Jouluherkut

Viime viikonloppuna teki pitkästä aikaa mieli upottaa kädet jauhoihin ja leipoa lasten kanssa jouluherkut viikonlopulle. Mietiskeltiin hetki, mitä herkkuja taituroidaan ja päädyttiin suklaamuffinsseihin ja pipareihin. Pipareista tehtiin hieman normaalia spesiaalimpia ja koristeltiin ne lumiukkoteemalla.

Jouluherkut. Suklaamuffinssi, jonka päällä vaniljakuorrutetta sekä joulukarkki.
Jouluherkut. Suklaamuffinsseja, joiden päällä vaniljakuorrutetta sekä joulukarkki.

Ohjeet näihin suklaamuffinsseihin keräilin Kinuskikissan muffinssiresepteistä. Yhdistelmästä tuli sen verran hyvä, että ajattelin jakaa ohjeet bloginkin puolelle.

Suklaamuffinssit (n. 12 kpl)

  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • Vajaa 1 dl kaakaojauhetta
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 1 tl vaniljasokeria
  • n. 75g voita (huoneenlämpöisenä)
  • noin 2 dl sokeria
  • 5 keltuaista
  • 1,5 dl maitoa (kädenlämpöisenä)
  • 60-70g suklaarouhetta
  • Vaniljatuorejuustoa

Kuorrute

  • Vispikermaa
  • Valio maustettu vaniljarahka
  • (loput vaniljatuorejuustosta)

Vatkaa sokeri ja kädenlämpöinen voi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja raasta lopuksi suklaa sekaan. Sekoita sokeri-voivaahtoon yksi keltuainen kerrallaan. Sekoita joukkoon osa kuivista aineksista ja perään puolet maidosta. Sekoita loput jauhoista ja loput maidot.

Laita taikinaa muffinssivuokien puoleen väliin ja lisää reilu teelusikallinen vaniljatuorejuustoa. Laita tuorejuuston päälle vielä reilu ruokalusikallinen taikinaa.

Paista muffinssit uunissa 200-asteessa 12-15 minuutin ajan uunin tehosta riippuen. Anna muffinssien jäähtyä kunnolla ennen kuorrutteen lisäämistä.

Vatkaa vispikerma vaahdoksi ja lisää vaniljarahka (sekä loput vaniljatuorejuustosta). Tasoita muffinssien laet tasaiseksi veitsellä tarvittaessa. Pursota kuorrute ja lisää haluamasi koristeet.

Me laitettiin koristeiksi pieniä candy cane -karkkikeppejä ja pienempiä kakkukoristeita. Osaan muffinsseista sipaistiin kuorrutetta vain vähän ja laitettiin ”lumeksi” kookoshiutaleita. Kookoksen maku sopi mainiosti tähän jouluherkkuun!

Jouluherkut. Suklaamuffinsseja, joiden päällä vaniljakuorrutetta sekä joulukarkki.
Jouluherkut. Suklaamuffinssi, jonka päällä vaniljakuorrutetta sekä joulukarkki.

Lumiukkokoristelu pipareihin

  • Reilu 1 dl tomusokeria (lisää hieman tomusokeria jos tuntuu, että seos on liian juoksevaa)
  • 1/4 dl kananmunan valkuaista (myös vedellä onnistuu)
  • Vaahtokarkkeja
  • Suklaata
  • Punaista sokerikuorrutetta (värjää tekemääsi kuorrutetta tai osta valmiina, kuten me :))

Valmista sokerikuorrute vatkaamalla tomusokeri ja kananmunan valkuaiset valkoiseksi massaksi. Vatkaa tarpeeksi kauan, että koostumuksesta tulee oikeanlainen. Jos seos tuntuu liian juoksevalta, lisää tomusokeria pieniä määriä kerrallaan. Lisää kuorrutetta piparien päälle ja asettele vaahtokarkit paikoilleen lumiukkojen päiksi. Anna tässä välissä kuorrutteen jähmettyä.

Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa alhaisella lämmöllä. Piirrä cocktailtikun avulla suklaalla lumiukon silmät, suut, keppikädet ja napit. Lisää nenä punaisella kuorrutteella. Samalla punaisella kuorrutteella voi pyöräyttää lumiukoille kaulaliinat pään ympärille.

Suklaamuffinssien ja lumiukkopipareiden teko on kivaa puuhaa eri ikäisille lapsille (ja aikuisille). Lumiukon suklaaosat vaatii hieman enemmän tarkkuutta ja ne meidän nuoremmat pojat jättivätkin minun sekä meidän esikoisen töiksi. 🙂

Pipareita, joissa valkoinen lukiukkokoristelu.
Pipareita, joissa valkoinen lukiukkokoristelu.

Pipareita ajateltiin vielä leipoa hieman lisää tulevana viikonloppuna. Nämä nimittäin on syöty jo aikoja sitten 😉

Jos jouluherkut on vielä mietinnässä, niin näiden lisäksi kannattaa käydä kurkkaamassa ohje valkosuklaapannacottaan , suussa sulavaan suklaakakkuun sekä näyttävään suklaapiiloon.

