Koivunmahla käyttöön

Muistan koulun ala-asteelta, kun meidän opettaja toi silloin tällöin esittelyyn ja tarkasteluun hieman erikoisempia asioita. Näistä kaksi on jäänyt erityisesti mieleen: pettuleipä ja koivunmahla. Näitä me sitten innoissaan maisteltiin ja opiskeltiin aiheesta lisää. Viime viikolla pääsin palaamaan tuonne kouluajan muistoihin, kun meidän äiti oli saanut työkaveriltaan kanisterillisen koivunmahlaa, josta mekin saatiin pari pulloa kotiin. Koivunmahla otettiin heti tietenkin maisteluun koko perheellä ja reaktiot olivat melkoisen neutraalit, kuten mahlan maku on luonnostaakin. Maistelun jälkeen aloin etsimään koivunmahlasta enemmän tietoa ja kyseessähän on (jälleen kerran) oikea superfood! Ja vielä pieni disclaimer heti alkuun eli seuraavat tiedot on kerätty eri tietolähteistä ympäri nettiä, joten en ole asiantuntija tämän suhteen.

Kaksi koivupuuta joen rannassa kesällä.

Mitä koivunmahla on?

Mahla on pohjoisten leveysasteiden lehtipuiden maitiaisnestettä, joka on suurimmalta osalta puiden juurillaan maasta imemää vettä. Mahla sisältää kuitenkin runsaasti ravintoaineita, koska se on juurikin se neste, joka vie puun oksiin sen kasvun käynnistämiseen tarvitsemat ainekset.

Ravintoaineina koivunmahlassa listataan sokerit (mm. purukumeistakin tuttu xylitoli), glukoosit ja fruktoosit. Mahlassa on myös pienempiä määriä hedelmähappoja, aminohappoja, entsyymejä sekä kivennäis- ja hivenaineita. Koivunmahla on väriltään kirkasta ja tarkkaan makustelemalla hieman makeaa. Ehkä voi maistaa myös hyvin hyvin hennosti koivumaisen maun.

Koivun oksa ja taustalla joki.
Koivunmahla.

Koivunmahla – yleisesti

  • Koivunmahlan keruuaika on yleensä huhti-toukokuussa, kun maan pinnan sulaessa puiden juuret alkavat imeä maasta vettä.
  • Mahlan kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin eli mahlaa saa kerätä vain omista puista tai maanomistajan luvalla.
  • Koivunmahlaa on käytetty jo vuosisatojen ajan erilaisiin tarpeisiin pohjoisilla leveysasteilla. Raportoituja käyttökohteita ovat esimerkiksi nivel- ja reumavaivojen hoito, kevätväsymyksen hoitaminen, kehon puhdistus, keuhkosairauksien hoito ja kihdin hoito. Lapissa mahlaa kerrotaan olleen käytössä jopa äidinmaidon korvikkeena.
  • Nykyään mahlaa nautitaan sellaisenaan janojuomana, lisätään smoothien sekaan, käytetään paastojuomana, käytetään energia- ja palautusjuomana sekä helpottamaan siitepölyallergian oireita siedätysmielessä. Mahlan terveysvaikutuksista suunnitellaan tutkittavan laajemminkin Itä-Suomen yliopistossa.
  • Koivunmahla on hyvin suosittua ulkomailla, nimittäin Suomen mahlantuottajilta menee mahlaa vientiin reippaasti yli 90% tuotannosta/keruumäärästä. Lukua toki selittää myös se, että osa suomalaisista mahlankäyttäjistä kerää itse mahlat käyttöönsä.
  • Huono puoli koivunmahlassa on sen kehno säilyvyys. Mahla säilyy keruun jälkeen vain 2-5 vuorokautta jääkaapissa. Säilyvyyttä voi onneksi pidentää pakastamalla mahlan. Hyvä vinkki onkin pakastaa mahlaa annoksina, jolloin ei tarvitse kerralla sulattaa ja käyttää suurta määrää. Mahlan säilyvyyttä voidaan pidentää myös mm. pastöroimalla.

Onko teille koivunmahla tuttu aine? Oletteko maistelleet tai onko jollain ihan säännöllisessä käytössä?

Kaisa-Maria

P.S. Näin kesän ja marjakauden lähetyessä kannattaa käydä lukemassa juttu suomalaisista marjoista ja niiden terveyshyödyistä!

Vastaa