliin päässeitä kisailijoita ja jokainen tsemppasi ohi mennessään. Muistaakseni sain sanottua kiitokset siinä puuskutuksen lomassa ;D Ensimmäisen tosi jyrkän mäen kohdalla hyppäsin pyörän päältä pois ja talutin. Saman tein muutamassa kohdassa aiemminkin reitin varrella.

Jalat kramppasi välillä ja painoi ainakin sen tonnin kappaleelta. Tässä vaiheessa vasta aloin miettiä maalia ja meidän poikia siellä kannustamassa. Pidin lyhyitä taukoja kun tuntui, ettei kerta kaikkiaan pysty liikkumaan. Samalla ajattelin, että joitain satoja metrejä enää ja maalissa ollaan.

Tuli suo. Alkoi satamaan. Tuli mäki täynnä kiviä ja mutaa. Edelleen askel tai polkaisu kerrallaan eteenpäin. Tsempattiin muiden kisailijoiden kanssa toisia. Sitten tuli edelliseltä illalta tuttu polku vastaan ja tajusin, että nyt on ihan oikeasti enää niin lyhyt matka. Ei muuta kuin sinnillä maaliin.

En osaa kirjoittaa ja kuvailla sitä tunnetta kun kuulin toimitsijan huutavan oman kisanumeron ja näin kannustusjoukot. Samalla kuului kun meidän pojat huusivat ”äiti, äiti, äiti”! Pysähdyin ja samalla hetkellä veljen vaimo juoksi halaamaan. Iso itkuhan siinä pääsi. Jonnan perässä tuli heti Ossi, meidän pojat ja minun äiti. Ihan mieletön fiilis! Hitto minä pääsin sinne maaliin!! Ja aikaankin olen enemmän kuin tyytyväinen.

IMG_6172

Maalikuvien jälkeen lähdettiin mökille. Siellä odotteli lämmin sauna ja kuivat vaatteet. Eipä ole sauna tuntunut vähään aikaan niin hyvältä kuin silloin! Saunan jälkeen oltiin jonkin aikaa mökillä ja lähdettiin hotellille syömään ja katseltiin vielä palkintojen jaot.

Mökillä sitten jatkettiin kisakertomuksia ja analyysiä reiteistä. Isä ja veli ajoi 60 km reitin ja me Jonnan & muutaman muun sukulaisen kanssa 32 km. Nostettiin malja kaikille pyöräilijöille ja samalla myös meidän erinomaiselle huoltojoukolle (=meidän äiti) ;D

Kaikilla meni kisat nappiin ja jokainen venyi osaltaan hienoon suoritukseen. Mahtava tunne kun saa olla koko sakista niin ylpeä!

Illalla käytiin vielä hotellilla tsekkaamassa jatkobileet neljästään. Me vaan lähdettiin ennen yhtätoista takaisin mökille kun väsytti niin älyttömästi. Aamulla pakattiin kamat ja pyörät takaisin autoihin. Mahtava kisaviikonloppu takana. Ens vuonna Ossikin lähtee mukaan ajelemaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Myös pari meidän ystävää innoistui hommasta ja hyppää remmiin mukaan.

En malttais odottaa ensi kesää!
IMG_6200

Mahtavan fiiliksen lisäksi kisasta jäi muistoksi melkoiset mustelmat pohkeesta kankkuun asti. Onneksi mustelmat haalistuu nopeammin entä nämä muistot ;D

K-M

Fisherman’s Friend

Fisherman’s Friend

Viime viikon road trip oli ihan mahtava seikkailu koko perheelle. Kamera on täynnä kuvia vajaan viikon reissun jäljiltä ja niitä katsellaan porukalla vähän väliä.  Tällä kertaa ajattelin kirjoitella reissujutut hieman sekalaisessa järjestyksessä. Tässäpä siis ensimmäiset kuvat ja tunnelmat road tripin kolmannelta aamulta jostain jäämeren rannalta Lakselvin pohjoispuolelta. Yksi kauneimmista rannoista mitä on vastaan tullut.