Kaisa-Maria

Secret Santa – Salainen lahjanantaja

Joulu alkaa lähestyä ja samalla joulufiilis nousee hiljalleen. Varsinkin Santa Park-vierailun jälkeen! Jouluun kuuluu lahjat, mutta varsinkin meitä aikuisia tavarapaljous hirvittää välillä melkoisesti. Minusta on ihanaa antaa jotain tarpeellista ja mieluista, mutta nyt kun meidän perheessä kaikilla on jo ”kaikkea”, niin päätettiin toteuttaa aikuisten kesken ”Secret Santa” -joulu. Toki voisi olla antamatta lahjoja lainkaan, mutta meillä lahjat – materiaalia tai elämyksiä, kuuluu jouluun ja siksi innostuttiin tällaisesta uudesta tavasta.

Secret Santa -joulussa tarkoituksena on arpoa kullekin osallistujalle lahjansaaja. Me tehtiin niin, että kirjoitimme minun vanhempien, Ossin, veljen ja veljen vaimon nimet paperilappuihin. Sen jälkeen jokainen nosti vuorollaan yhden lappusen kulhosta. Lapussa lukeva nimi puolestaan kertoi, kelle kukakin meistä toimii Secret Santa:na eli salaisena lahjanantajana. Sovittiin myös yhdessä, että kukaan ei paljasta omaa lahjansaajaa toiselle. Näin salaisuus säilyy ja jää arvoitukseksi kokonaan.

Secret Santa. Pieni poika tonttulakki päässä reen edessä SantaParkissa.

Secret Santa -säännöt lyhyesti

  • Kirjoittakaa osallistujien nimet lappuihin
  • Jokainen osallistuja nostaa yhden lapun ja pitää sieltä paljastuneen nimen vain ja ainoastaan omana tietonaan
  • Sopikaa lahjaan budjetti. Meillä on se on tänä vuonna maksimissaan noin 70 euroa.
  • Peliä voi maustaa esimerkiksi sopimalla lahjoihin jonkin teeman. Esimerkiksi niin, että lahjan täytyy olla jokin elämys/tekemistä, lahjan tulee liittyä johonkin tiettyyn aiheeseen (ruoka, musiikki, elokuvat ja niin edelleen), lahja tulee tehdä itse, jokainen hankkii kirjan lahjaksi, lahjan tulee olla jotain kierrätettyä/käytettä. Ideamäärä on loputon 🙂 Tai sitten tekee kuten me ja sovitaan vain tietty budjetti.

Miltäs kuulostaa tämä Secret Santa? Me ollaan myös tehty ystävien kanssa pikkujouluilessa niin, että jokainen lahjanhaluaja tuo viiden euron arvoisen lahjan pikkujouluihin. Kaikki lahjat kerätään säkkiin ja Joulupukin pikkujouluapulainen ”Joulumöykky” jakaa lahjat kaikille lahjantuoneille. Superhauskaa pikkujoulukivaa, jonka tietenkin kruunaa aina kovasti odotettu Joulumöykky juttuineen ;D

Kaisa-Maria

Postin lakko ja yllättävä joulukuusi

Tällä viikolla käännytään virallisesti jo joulun puolelle kuun vaihtuessa sunnuntaina. Muutaman vuoden ajan ollaan tuossa joulukuun alun tietämillä hankittu joulukuusi meidän kotiin. Tänä vuonna oltiinkin sitten ihan kunnolla ajoissa kun reilun viikon takaisen joulureissun myötä jäi joulufiilis päälle ja päätettiin hankkia kuusi jo nyt. Meillä on jo vuosia ollut aito joulukuusi, mutta olen kuitenkin haaveillut samalla sellaisesta lumihuurretusta tekokuusesta. Ja sehän meille loppujen lopuksi useamman käänteen jälkeen tulikin! <3

Huurrettu joulukuusi olohuoneessa.
Huurrettu joulukuusi olohuoneessa.

Viime viikolla surffailin meidän kuopuksen kanssa eri sivustoilla etsien sopivaa kuusta. Ja kun joulukuusi on yksi meidän joulun ”isoimmista” jutuista, niin senhän täytyy olla tietynlainen tietenkin. Sopiva löytyikin pian Etolalta ja klikkailtiin se ostoskoriin. Seuraavana päivänä sieltä kuitenkin ystävällisesti soitettiin ja kerrottiin, että Postin lakon vuoksi he eivät voi taata joulukuusen toimitusta edes jouluksi. Ja jos joulukuusi tulisi joulun jälkeen, ei sillä olisi enää palautusoikeutta. Ei auttanut kuin laittaa kuusitilaus peruutukseen ja päädyin jo mielessäni hakemaan sen perinteisen oikean kuusen Bauhausista, kuten ennenkin. Eipä siinä, ne kuuset ovat kauniita ja kestävät hyvin koko joulukuun ajan! Puhumattakaan aidon kuusen ihanasta tuoksusta.

