Syksyn satoa

Taas venähti useampi päivä edellisestä postauksesta. Ja aina tauon venyessä on hankala aloittaa kirjoittamaan uutta postausta. Kaikki aiheet ja ideat tuntuu jostain syystä typeriltä. Mutta typeryydenkin uhalla ajattelin purkaa vähän syksyn juttuja puhelimesta tänne bloginkin puolelle.

Meillä on ollut poikkeuksellisen kiireinen syksy. Olen mökkeillyt kolmena peräkkäisenä viikonloppuna eri kokoonpanoilla, sairastanut jo kaksi ärhäkkää flunssaa viiden viikon aikana ja siihen päälle pientä stressiä muun muassa töistä. Tai pientä pientä.. näin yksi yö unta yhdestä työasiasta ja unissani soitin oikeasti aikaisin aamulla työkaverilleni. Havaihduin hereille kun kuulin puhelimen tuuttausta. Onneksi hän ei soittooni herännyt, vaan kilautteli hieman myöhemmin aamulla takaisin ja kyseli hädissään, onko jotain tapahtunut kun sellaiseen aikaan soittelin ;D

Tämä syksy on ollut kaunis. Ollaan päästy ihailemaan upeita aamuja tunturissa ja kauniita iltoja järven rannalla. Ja seura on tietenkin ollut paras mahdollinen.

Reissuille on aina niin ihanaa lähteä, mutta kääntöpuolena sille on omanlaisensa huvivero. Sunnuntaina kotiin palatessa ei jotenkin ehdi palautua ja aamulla on taas aika lähteä töihin. Nyt onneksi ollaan muutama viikonloppu ihan vain kotona ilman isompia suunnitelmia. Marraskuussa on edessä yksi (kovin odotettu) reissu Rovaniemelle Santaparkiin koko perheellä. Se on meidän joululahja lapsille. Ja vähän ehkä itsellekin 😉 Meillä on tarkoituksena viettää koko päivä Santaparkissa joulujuttuja fiilistellen. Santaparkin jälkeen suunnataan pajakylän puolelle, jossa meillä on myös oma pieni mökki varattuna yhdeksi yöksi. Varmasti ikimuistoinen reissu lapsille.

Toissaviikolla oli jo aivan kunnon talvi Kuusamossa ja Riisitunturilla. Mehän ei yhtään tajuttu ottaa talvivaatteita mukaan, mutta onneksi nuo välikausikamppeet ja lämpimät kerrokset niiden alla riitti muutamassa pakkasasteessa. Pojatkin jaksoi hienosti retkeillä vajaan viiden kilometrin patikan kun välillä lämmiteltiin ja syötiin eväät autiotuvassa. Tupa oli kylläkin niin täynnä väkeä, että istuttiin pienessä nurkassa lattialla eväitä syöden. Kiva retki joka tapauksessa, vaikka ahdasta olikin. Pojat innostui eritoten Riisitunturille liittyvästä kummitustarinasta. Tarinan mukaan alueelle on aikoinaan eksynyt ja menehtynyt joku mies, joka nyt siellä kummittelee retkeilijöille. Kummitus on nimetty Riisin Riettaaksi eli ei liene kyseessä mikään hiljaisin kaveri 😉

Tänään käytiin koko porukalla aamusta kaupungilla. Vanhemmat pojat jaksaa jo hienosti kierrellä kaupoilla, mutta meidän kuopusta ei oikein kauppajutut nappaa varsinkaan nyt kun meidän rattaiden rengas puhkesi ja uutta ei ole vielä hankittu. Mutta saatiin onneksi pääostos, toppahousut esikoiselle hankittua eli aivan jees reissu.

Nyt ajattelin kokeilla meidän sisäpyörällä jonkin kevyen lenkin. Tämä useamman viikon liikkumattomuus alkaa jo sen verran tympäistä, että pakko päästä tekemään edes jotain. Olokin on aivan nuutunut kun olen vain ottanut rennosti monta päivää. Tosin niin se pitääkin tehdä jos aikoo parantua. Jospa nyt saisi olla pidemmän pätkän ilman flunssaa. Ensi viikolla saadaan töistä influessarokotteet ja ajattelin sen tänäkin vuonna ottaa. Ensimmäisen kerran otin meidän kuopusta odottaessa. Sen jälkeen ollaan se porukalla otettu joka vuosi. Onko teillä tapana ottaa tuo rokotus? Tämä(kin) jakaa mielipiteitä vahvasti ja väittely aiheesta käy joka vuosi melko kuumana. Me otetaan rokotus sen vuoksi, kun se niin helposti koko porukalla saadaan ja koska se meille tarjotaan. Ja tietenkin sen takia, että se voi estää sairastumisen. En silti ole mitenkään kauhuissaan, vaikka influenssarokotus meillä tänä vuonna jäisikin välistä.

Tällä hetkellä me nautitaan minisyyslomasta. Meidän koululaisella loma on tietenkin koko viikon mittainen ja me muut jäätiin torstaina vapaille. Eilen lähdettiin ex tempore aamusta polskuttelemaan Edeniin kun sää oli ulkona niin sateinen ja harmaa. Poikien mummu ja tädit ovat käyttäneet meidän poikia uimassa jo useamman vuoden. Nyt mekin päästiin näkemään, kuinka paljon pikkumiehet olivat taas oppineet uusia juttuja vedessä. Ollaan kyllä niin kiitollisia tuosta uima-asiasta lasten mummulle ja tädeille. Me ei nimittäin olla Ossin kanssa yhtään uimarityyppejä ja todella harvoin käydäänkään koko porukalla uimassa. Minulle tulee vielä kaiken lisäksi uimahalleissa ja kylpylöissä ihan jäätävä päänsärky kloorin hajusta jo parissa kymmenessä minuutissa, joten senkin vuoksi melko harvoin uin muualla kuin luonnonvesissä. En kyllä paljoa sielläkään..

Mutta nyt alan vaihtamaan pyöräilykamppeet päälle ja testaan ensimmäistä kertaa, kuinka maantiepyörä rullaa sisällä harjoitusvastukseen kytkettynä. (Btw.. kiva sisustuselementti tuollainen pyörä makkarissa 😉 ).

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Kaisa-Maria

4 thoughts on “Syksyn satoa

  1. Minäkään en ole mikään syys ihminen, kuitenkin nautin kauniista syys väreistä ja leppoisista ilmoista. Flunssat jo sairastettu ja rokotukset vielä edessä, kuitenkin rokotus otetaan. Nautitaan kuitenkin tästä hämäryydestä ja joulun odotuksesta, oli piristävää ja ihana päivä kun kaikki pojat isommasta pienimpään kyläilivät.

    1. Kyllä syksyssä on paljon kaunista ja ihanaa tunnelmaa, vaikka toinen vuodenaika onkin suosikkina 🙂
      Kiva kun pojat ilostuttivat kyläilyllään. Harmi kun en päässyt mukaan. Minulla tuli kerrassaan niin huono olo sieltä kylpyläreissulta.
      Nähdään pian!

  2. Kerta toisensa jälkeen nämä sun jutut menevät tunteisiin! Teidän perhe on aivan uskomaton. Kiitos sulle ja Ossille tulee myöhemmin poikien taholta. Mulle kävi noin. Olisko mahtavaa jos joukon jatkona olis vielä pikkusisko joka laittaisi pikkujätkät ”ruotuun”?

    1. Kiitos <3 ihana kuulla.
      Olisihan se mahtavaa, mutta kyllä meidän perhe on tässä 🙂

Vastaa