IMG_1322
IMG_1330
IMG_1335
IMG_1344

Kysyttiin pojilta mikä oli parasta koko reissussa. Esikoisen mielestä aarteiden etsiminen rannalta. Ja keskimmäisen mielestä kivien heittely jäämereen. Nuorimmaiselta kysyttäessä saimme vastaukseksi iloisen kiljahduksen ja leveän hymyn ;D

IMG_1369
IMG_1356
IMG_1372
IMG_1420
IMG_1461
IMG_1325
IMG_1440

Ranta oli täynnä täydellisiä leipäkiviä heittelyyn ja mahtavia meren aarteita.. kuten yllä olevasta kuvasta näkyy 😉

 

K-M

Kesä puhelimessa

Moikka taas! Elokuu eli meidän lomakuu kiitää eteenpäin kohti syksyä. Onneksi olo kuitenkin on kesäinen, vaikka ilmassa alkaa olla jo pientä syksyn katkua.

Tähän asti meidän kesä on ollut rento. Ollaan touhuttu paljon kaikkea mukavaa ja nautittu kesäpäivistä. Helteitä en kaivannutkaan, koska vauvan kanssa on niiiin paljon helpompaa olla näillä vähän viileämmillä keleillä.

Selailin puhelimesta kesän aikana napattuja kuvia ja päätin tehdä tällaisen ”yhteenvedon” kesästä niiden avulla. (Ensimmäinen ja viimeinen kuva on kylläkin kamerasta.)

IMG_1000

1. Ollaan nautittu retkeilystä. Tässä lintubongausta Kellarilammen retkellä. 2. Lupiinit säihkyi tänä kesänä vähän joka puolella ja kerättiin kimppuja kotiin niistä. 3. Vietettiin (ja vietetään edelleen) aikaa veljen perheen kanssa. Onnea on, että he asuvat seinän takana!

1

1. Pikkumies opettelee istumaan ja kuvasta päätellen pitää siitä. Hän on kasvanut hurjasti kesän aikana ja oppinut vaikka mitä! 2. Ollaan seikkailtu lasten kanssa kesätorilla ja asiaankuuluvasti syöty torijädet pariin kertaan. 3. Tämän vuoden aikana meidän ystäväpiiristä löytyy useampi 30-vuotta täyttävä. Yhdet synttärit lopeteltiin eräänä sunnuntaina saunoen ja lammessa uiden. 4. Yksi kesän hauskimmista jutuista: VESISOTA. Minäkin olen ollut kahdesti mukana ja arvatkaapa kuinka innoissaan pojat on kun saa kastella äitiä ;D

2

1. Ollaan vierailtu seikkailupuisto Huikiassa pariinkin otteeseen. Vielä olisi tarkoitus käydä rimpuilemassa ennen syksyä. 2. Kukat ja perhoset = kesä. 3. Aamulla pöydältä löytyi tyhjäksi kilistellyt lasit. Saatiin yllätettyä parempi puoliskoni pienien synttäreiden merkeissä. Osui ja upposi kuulemma 🙂

3

1. Retki-Roopet rakastaa metsäseikkailuja. Olisittepa nähneet kaikki ninjahypyt mättäältä mättäälle ;D 2. Suvun kesälande ♥ 3. Iltaleikit Koitelissa. Meidän perheen happy place.

9

1.Keskimmäinen napero pääsi kummitädinsä ja isojen poikien mukaan Vauhtipuistoon. Kova juttu pikku-ukolle! 2. Meidän landelta taas 3. Pikkuvauva ei ole enää niin vauva kun hän alkoi jo istumaan ihan normaalissa syöttötuolissa ja nykertää itse banaania..