Ei ole siis aidon kuusen voittanutta, mutta siltikin se huurrettu joulukuusi jäi pyörimään mieleen. Eikä pelkästään minulle, vaan myös meidän pojille, jotka innoissaan odottelivat kuusitoimitusta perjantaille. Pienen etsiskelyn jälkeen löysin Bauhausin sivuilta kauniin lumihuurretun kuusen ja parempi puoliskoni sen kävi töiden jälkeen perjantaina tsekkaamassa ja ostamassa. Kuusen pituus mietitytti kovasti, koska aiemmin meidän kuuset ovat olleet lattiasta kattoon korkeita ja tämä yksilö 180 cm.

Kuusenkoristeita joulukuusessa

Jännityksellä perjantai-iltana avattiin kuusilaatikko ja kasailtiin joulukuusi omalle paikalleen. Perään heti koristelut pikkumiesten kanssa joululaulujen soidessa 😉 Ja tällainen siitä tuli.

Kuusenkoristeita joulukuusessa. Kynttilä etualalla.

Mitäs tykkäätte? Meistä se on just sopiva pikkuinen joulukuusi meidän kotiin. Ja meidän kissakin antaa sen ihme kyllä olla rauhassa.. Hän kun ei ole aiemmin tekokuusista välittänyt, vaan pikemminkin tykännyt kaadella niitä.

Kaisa-Maria

P.S. Joko siellä on kuuset koristeltuina vai onko sen aika vasta myöhemmin? 🙂

SantaPark – elämyslahja lapsille

Reilut viikko sitten starttasi virallisesti meidän perheen joulun odotus. Lauantaiaamuna pakattiin koko perhe autoon ja ajeltiin Rovaniemelle kohteena SantaPark. Matkalla kerrottiin lapsille, että reissu on yksi joululahjoistamme heille. Juteltiinkin hyvä tovi jo aiemmin siitä, kuinka elämyslahja on hyvin usein parempi kuin jokin lelu esimerkiksi. Keskustelua käytiin tosin lastentasoisesti. Ei pieniltä voi odottaakaan samanlaista ymmärrystä kasvaviin tavaramääriin ja niin edelleen. Mutta meistä on hyvä kuitenkin keskustella aiheesta lastenkin kanssa. Vai mitä mieltä te olette?

Mutta nyt itse asiaan!

SantaPark luolan suulla kolme poikaa menossa alas luolaan.

Voitte varmaan kuvitella minun hykertelyn, kun minä, jouluhörhö aiemmin syksyllä varailin meidän perheelle tätä matkaa joulumaahan! Seuraavaksi voitte kuvitella, kuinka innoissaan olin, kun käveltiin autolta kohti SantaParkin pääovea ja luolan suuta? ;D Meille muille tämä oli toinen reissu tuonne joulumaahan. Kuopukselle puolestaan ensimmäinen. Edellisen kerran vierailtiin siellä 2016 marraskuussa samaisena avajaispäivänä. Meidän kuopus köllötteli tuolloin vielä minun mahassani ja nyt haluttiin, että hänkin pääsee vielä SantaParkissa käymään. Nyt hänen ollessa vajaat kolme vuotta vanha oli hyvä hetki suunnata uudelle jouluiselle retkelle.

Tosiaan tuolloin lauantaina oli SantaParkin talvikauden avajaiset. Vierailijoita oli meidän lisäksi ympäri maailmaa, mutta ei kuitenkaan tungokseksi asti. Lähempänä joulua taitaa jonotkin hieman kasvaa.

Kolme poikaa puisella lavalla.

Saavuttiin just sopivasti katsomaan keskusaukion Tonttushow, jossa akrobaattitontut esittivät hienoja temppuja ja jouluntaikaa. Show esitetään päivittäin useamman kerran eli voi hyvinkin suunnitella aktiviteetit kuten haluaa. Shown jälkeen syötiin keskusaukion ravintolassa lounasta. Tarjolla oli kahta eri lämpimää ruokaa lisukkeineen. Me tykättiin kyllä! Hyvää kotiruokaa ja on mistä valita.

SantaPark Tonttushow. Tonttuja lavalla.
SantaPark Tonttushow. Tonttuja lavalla.

SantaPark – aktiviteetit

SantaPark on tosiaan jättimäinen luola maan alla. Ihanat jouluiset aktiviteetit on sijoiteltu ympäri luolastoa. Keskusaukiolta löytyy päälava, jossa esitetään Tonttushowta ja muita esityksiä. Aukiolla on myös lounasravintola ja kahvila, mistä löytyy herkkuja makean- ja suolaisen nälkään.

Meidän perheen lemppari, Taikajuna kuljettaa matkustajat reen kyydissä läpi talvisen metsän, saamelaiskylän ja tietenkin tonttujen työpajan. Lopuksi vielä reki menee tonttujen ruokasalin läpi ja matkustajat pääsevät näkemään melko hulvatontakin tonttumeininkiä. Aikuisillekin Taikajunassa riittää katseltavaa! Me käytiin ajelulla kahdesti. Sen verran ihana matka nimittäin on kyseessä.

