Asuntoahdistus

Silloin vuoden 2012 toukokuussa ajateltiin nykyistä kotiamme ostaessa, että tässä ollaan vain muutama vuosi. Nyt reilut seitsemän vuotta myöhemmin meidän perhe on kasvanut kahdesta viiteen ja asustellaan edelleen samassa kodissa. Tilaa meillä on 90 neliön verran, joihin mahtuu makuuhuoneita kolme, tilava olohuone ja erillinen keittiö. Kylppäri toimii samalla kodinhoitohuoneena koonsa vuoksi ja sauna on remontin jälkeen täydellinen meille. Tämä on meille oma ihana koti isolla K:lla. Mistä sitten tulee meidän asuntoahdistus?

Asuntoahdistus. Lapsi lukee sisustuslehteä sängyllä.

Meidän isoin makkari on tilava ja pinnasänkykin mahtui aikoinaan parisängyn viereen mainiosti. Lastenhuoneet ovat myös aivan sopivia yhdelle lapselle, mutta meidän toisessa pienemmässä makkarissa on kaksi asukasta päädystävedettävine sänkyineen. Tässä kohtaa iskee se ahdistus. Halutaan, että pojilla olisi hieman enemmän tilaa leikeilleen ja että heidän huone ei olisi niin ahdas. Nyt vielä tilanne on ok, mutta ei enää sitten kun pikkusängyt vaihdetaan ihan oikean kokoisiin.

Meillähän oli jo juna liikkeellä vuosi sitten asuntoasioiden suhteen. Keväällä laitoimme kodin myyntiin ja teimme varaukset tontista sekä talopaketista. Elokuussa monen monen asuntonäytön jälkeen päätettiin puhaltaa pilliin ja ottaa aikalisä. Nimittäin palasin hoitovapaalta töihin samaan aikaan ja piti opetella tämä uusi arki. Uuteen arkeen ja aikatauluihin totuttelu vei sen verran energiaa meiltä kaikilta, että rakennusprojekti siihen päälle olisi melko varmasti väsyttänyt meidät kokonaan. Nyt kuitenkin taas työ-päiväkotiarkeen tottuneina meidän asuntoahdistus ja talokuume alkavat jälleen heräillä.

Mikä mietityttää rakentamisessa?

Monikin asia.. Päällimmäisenä kuitenkin mietitään taloudellista puolta. Oman talon rakentaminen kun on elämän isoimpia investointeja, niin me halutaan olla 100% varmoja siitä, että ei jouduta minkäänlaiseen ahdinkoon jos jotain sattuisi. Elämästä kun ei koskaan tiedä. Mietin vain, että epäröidäänkö me asiaa jopa liian kanssa? Laina-asiat talon rakennuksen suhteen ovat selvillä ja kaikki niiden puolesta on ok, mutta siltikin mietityttää ja se jokin saa meidät odottelemaan. Ei vain tiedetä mitä me odotetaan, ainakaan tarkalleen. Haluttaisiin toki, että meillä olisi hyvät säästöt sen kuuluisan pahan päivän varalle. Ja haluttaisiin, että ne säästöt oikeasti kattaisivat vahinkoja jos niitä tulisi vastaan. Toki meillä on vakuutukset vahinkojen ja erilaisten skenaarioiden varalta, mutta kuitenkin. Tässä kohtaa herääkin kysymys, että onko A: järkevämpää säästää seuraavat x vuotta vai B: rakentaa ja alkaa samalla maksamaan rakennuslainaa? Pojat kasvavat kohinalla, joten johonkin me tästä kuitenkin lähdetään lähivuosina.

Asuntoahdistus. Lapsi lukee sisustuslehteä sängyllä. Vierellä yöpöytä ja lamppu. Seinällä peili.

Säästäminen tuo turvaa tulevaisuuteen, eikä ole koskaan muutenkaan turha juttu. Säästöt tuo myös tulevaisuuden arkeen mukavuutta. Rakentaminen puolestaan ratkaisisi tilaongelmia ja olisi tietenkin se meidän yksi yhteinen ja iso haave. Sekä tietenkin jonain päivänä kokonaan maksettu talo tulisi olemaan kirjaimellisesti meidän omaisuutta.

Mikään pakko meillä ei tosin ole rakentaa. Jos vastaan tulisi haluamaltamme alueelta sopiva talo, niin se kävisi tosi hyvin. Itselle rakennetussa toki on ne kaikki, mitä sinne itse on valinnut, mutta ei me missään nimessä suljeta pois valmiin talon ostamista. Kunhan se vain täyttää meidän kriteerit.

Asuntoahdistus. Lapsi lukee sisustuslehteä sängyllä. Vierellä yöpöytä ja lamppu. Seinällä peili.

Kaikenlaiset plus-miinuslistat ollaan vaihtoehdoista väännetty ja muutenkin ollaan koitettu ottaa mahdollisimman paljon selvää niin rakentamisesta kuin säästämisestäkin. Ei vain osata tehdä ratkaisuja ja aika vain kuluu. Tästä kumpuaa meidän asuntoahdistus.

Minkälaisissa tilanteissa siellä elellään? Onko teistä joku rakentanut jo oman talon, rakentamassa vai täysin päin vastoin/jotain siltä väliltä? Miten te olette päätyneet omiin ratkaisuihinne?

Kaisa-Maria

2 thoughts on “Asuntoahdistus

  1. No me mietittiin talon laajennusta aikanaan kauan aikaa, vuosikausia, ja ykskaks yllättäen huomattiin että lapset muuttivat omilleen ja oltiin puolison kanssa kahden. Jos olisi tehty laajennus niin nyt olisi paljon turhaa tilaa siivottavana. Toki vieläkin joskus haaveilen siitä isosta keittiöstä…

    1. Niin nämä on kyllä hankalia asioita. Mekään ei mitään isoa taloa edes haluta, mutta yksi huone kuitenkin lisää. Tai edes isommat makuuhuoneet. Yksi kriteereistä on myös rauhallisuus & sijainti, jota ei niin paljoa rivitalossa ole, vaikka meidän taloyhtiöä tosi rauhallinen onkin.

Vastaa