Vertaatko itseäsi muihin? Jep, niin minäkin!

Oletko koskaan huomannut vertailevasi itseäsi muihin? Oma ulkonäkö, omat ja toisten saavutukset, omaisuus, koulutus tai mikä tahansa sinut ja toisen ihmisen yhdistävä tekijä saa meidät kaikki arvioimaan sekä vertailemaan. Miksi me sitten tehdään sitä?

kahvi

Monenkin eri teorian mukaan vertailu tulee meillä selkärangasta ja kaukaa ajalta, jolloin esi-isämme elivät laumoissa. Tänä päivänä puhumme yhteisöistä, mutta kauan kauan sitten ihmisen sekä ihmistä edeltäneiden lajien selviytyminen pohjautui nimenomaan laumassa elämiseen. Karkeasti sanottuna: laumassa olet turvassa, yksin liikkuvana ja olevana sinut syödään.

Teorioiden  mukaan tuo sama laumakäyttäytyminen on meidän tämän päivän yhteisöllisyyden perustana. Tämä kaikki on yksi iso syy siihen, että jokainen meistä vertaa omaa itseään ja tekemisiään toisiin. Jossain syvällä perimässämme emme halua joutua ulos laumasta.

Vertailua voi tehdä kahdella tapaa, positiivisesti tai negatiivisesti. Näiden kahden ero on se, että positiivinen vertailu on motivoivaa. Esimerkiksi ”Vautsi miten hienosti tuo toinen teki tämän saman homman, mikä minulla on edessäni. Koitan pyrkiä yhtä miellyttävään lopputulokseen”. Positiivinen vertailu pysyy positiivisena niin kauan kun olet kilpailematta ja nostamatta omia paineita kilpailun vuoksi. Kilpailukin on toki hyvästä jos se on ”tervettä” ja leikkimielistä. Mutta raja tässä asiassa positiivisen ja negatiivisen välillä on hiuksen hieno.

Entäs se negatiivinen vertailu? Se ei motivoi, se sättii ja laskee mielialaa. Negatiivista vertailua tekemällä painat itseä alas ja mielialaa laskusuuntaan. Ja mitä enemmän ajattelet muiden olevan parempia, sitä enemmän mielialasi laskee ja sitä enemmän ajattelet taas muiden olevan yhä parempia. Noidankehä on valmis.

Miten siis kääntää negatiivinen plussan puolelle? Itsetunnon kehitys on yksi avain.

kahvi4

Mikä itsetunto?

Jokaisella meillä on semmoinen. Se on osa persoonaa. Itsetunto on oma käsityksemme itsestämme kokonaisuutena. Itsetunto sisältää tiedostamamme heikkoutemme ja vahvuutemme. Hyvän itsetunnon omaavana rakastat itseäsi juuri sellaisena kuin olet ja pystyt hyväksymään omat heikkoudet. Tämän myötä sinulla on väkisinkin taito arvostaa myös muita sellaisina kuin he ovat ja hyväksyä samalla heidänkin heikkoudet ja vahvuudet.

Heikon itsetunnon omaavat sortuvat helpommin negatiiviseen vertailuun. ”Minulla on vain tällainen auto, tuo on paljon kauniimpi kuin minä, olen ainoa joka, jolla ei ole asiaa x”. Heikko itsetunto syö kykyä kestää pettymyksiä ja voi aiheuttaa kateuttakin. On kuitenkin hyvä muistaa, että kateudenkin takana on vain hyvää. Siellä on asioita, jotka ovat sinulle itselle tärkeitä. Merkittävä tekijä onkin se, kuinka kateuden tunnetta käsittelet ja ilmennät.

Parasta tässä kaikessa kuitenkin on, että itsetuntoakin voi harjoittaa, kehittää ja parantaa! Ja jo pelkkä itsetunnon kohentaminen vähentää negatiivista vertailua ja parantaa elämänlaatua sitä myöten.

kahvi-1

Miltä tämä kaikki teistä kuulostaa?

Minä innoistuin tästä aiheesta alunperin sen vuoksi, että kaikki antropologiaan liittyvä on minun mielestä äärimmäisen mielenkiintoista. Miten voikin jokin tuiki tavallinen yleinen piirre ja tapa ihmisessä olla perua jostain niinkin kaukaa kuin lajimme alkuajoista?

Tämän postauksen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin herätellä armollisuutta itseään kohtaan. Tässä toinen syy postaukseen. Rakastan kehittää itseäni niin henkisesti kuin fyysisestikin. Armollisuutta itseään ja muita kohtaan voi aina kehittää lisää. Sitä tarvitaan varsinkin tänä päivänä, kun itseltä ja muilta vaaditaan ihan älyttömästi kaikkea. Jokaisen tulisi olla ”täydellinen” ja luonteeltaan kova, mutta kuitenkin hyvin sydämellinen. Minusta on kuitenkin äärimmäisen helpottavaa tietää, että tuo ”täydellisyys” on vain kaunis haave, koska jos tällainen luontainen vertailukin tulee perimässä noinkin kaukaa, on sitä melkoisen hankalaa napsauttaa yhtäkkiä pois päältä. Parempi siis vain kehittää omia ajatusmalleja ja itsetuntoa jos kokee tarpeelliseksi. Näidenkin seikkojen vuoksi täydellistä meistä kenestäkään ei koskaan tule ja hyvä niin. Mutta aina voi kehittyä paremmaksi itseksi 🙂

 

Haluaisin kovasti kirjoittaa tästä aiheesta paljon tätä pintaraapaisua enemmän. Vertailusta, itsetunnosta ja armollisuudesta itseä kohtaan kun voisi kirjoittaa kokonaisia kirjoja. Saatika sitten tuosta tieteellisestä näkökulmasta. Tietoa kuitenkin puuttuu pidemmän kirjoituksen tekemiseen. Toivottavasti tämä kirjoitus kuitenkin herättää ajatuksia ja niitä lukisin teiltä enemmän kuin mielellään! Ja lisätieto tietenkin on aina tervetullutta.

 

Ihanaa keskiviikkoa! Ollaan armollisia tänäänkin 😉

 

K-M

 

 

Vastaa