Askartelemaan pääsee tonttujen kanssa Puuhariihessä, jossa jokainen saa askarrella oman tonttunsa ja joulukortteja. Pojat askartelivat innoissaan omat valkoparrat muistoksi kotiin. Puuhariihen vieressä voi käydä purkamassa energiaa palloilupeleissä. Ja kun ylimääräiset virrat on purettuna, voi seuraavaksi siirtyä Tonttukouluun opettelemaan tonttujen viittä tärkeintä taitoa. Kunnon koulun tavoin myös Tonttukoulusta jokainen saa mukaansa todistuksen ja oman tonttulakin.

Piparila on nimensä mukaisesti kuin jättimäinen piparkakkutalo. Piparilassa voi ostaa oman ison piparin ja koristella sen mieluisaksi. Piparin lisäksi myytävänä on kahvia, kaakaota, teetä ja virvoitusjuomia (aikuisille löytyy myös oma valikoimansa).

Näiden kaikkien lisäksi voi alittaa Napapiirin, tutustua tonttujen kanssa Postitoimistoon ja tehdä ostoksia kauppakujan joulukaupoista. Meidän keskimmäinen pikkutonttu osti reissurahoillaan itselleen tonttulakin, joka musiikin mukaan heiluu ja jammailee 😀 Aivan kuin hänelle tehty!

Toisella puolen luolan käytäviä sijaitsee Jäägalleria, jossa pääsee tapaamaan Jääprinsessaa ja ihailemaan jääveistoksia. Pieni iglukin tuolta galleriasta löytyy testattavaksi. Jäägalleriassa on pakkasta 10 astetta, joten kannattaa pukea päälle valkoiset lämpimät viitat ennen sisään astumista. Jäägalleriassa voi myös nauttia jäälaseista juomia. Juomat taisivat olla aikuisille suunnattuja jos oikein näin :).

Suurin kohokohta on tietenkin itse Joulupukin tapaaminen. Joulupukki ottaa vieraita vastaan omassa hirsisessä toimistossaan. Joulupukin luokse mennään oma porukka kerrallaan ja kaikki saa rauhallisen juttuhetken pukin kanssa. Omalla kameralla saa ottaa kuvia ja lisäksi tonttu nappaa myös ryhmäkuvan, jonka voi halutessaan ostaa toimiston ulkopuolelta.

Joulupukin toimisto ulkoapäin. HIrsiseinä.
SantaPark Joulupukki ja kolme lasta.

Pientä jännitystä ilmassa JP:n vieressä..

Piparila. Nainen ja kolme lasta koristelevat pipareita.
Tonttu, kaksi lasta ja nainen istuvat rekien kyydissä. Taustalla jäägallerian ikkunat.
SantaPark Jäägalleria. Kaksi lasta viitat päällään jääveistosten vieressä.
SantaPark Tonttukoulun luokka.
Kolme lasta ja kaksi tonttua reen kyydissä.
Kaksi lasta ja mies tekevät jouluisia askarteluja.
Lapsia joulukaupoissa.
Taikajunan kyydissä talvinen metsä.

Hinnoista

Ihan ilmaistahan tämä lysti ei tietenkään ole, mutta meidän mielestä aivan kohtuuhintainen noihin kaikkiin aktiviteetteihin nähden. Lippuhintaan sisältyy melkein kaikki jutut. Piparit, lounas ja tietenkin omat ostokset olivat lisämaksullisia. Itse lippu taas on voimassa kaksi peräkkäistä päivää.

Listaan alle hieman hintoja, mitä me maksoimme vierailulla.

  • Liput: aikuiset 34€/hlö, lapset 28 €/hlö (alle 3-vuotiaat ilmaiseksi eli mekin maksoimme vain kahdesta lapsesta)
  • Lounas aikuiselta noin 15 €, lapselta halvempi (en muista tarkkaa hintaa), 2-vuotias söi ilmaiseksi
  • Piparilan ostettava iso pipari 2,90 €/kpl
  • Laulava & tanssiva tonttulakki karvareunuksella 15 €
Poika ja valkoinen joulukuusi.

Meillä kului aika melkein ”pilkkuun” asti. SantaPark meni tuolloin lauantaina viideltä kiinni eli reilut viisi tuntia fiilisteltiin joulua siellä. Tosiaan mahdollisuus olisi ollut viettää samalla lipulla seuraavakin päivä luolan uumenissa, mutta isänpäivän vuoksi ajeltiin päivällä takaisin kotiin.

SantaParkin jälkeen ajeltiin parin kilometrin päähän Pajakylään, mistä oltiin bookattu yöpaikka meille. Santa Claus Holiday Villagessa on hotellitason huoneistot söpöissä jouluisissa parimökeissä. Me otettiin mökin puolikas, jossa oli erillinen iso makkari ja tupa keittiöineen. Mökeistä löytyy myös saunat ja hotelliaamiainen ravintolassa kuuluu hintaan. Mökeiltä on lyhyt matka Pajakylän kaupoille ja tietenkin itse Joulupukki on tavattavissa myös siellä.

