Too many questions

Talokuume vain kovenee ja asiaan ei varmasti auta päivittäiset selailut talomalleista, tonteista, materiaaleista ja laskelmista. Vaihtoehtoja on niin älytön määrä. Valmiinkaan talon ostaminen ei ole mitenkään poissulettu vaihtoehto jos sellainen sopiva sattuisi löytymään. Tai itseasiassa pari ihanaa jo löytyikin, mutta mm. sijainti mietityttää.

Hauskaa tässä vielä on se, että vuosia sitten työskentelin yhden talopakettifirman asiakaspalvelussa ja vannoin etten koskaan ala itse rakentamaan. Siellä näki niin konkreettisesti rakennuksen vaiheet ja kuinka rankkaa se on. Nyt on aika kullannut muistot ja rakennusvimma on jyllää meillä mielessä.

talopohja

Kuva Siklan eri talopohjakuvista.

Ja ne kaikki mielessä pyörivät kysymykset.. Ensimmäisenä tietenkin;  Missä me halutaan asua? Tekisi mieli muuttaa jonneki aivan uuteen ympäristöön kun taas toisaalta nykyisessä paikassa meidän molempien vanhemmat ovat lähellä. Yksi oman lapsuuden kultaisimpia muistoja on se kun omat isovanhemmat asuivat kävelymatkan päässä. Uskon, että jos oltaisiin Ossin kanssa vain kaksin niin emme asuisi tällä hetkellä nykyisessä paikassa. Mutta nyt kun meitä on neljä niin asia on eri..

Yksi tontti olisi kooltaan ja sijainniltaan täydellinen jos tänne haluttaisiin jäädä. Tontti soveltuu rakentamiseen hyvin ja isoja maansiirtotöitä ei luultavasti joutuisi tekemään. Alueella menee valmiina sähkö- ja vesijärjestelmät.. Viimeksi pari tuntia sitten ajettiin poikien kanssa tontin ohi ja kuviteltiin meille taloa siihen. Tuon sijainnin kanssa käydään kyllä mielessä painia tosissaan. Välillä kyllästyttää ihan älyttömästi täällä lapsuudenmaisemissa asuminen ja samaan aikaan täällä on ihana olla. Läheiset ja tukiverkosto ympärillä.

Ja entä se talo? Voi jestas sitä vaihtoehtojen määrää 😀 Meillä on Ossin kanssa onneksi hyvin samanlainen maku ja ollaan yhtä mieltä talon koosta. Meille sopiva neliömäärä olisi jotain +120. Ei tarvita enempää. Kolme makuuhuonetta ja neljäs olisi plussaa. Yksikerroksinen talo. Halutaan panostaa keittiöön ja olohuoneeseen, jossa me vietetään eniten aikaa. Kuitenkin nuo neliöt tulisi sijoittaa niin, että varsinkin lasten makuuhuoneissa mahtuu muutakin kuin nukkumaan. Meidän makkari puolestaan ei isoja tiloja tarvitsisi. Keittiö ja olohuone olisi meidän unelmatalossa yhtenäistä tilaa, jonne mahtuu isokin porukka viettämään aikaa. Jättikokoiset ikkunat toisi valoa tuohon isoon yhdistettyyn keittiö/olkkariin. Sen tilan sydämenä olisi varaava takka. Mahdollisimman vähän käytävämäisyyttä koko taloon.  Kodinhoito- ja pesutilat ihan peruskamoilla ja niin, että ratkaisut ovat toimivia lapsiperheelle. Säilytystilaa sopivasti. Ulkoseinät valkoisella leveällä laudoituksella, tehostevärinä siellä täällä jokin harmaan sävy. Katto tummaa peltiä. Eli aivan sellainen perustalo. Jotain pientä arjen luksusta sinne voisi lisätä. Esimerkiksi tilava eteinen/sisääntulo, toimiva keittiö, jossa tarpeeksi lasku- ja työskentelytilaa, kiertoilmauuni, ne isot ikkunat, joista luonnonvalo pääsee maksimitehoilla sisään, takka, tunnelmallinen kylppäri tummine laattoineen (tiedättehän, sellainen kuin hotelleissa monesti on?) jne.

Sisustusta en uskalla enempää edes ajatellakaan vielä 😀

Omakotitalon kustannuslaskureilla ollaan useampaan otteeseen laskettu erilaisia vaihtoehtoja. Paljonko maksaa talo sisustusta vaille valmiina, täysin valmiina ja kaikki vaihtoehdot siltä väliltä. Ollaan mietiskelty mitä pystytään itse tekemään ja mitä ylipäätään realistisesti osataan tehdä. Ja se kaiken alku ja loppu, mikä on meidän realistinen ja mahdollinen budjetti tällaiseen hankkeeseen.

Vaikka vimma rakentaa oma talo on kova niin samalla mietityttää uskalletaanko ja kannattaako meidän alkaa moiseen urakkaan. Raha-asiat luonnollisesti mietityttää eniten. Toisaalta nyt tuntuu, että olisi hyvä aika rakentaa. Pojat ei ole enää vauvaiässä ja asiat on tasapainossa joka kantilta. Tiedetään, että perhe ja ystävät ovat varmasti tsemppaamassa jos/kun eteen tulee vaikeitakin hetkiä. Se jos jokin on kultaa!

Ajatukset rakentamisen suhteen siis yhtä sekavat kuin tuo kuvakin. Täytyy luottaa siihen, että asiat selkenee kun antaa niiden välillä aina hautua ja edetä omalla painollaan. Ajatus paritalosta veljen perheen kanssa on myös ihana ja pyörii samoin mielissä.

Mukavaa perjantaita! 🙂

Ninnu

One thought on “Too many questions

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.