7

1. Esikoinen puolestaan oli onnensa kukkoloilla kun pääsi seikkailemaan Huikian lastenradoille. 2. Vietettiin ”toivepäivä” lasten kanssa. Aamusta Ainolan puistoon, sieltä torille syömään & jädelle ja lopuksi vielä Nallikariin rannalle leikkimään. Poikien serkkutyttökin oli mukana menossa 🙂 3. Sadepäivä..

6

1 & 2. Koitelia taas. Ollaan aika monesti tämän kesän aikana siellä vietetty aikaa. Muutamat iltapalat oman perheen kanssa, veljen perheen kanssa ja oman, veljen ja serkun perheen kanssa ;D Iltapala tuolla kivillä istuen maistuu vähintään sen 100 kertaa paremmalta entä kotona. 3. Ja ne rantaleikit Nallikarissa 🙂

5

1. Meidän pienistä pienin murunen on jo puoli vuotta vanha!! Ihan käsittämätöntä taas miten tämä vauvavuosi menee valon nopeudella. 2. Laitoin puhelimesta tuon etukameran päälle ja annoin pikkumiehen ihmetellä meidän kuvia ja liikkuvaa kuvaa. Naurua riitti, vaikka kuvassa näyttää siltä, että enemmänkin itkettää 😀 3. Meidän kissa on ihan kesämoodilla. Sekään ei tykkää helteistä.

8

1. Tuo Ainolan puiston kahvila tuo mulle aina mieleen jonkin etelä-Euroopan pikkukylän. Ehkä jossain Ranskassa? 2. Ollaan käyty tasan kerran koko perheellä rannalla. Isommat pojat räpiköi rantavedessä ja me muut istuskeltiin hiekalla. 3. Tuona Nallikaripäivänä piti olla viileämpi sää ja vaatetus on sen mukainen. Yhtäkkiä lämpenikin yli parin kympin. Ei muuta kuin kotiin ja shortsit jalkaan. (Oon muuten vähän rakastunut tuohon mun siniseen pellavapaitaan. Alennuksien jälkeen siitä jäi maksettavaa peräti reilut 4 euroa. Ollaan nimetty se karavaanaripaidaksi. Kerron ehkä joskus myöhemmin miksi ;D Mutta se on siis 100% pellavaa ja niiiiin mukava päällä ). 4. Ollaan saatu nauttia Syötteen maisemista ihan kunnolla tänä kesänä. Viimeksi vajaa viikko sitten kun oltiin kisareissulla minun vanhempien ja veljen perheen kanssa. Ja minä ajoin sen kisan ja pääsin maaliin!! Siitäkin lisää myöhemmin. Se ansaitsee oman postauksensa 🙂

4

1. Onko teillä muilla tuttua se, että iltaisin tuijotellaan jos mitäkin ruutuja? Puhelin, telkkari, tietokone.. Meillä on ja nyt loman kunniaksi aloitettiin Ossin kanssa uusi yhteinen juttu noiden ruutujen tuijottelujen tilalle. Ostin tuollaisen 1000 palan palapelin ja tuota me ollaan kasattu lasten mentyä nukkumaan. Ihan huippua hommaa yhdessä rakennella palapeliä ja jutella niitä näitä. Samalla saa vähän kuin nollata päivän menoja ja rauhoittua ennen nukkumaan menoa. 2. Takapihalla ollaan pidetty meidän kesäolkkaria ja nautiskeltu olosta. 3 & 4. Meidän miniloma Syötteelle ja Aurora-sviittiin oli yksi parhaista ideoista tänä kesänä. Ihan mieletön paikka!

10

Sellaista kuului siis meidän kesäpäiviin. Ja toki paljon paljon muutakin!

Mukavia juttuja on vielä edessäkin kun nyt lomakuukautta vietellään. Mm. road trip, suppailua torin rannassa (toivottavasti ehditään käydä), kesän (ensimmäiset ja) viimeiset festarit, maastopyöräilypäivä Syötteelle olisi myös suunnitelmissa ja ihan vain kotona rentoutumista koko perheellä.