Pajakylässäkin riittää tekemistä eri valjakkoajeluista kaikenlaisiin elämyksiin. Ja vaikka ei mitään aktiviteettia sieltä tekisikään, niin kannattaa käydä fiilistelemässä paikan päällä samalla reissulla SantaParkin kanssa.

SantaParkin tunneli ja kolme lasta tonttulakit päässään.

Tämä joulureissu oli kaiken kaikkiaan tosi onnistunut joululahja meille kaikille. SantaPark tarjoaa kaiken ikäisille nähtävää ja lasten riemu & hämmästys on tietenkin parasta katseltavaa. Kun kaikki on niin taianomaista <3 SantaParkin tontut käyvät jututtamassa ja hauskuuttamassa vierailijoita ja hyppäävät mukaan valokuviin.

Minusta oli myös ihana seurata eritoten muista maista tulleiden vierailijoiden reaktioita kaikkeen. Heille tuo paikka ja Suomen talvi ylipäätään on varmasti niin eksoottista. 🙂

Sellainen oli siis startti meidän joulun odotukseen. Oletteko te vierailleet SantaParkissa?

Kaisa-Maria

20 kysymystä

Nyt tulee perjantai-iltaan vähän kevyempää juttua. Täyttelin nimittäin omat vastaukseni näihin muissakin blogeissa kiertäneisiin 20 kysymykseen. Tässäpä olisi.. 😉

Unohtumattomin naamiaisasusi?
Vitsit oon aina pukeutunut naamiaisissa kaikkiin tylsiin perusasuihin. Noita-akka, intiaani, klovni, enkeli.. Nyt lupaan, että seuraavissa naamiaisissa pukeudun johonkin aivan uudenlaiseen ja unohtumattomaan asuun. Meillä oli tarkoitus pitää halloween-bileet aikuisille tänä vuonna, mutta se nyt taas jäi..

Eniten käyttämäsi some-verkosto?
Instagram. Olen pienestä asti rakastanut kuvien katselua, joten tätä tulee kulutettua välillä aivan liikaakin.

Talvimaisema. Koitelin koski.
Talvisia puita

Vuodenaika, josta pidät eniten?
Kyllä se on kesä ja erityisesti alkukesä kun kaikki on niin vehreää ja luonto herää kunnolla pitkän talven jälkeen. Mutta kyllä talven kauneus ja tunnelmallisuus viehättää myös.

Jos sinun tulisi valita ranta tai vuoret, kumman nyt valitsisit?
Vuoret. No doubt. Vuorissa on aina jotain vahvaa ja pysyvää.

Mitä osaat pelata todella taitavasti?
Ennen olin aika ninja Playstation 2:lla pelattavassa Crash Bandicootissa! Konsoli ja peli meiltä löytyy edelleen, mutta edellisestä pelikerrasta alkaa olla jo useampia vuosia. Ehkä sen voisi taas viritellä paikoilleen ”lapsille”..

Millaisesta juustosta pidän?
Hmm.. helpompi sanoa mistä en pidä. Se on sinihomejuusto. Mutta uutena suosikkina maistoin ihan vasta jotain hollantilaista kovaa, hieman rakeista juustoa. Nimeä en muista, mutta se maistui aivan taivaalliselta viikuna-port viinihillon kanssa!

Tavoite, jonka haluat saavuttaa elinaikanasi? Haluaisin löytää sen oman juttuni työelämässä ja menestyä siinä. Toivottavasti olen tällä hetkellä menossa sitä kohti. Haluaisin myös vanhana pystyä sanomaan, että elin oman näköisen elämän ja koin kaiken, mitä halusin (näin vaatimattomasti..).

Talvimaisema ja nuotio. Koitelinkoski
Nainen ja lapset sillalla talvisessa maisemassa.

Kuinka monessa kaupungissa olen asunut?
Tasan yhdessä, Oulussa. Olen kylläkin pitkään haaveillut elämisestä jossain vaiheessa edes jonkin aikaa jossain täysin toisessa maassa. Kahdesti minulla olisi siihen ollut mahdollisuus töiden ja opiskelun puolesta, mutta jänistin. Toivottavasti vastaan vielä joskus tulee tilaisuus. Nykyään se on vain hyvin paljon monimutkaisempaa kun on jo kouluikäinen esikoinen ja niin edelleen. Mutta saa nähdä 🙂

Mitä kieltä toivoisit osaavasti puhua?
Englantia paremmin ja tällä hetkellä myös ranska kiinnostaa. Meidän esikoinen aloittaa näillä näkymin ranskan A1-kielenä keväällä, joten toivottavasti minäkin saan samalla pientä kielikylpyä. Olisi ihanaa olla sellainen kielinero, joka oppii hetkessä uudet kielet, mutta valitettavasti niin ei ole. Ihailen aina ihmisiä, jotka taitavat useita kieliä. Tämä on yksi syy, miksi haluaisin asua jossain toisessa maassa jossain kohtaa elämää. Oppisin kieltä parhaiten kun saisin käyttää sitä päivittäin.

