Äiti työmatkalla

Tällä viikolla tein pitkästä pitkästä aikaa työmatkan, kun tehtävät veivät minut muutamaksi päiväksi Tampereelle. Niinkin simppeliin juttuun kuin työmatka liittyy yllättävän paljon seikkoja, joita ei todellakaan osannut aavistella ennen lapsia. Äiti työmatkalla, kyllä ja ei.

Lähdetäänpäs ensinnäkin siitä, että oma toimenkuva työssäni koki muutoksia tässä parin viikon aikana ja uutta sisäistettävää on valtava määrä. Muutoksesta olen enemmän kuin innoissani, vaikka pää onkin pikkuisen pyörällä vielä. Uusista tehtävistä johtuen hyppäsin viime tiistaiaamuna kollegan autokyytiin ja ajeltiin porukalla Tampereelle. Siitä ensimmäinen kyllä! Koska jostain kumman syystä tykkään istuskella autossa kun maisemat vaihtuu nopeasti ja sää on kiva. Ossi tykkää myös ja sen vuoksi me ollaan kunnon maisemareittien ajelijoita ;D

Seuraava plussa oli oma mukava hotellihuone remontoidussa Scandicissa. Osan porukastamme suunnatessa illalliselle, hipsittiin minä ja kollegani Stokkan Herkkuun ostamaan iltapalaa (ja herkkuja). Sieltä takaisin hotellille suihkuun ja sänkyyn. Ja kyllä! Sain syödä rauhassa omassa huoneessa herkkuja ja samalla loikoilla sängyssä Youngerin pyöriessä läppärin näytöltä vieressä. Aivan ihanaa. En jaksa muistaa, kuinka monta vuotta sitten olisin moista tehnyt. Oli myös enemmän kuin tervetullutta nukkua kaksi yötä mukavassa sängyssä heräämättä kertaakaan. Puhelinkin hehkutti hyvin nukuttuja öitä kun latasin Ouran tiedot hotelliöiltä näkyviin.

Parin päivän aikana tajusin, että oli reissun tarkoitus työ tai huvi, niin aina ilman lapsia matkustaessa on luksusta, kun voi vain huolehtia omasta itsestään. Ja älkää käsittäkö väärin! Rakastan tehdä pieniä ja isoja reissuja koko perheellä ja niistä jää upeita muistoja meille kaikille. Mutta en voi väittää, ettenkö nauttisi siitä huolettomuudesta aikuisseurassa matkustaessa.

Työreissut on mukavia silloin tällöin, mutta ikävän iskiessä viimeistään ensimmäisen reissupäivän iltana kaipaan kotiin ja miehiäni valtavasti. Tämän vuoksi minulle ei sopisi työ, mikä vaatii jatkuvaa reissaamista. Onneksi on kuitenkin keksitty videopuhelut, joilla ikävää voi edes hieman lievittää. Kotonakin oli selvästi ikävöity.. Sen verran tiivisti nuo kultakimpaleet ovat minun ympärillä reissun jälkeen pyörineet <3

Innoissaan siis lähden seuraavallekin työmatkalle, mutta samaan hengenvetoon totean, että onneksi yöpymistä vaativaa matkaa ei ihan seuraavilla viikoilla ole tiedossa.

Teettekö te reissutyötä tai satunnaisia työmatkoja? Mikä teidän suhtautuminen on niihin?

K-M

Vastaa