IMG_0973

Ihana kesä siis takana! Valvomiset ja väsy on vienyt välillä veronsa, mutta silloin ollaan otettu rennommin ja levätty. Nyt osaan paljon paremmin kuunnella itseä ja levätä silloin kuin väsyttää ja silloin kun siihen on mahdollisuus.

Tämä viikko on muuten ollut vähän erikoinen, koska Ossi on ollut kalareissulla Ruotsin lapissa ja minä poikien kanssa kotona. Meillä on mennyt onneksi päivät hyvin ja veljen vaimon kanssa kalaleskinä ollaan yhdistetty voimat nyt viikolla 😀 Ja apukäsiä on tullut myös ystäviltä ja minun & Ossin vanhemmilta. Kiitos siitä! Alkuviikosta oltiin yksi yö meidän mökillä. Kolme äitiä ja kuusi poikaa. Oli hauskaa! Meillä aikuisilla vaan ei meinannut uni tulla silmään ennen aamuyötä, vaikka kaikki me kovasti yritettiin nukkua. Aamulla todettiin, että ehkä se täysikuu sitten valvotti meitä 😀

 

Miten teidän kesä on sujunut?

 

K-M

 

Aurora Suites, Hotel Iso-Syöte

Aurora Suites, Hotel Iso-Syöte

Alle viikko ja ollaan taas näissä maisemissa Syötteellä keskellä maastopyöräkisoja. Mutta sitä odotellessa fiilistelen näitä muutaman viikon takaisia kuvia meidän minilomalta. Minilomalta, joka majoituksen ja kaiken muun ansiosta tuntui monen päivän pituiselta rentoutukselta.

IMG_0830
IMG_0809

Kellarilammen retken jälkeen kirjauduttiin sisään hotelliin Syötteen huipulle ja innoissaan suunnattiin meidän huoneeseen. Varattiin yhdeksi yöksi Aurora-sviitti, jossa oli tilaa riittämiin meidän viisihenkiselle perheelle. Alakerrassa oli nukkumapaikka kahdelle oleskeluhuoneessa ja sen lisäksi kylppäri & sauna. Yläkerrassa suut loksahti auki kun nähtiin miten hieno huone olikaan kyseessä.


IMG_0813IMG_0816
IMG_0821
IMG_0878

Päätettiin käydä hotellin ravintolassa päivällisellä ja palattiin kiireen vilkkaa takaisin huoneeseen. Pojat hyppäsivät Ossin kanssa hetimiten nauttimaan terassin poreammeesta. Pitkähkön polskimisen jälkeen saatiin houkuteltua pojat iltapalalle ja nukkumaan.

Poikien nukahdettua pulahdettiin Ossin kanssa nauttimaan lämpimästä porekylvystä ja upeasta illasta tunturissa. Pitkät tovit tuijoteltiin maisemia hiljaisuudessa ja juotiin lasilliset etukäteen meidän kuudennen hääpäivän kunniaksi.

Yllä olevan maisemakuvan otin viiden aikaan aamulla kun olin syöttänyt vauvan ja huomasin tuon sumun leijailevan tunturissa. Oli mahtavan näköistä ja olisi tehnyt mieli jäädä ihailemaan tuota hiljalleen vellovaa sumulauttaa. Päätin kuitenkin, että vielä mahtavampaa on kömpiä takaisin jättisänkyyn ja nukkua vielä muutama tunti.

IMG_0902
IMG_0896
IMG_0893

Kuten kuvista näkyy.. sumulautta velloi paikoillaan vielä myöhemminkin ja pojatkin pääsivät sitä ihailemaan. Ja tietenkin kylvystä käsin ;D Minä nautiskelin aamukahvit sängyssä (!!) ja sen perään poikien riemuksi hyppäsin mukaan poreisiin. Ei millään olisi malttanut tulla pois, mutta nälkä kurni jo vatsassa ja hotellin aamiainen pyöri mielessä.