Mitä et siedä? Valehtelua, hyväksikäyttöä ja turhaa valittamista/negatiivisuutta. Niin usein unohdetaan valituksen lomassa ne kaikki asiat, jotka ovat hyvin ja mistä olla kiitollinen.

Jos käsilläni on tunti vapaa-aikaa, mihin käytät sen? Noh blogijuttuihin haluaisin käyttää paljon enemmän aikaa ja liikunta toimii aina. Eli joko kirjoittaisin, valokuvaisin tai lähtisin urheilemaan.


Suosikkirutiinisi?
Arkisin aamut. Heti herättyä iso lasi vettä ja puuro marjoilla. Lisäksi iso kuppi kahvia. Sen jälkeen meikkaus ja hiukset kuntoon samalla kuunnellen podcasteja. Viikonloppuisin lauantaiaamun rutiiniin kuuluu sama aamiainen ja heti perään tunnin parin maastopyörälenkki veljen vaimon kanssa. Lenkin aikana puretaan viikon aikana kertyneet asiat mielestä ja hikoillaan jännitykset pois. Parasta!

Mistä tulet ylivilkkaaksi?
Kun keksin jonkun uuden idean, jota en malta päästä toteuttamaan. Tai kun suunnittelen jotain mieluisaa reissua, projektia, valokuvausta..

Valitsetko mielummin tekstiviestin vai puhelun?
Whatsapp laulaa joka päivä melkoisesti eli enemmän kirjoittelen viestejä kuin puhun puhelimessa. Sitten on taas säännölliset ne puhelut ja keskustelut muutamien läheisten kanssa, joita en voisi kuvitellakaan käytävän viestitse. Eli molemmat kai?

Arvokkain aarteesi?
Omat lapset tietenkin. Materiassa meidän rakkaan, poisnukkuneen mummun kaula- ja rannekoru <3 Saan niistä jotenkin kummasti voimaa ja rauhallisuutta kun laitan ne itselleni.

Talvinen jokimaisema

Mikä oli viimeisin vieraalla kielellä tekemäsi virhe?
Niitähän riittää varmasti melkoinen kasa, mutta nyt ei tule mieleen mitään lähiaikoina tullutta. Mutta joo onhan näitä juttuja kun piti sanoa cottage ja suusta tulikin luggage ;D

Mikä on sinulle parasta terapiaa?
Terapia ;D No joo siis tuon oikean terapian ollessa lopuillaan pidän terapiana aiemmin kertomaani maastopyörälenkkiä veljen vaimon kanssa. Onko parempaa arjenterapiaa kuin keskustelu, liikunta ja metsä yhdistettynä rakkaan ystävän seuraan? Toki kaikki muutkin läheisten kanssa käydyt keskustelut toimii loistavana terapiana.

Jos voisit olla fiktiivinen hahmo, mikä olisit?
Teininoita Sabrinan ja Veren vankien fanina olleena olisin varmaan sellainen hyvisnoita tai vampyyri 😀

Minne haluaisit matkustaa?
Tällä hetkellä jonnekin lämpimään. Yhden ystäväni kuvat ja kuulumiset Balilta sai himot Aasianreissusta heräämään. Haaveillaan myös puolison kanssa koko perheen reissusta Atlantin toiselle puolelle. Halutaan vielä joskus tehdä road tripiä Kanadan upeissa maisemissa ja ajella myös Jenkkien puolella. Euroopassa haluaisin seuraavaksi vierailla Sveitsissä.

Nainen ja lapset sillalla talvisessa maisemassa. Koitelinkoski.

Missä tapasit puolisosi?
Ensimmäisen kerran vuonna -94 koulussa. Olisipa ollut hassua silloin jo tietää, että tuolla leikkikentällä pelaa jalkapalloa minun tuleva puoliso ja lasten isä <3

Mites te vastaisitte näihin?

Ihanaa viikonloppua!

Kaisa-Maria

P.S. Kirjoittelin joskus aiemmin muutamia random-juttua itsestäni. Käyhän lukemassa ja tutustumassa 🙂

Pinnoitushoito kasvoille + alekoodi

*Kaupallisessa yhteistyössä Hoitohuone Balleriina ja Benecom Oy.

Pakkaset on saapuneet ja talven kuivan kylmä viima iskee kirjaimellisesti päin kasvoja. Kesän hehku on ainakin minulla haihtunut viikkoja sitten ja iho on alkanut ohentua ilman kylmetessä. Tämä näkyy ihon vaaleutena, kuivumisena ja punoituksena. Olen aiemminkin kirjoitellut, kuinka minulla on hyvin pohjoismainen vaalea iho ja vielä atooppinen sellainen. Kestän UV-valoa heikosti ja ihoa saa kosteuttaa tosissaan ympäri vuoden. Talviaikaan talin eritys vähenee ja ihon kimmoisuus laskee. Tämä kaikki saa aikaan muun muassa ihon hienojen ryppyjen lisääntymistä, hilseilyä ja sitä iki-ihanaa punoitusta. Siksipä ihon riittävä kosteutus on kaiken a ja o. Hoitohuone Balleriina on jo aiemmin opettanut minulle ihoni hoitamista ja nyt pääsin tutustumaan uuteen tapaan suojata kasvojen ihoa. Kyseessä on kasvojen ihon pinnoitushoito pHformula-tuotteilla.

Pinnoitushoito kasvojen iholle pH Formulan tuotteilla. Nainen villapipo päässä järven rannassa lumisateessa. Kädessä tummat villalapaset.
Pinnoitushoito kasvojen iholle pH Formulan tuotteilla. Nainen villapipo päässä järven rannassa lumisateessa. Kädessä tummat villalapaset.

pHformula – ihon pinnoitushoito

Ihon pinnoitushoidolla tarkoitetaan sitä, kun pHformulan farmakosmeettisella tuotesarjalla aktivoidaan sekä kiihdytetään ihosolujen uudistumis- ja korjausprosessia kuorimisen sijaan. Kun käytetään happoja pieninä määrinä ja monipuolisesti yhdistellen, on mahdollista saada nopeita sekä näkyviä tuloksia aiheuttamatta ihoärsytyksiä. Farmakosmetiikassa on yhdistetty kosmeettiset- ja lääketieteelliset ihonhoitomuodot yhdeksi ja näin eri tuotekokonaisuuksilla voidaan hoitaa ihon erilaisia häiriötiloja. Näitä samoja hoitoja tehdään kauneushoitoloissa ja klinikkaympäristöissä. Erona näissä on se, että klinikkaympäristöissä tehtävät hoidot ovat voimakkaampia ja ihotauteihin erikoistuneiden hoitoalanhenkilöiden tekemiä.

Pinnoitushoito kasvojen iholle pH Formulan tuotteilla. Nainen villapipo päässä järven rannassa lumisateessa. Lähikuva kasvoista.

Ensimmäisellä kerralla vähän jopa jännitti, kun happohoidosta tuli mieleen vain Sinkkuelämää-jakso, jossa Samanthan happohoito todella kuorii koko kasvojen ihon pois ;D

Tämä pinnoitushoito ei kuitenkaan ole lähellekään mitään sellaista.

Lumisade järven rannalla. Kauempana saari, jossa kasvaa puita.

Pinnoitushoito alkaa sillä, että valitaan juuri sinun kasvojen iholle sopiva hoitokokonaisuus. Sen jälkeen seuraa ihon puhdistus – ensin meikit normaalilla putsarilla ja sitten kaikki mahdolliset epäpuhtaudet hieman äkäisemmällä aineella. Tämä siksi, että iho on kunnolla puhdas ennen vaikuttavaa happoa. Hoitoon kuuluvat aktiiviaineet levitetään kasvojen iholle määrätyksi ajaksi. Ensimmäisellä kerralla vaikutusaika on muutamia minuutteja ja seuraavilla kerroilla pyritään hieman aina pidentämään aikaa edelliseen kertaan verrattuna. Vaikutusajan päätyttyä kasvot puhdistetaan huolellisesti ja iholle sivellään ihanan rauhoittava ja viilentävä kasvonaamio. Kasvonaamion alle on myös mahdollista lisätä jotain iholle hyödyllistä hoitoainetta. Minulle laitettiin toisella hoitokerralla C-vitamiinia boostaamaan ihon kirkkautta. Naamion vaikuttaessa saa nauttia ihanasta niska-hartiaseudun hieronnasta lämpimän peiton alla. Aivan täydellinen hetki pitkän työpäivän jälkeen! Kasvonaamion vaikutusajan loputtua se poistetaan ja lisätään sen jälkeen hoitoon kuuluvat voiteet.

Yksi hoitokerta kestää alle tunnin. Sen jälkeen iho on mielettömän paljon kirkkaampi ja hyvinvoivampi. Ja tietenkin olo ihanan rentoutunut, kun on saanut nauttia rauhassa. Balleriinasta löytyy kaikkiin hoitovaihtoehtoihin sekä ihotyyppeihin sopivat voiteet ja muut tuotteet ihon jatkohoitoa varten. Pinnoitushoidon voi ottaa hyvinkin kertaluonteisesti, mutta paras tulos tulee kolmen – kuuden kerran hoitosarjalla sekä hoitoon kuuluvilla tuotteilla. Hoitosarja tehdään muutamien viikkojen sisällä, koska ideana on ikään kuin opettaa ihoa uudistumaan ja korjaantumaan erillä tavoin kuin se normaalisti tekisi. Hoitoa tehostamaan on hyvä hankkia omalle iholle sopivat hoitoa tukevat pHformula-tuotteet.

Hoitovaihtoehdot – kaikille löytyy omansa!

Balleriinassa on tarjolla kuusi eri pinnoitushoitoa. Kaikki ihohäiriöt ja -tyypit on otettu niissä huomioon.