Pitkän ja herkullisen aamiaisen jälkeen palattiin vielä nauttimaan hetki huoneesta jättisängyllä pötkötellen ja maisemia tuijotellen. Niin kauan kunnes tuli aika pakata reissureput ja lähteä kotia kohti.


IMG_0917

Huone oli täydellinen ja täynnä tarkkaan mietittyjä kauniita yksityiskohtia. Pehmeät kylpytakit, kahvikone makukahveineen, lappiteema, näköala, poreamme, yksityisyys.. jne. Yhden ainoan asian lisäisin huoneeseen ja se olisi pieni pöytä & pari tuolia tuohon parvekkeelle. Koska ne aamukahvit maistuis varmasti useammalle myös tuossa parvekkeella ja välillä on kiva nousta jäähylle poreammeesta istuskelemaan. Jätettiin ehdotus niistä sille varattuun lappuseen huoneeseen 🙂

Mietittiin jo, että ruska-aikaan olisi ihanaa päästä tuonne nauttimaan syksyn väreistä ja pimeistä illoista. Tietenkin samalla lämpimissä poreissa istuen ja hiljaisuudesta nauttien.

Miltä kuulostaisi?

 

K-M

Kellarilampi, Syötteen kansallispuisto

Vajaat pari viikkoa sitten päätettiin pitää pieni miniloma oikeaa lomaa odotellessa ja varattiin Syötteeltä yhdeksi yöksi majoitus. Kotoa lähdettiin heti aamiaisen jälkeen ja perille päästyä tehtiin pieni retki Kellarilammelle. Lounas syötiin matkalla, joten retkieväiksi jäi jälkkärit, kahvit ja nuotiolla paistetut vaahtokarkit.

IMG_0784
IMG_0714
IMG_0771

Lammelle käveltiin noin kilometrin verran Pytkynharjun suunnalta. Vaunuilla pääsi ihan hyvin kulkemaan polkua pitkin.

Pojat juoksi innoissaan pitkin metsiä ja välillä pysähtelivät tutkimaan paikkoja. Minusta se on retkeilyä parhaimmillaan. Ja arvatkaapa kuinka valloilleen tuommoisessa paikassa pääsee kahden leikki-ikäisen pojan mielikuvitus ;D

IMG_0736
IMG_0729
IMG_0747
IMG_0759

Perillä notskipaikalla oli muut retkeilijät jo valmiiksi virittäneet nuotiot, joten päästiin heti herkutteleen vaahtokarkeilla. Kahvit juotiin asiaan kuuluvasti kuksista. Pojat lipittivät vettä omistaan.

Tämä pieni reppana räkättirastaan (?) poikanen ei vielä osannut pelätä mitään. Siinä se rauhassa etsi ruokaa meidän seuratessa alle puolen metrin päästä.

IMG_0708
IMG_0786
IMG_0693

Pari tuntia vierähti tuolla nopeasti. Tutkittiin lampea, istuskeltiin ja juteltiin muiden retkeilijöiden kanssa. Mm. siitä kuinka kuksaa ei vaan voi itse ostaa, vaan se pitää saada lahjaksi 😀

Kyllä tällainen retkeily on ehdottomasti meidän koko perheen lempparipuuhia. Noista saadaan jokainen niin paljon mielihyvää. Pojat rakastaa tutkia ja leikkiä tuollaisissa paikoissa, joissa mielikuvituksen saa antaa vain lentää. Pienimmäinen katselee innoissaan ympärilleen ja nukkuu varmasti melko makeita päikkäreitä raikkaassa ulkoilmassa. Ja me puolestaan Ossin kanssa nautitaan siitä rauhallisuudesta ja luonnosta ylipäätään. Täydellistä vastapainoa kiireiseen arkeen! Ja parasta koko hommassa on se, että retkelle voi lähteä just silloin kun huvittaa. Ei tarvi mitään valmisteluja tai hankintoja 🙂

 

Onko teillä tapana retkeillä?

 

K-M