  • C.R. – herkälle ja punoittavalle iholle (Minulle tehtiin tämä pinnoitushoito sarjahoitona). Rauhoittaa ja parantaa ihon toimintakykyä, sopii herkälle ja punoittavalle ihotyypille. Sopii mainiosti myös rocaceaan (ruusufinnin) taipuvaisen ihon hoitoon parantaen ihon punoitusta ja tehostaa luonnollista suojamekanismia.
  • A.C.N.E. – epäpuhtaalle iholle. Puhdistaa ja hillitsee tulehdusta, sopii akneen taipuvaiselle iholle puhdistaen, normalisoiden ihon toiminnan ja ehkäisten ihossa olevia tulehduksia. Pinnoitushoitosarjalla saadaan näkyviä tuloksia vaikean ja jopa kystisenkin aknen hoidossa.
  • M.E.L.A. – pigmentoituneelle iholle. Tasoittaa ihon sävyä ja napakoittaa, sopii erityisesti pigmentoituvalle ja kirjavan sävyiselle iholle. Supistaa tehokkaasti ihohuokosia ja tekee ihosta napakan tuntuisen.
  • A.G.E. – ikääntyvälle iholle. Silottaa ja tasoittaa ihoa, sopii aikuiselle, ikääntyvälle iholle aktivoiden ihon omaa toimintaa ja tehostaa uusiutumista. Voidaan myös käsitellä paikallisesti erityisesti häiritsevien alueiden kohdilta.
  • V.I.T.A.C. – kirkkautta ja heleyttä kaikille ihotyypeille. Kirkastaa ja raikastaa ihoa, sopii lähes jokaiselle ihotyypille tehden ihosta välittömästi heleän, ihon pinnasta tasaisen sekä kauniisti valoa heijastavan. Sopii myös odottaville äideille.
  • 365 – Aktiivikasvohoito. Sisältää: alkupuhdistuksen, kulmien muotoilun, tehokkaan mikrohionnan, rentouttavan kasvohieronnan, kirkastavan C-vitamiini seerumin, kosteuttavan & rauhoittavan geelinaamion, CC-voiteen ja halutessa ehostuksen. Sopii kaikille ihotyypeille.
Pinnoitushoito kasvojen iholle pH Formulan tuotteilla. Nainen villapipo päässä järven rannassa lumisateessa. Kädessä tummat villalapaset.

Kaikkien hoitojen vaikutus perustuu tunnettujen eri happojen yhdistelmiin ja/tai tuotteiden kokonaisuuksiin.

Esimerkiksi minulle on käytetty herkällä iholle sopivassa CR-hoidossa mantelihappoa, salisyylihappoa, retinolia, maitohappoa ja PH-DVC
kuljetinaineyhdistettä.

Kädet, joista tippuu vettä rikkoen järven pintaa.

Pinnoitushoito – Omat kokemukset

Takana on siis kaksi pinnoitushoitokertaa ja niiden väliset ”kotihoitoajat”. Itse hoidon aikana väkevämmän puhdistusaineen aikana on hyvä hengittää suun kautta, koska aine on alkoholipohjaista ja tuoksahtaa aika voimakkaasti. Tämä vaihe kestää kuitenkin vain alle minuutin. Aktiiviaineiden vaikuttaessa iholla tuntuu pientä kihelmöintiä. Minulla erityisesti otsassa ja suun ympärillä, mutta ei mitenkään voimakkaasti. Toisella hoitokerralla aiemmin listaamani aktiiviaineet vaikuttivat noin 8 minuutin ajan eli kovin kovasta kihelmöinnistöä ei siis ole kyse. Viilentävä ja rauhoittava kasvonaamio tuntuu ihanalta ja eritoten sen vaikutusaikana tehtävä hieronta. Kasvojen iho on ollut molempien hoitokertojen jälkeen silminnähden kirkkaampi ja heleämpi.

Kotona olen jatkanut hoitoa käyttämällä muutaman päivän hoitojen jälkeen suojaavaa P.O.S.T. resurfacing creamia. Muutaman päivän päästä vaihdan yövoiteeksi ihon superkosteuttajan P.O.S.T. recovery creamin ja päivävoiteeksi monipuolisen & ihoa suojaavan VITA B3 creamin. Iltaisin levitän kasvoille ennen yövuodetta ihon suojaa parantavaa C.R. recovery -seerumia. Puhdistusaineena käytän pehmeää ja ihoa rauhoittavaa F.O.A.M. cleansea. Puhdistuksen jälkeen ei tarvitse käyttää kasvovettä lainkaan, vaan pääsen heti tekemään tuon ihonhoitorituaalin aamuin illoin. Tosin aamuisin pyyhkäisen yönjälkeiset kasvoni Beauty Gardenin hoitovedellä ennen voiteiden levitystä.

pH Formula pinnoitushoidon kotihoitotuotteet rivissä laiturilla..

Tämän pinnoitushoitosarjan suurin vaikutus näkyy ajan kanssa ihon kestäessä talven olosuhteita paljon paremmin. Välittömiä vaikutuksia tulee myös runsain mitoin. Aiemmin jo kirjoitinkin ihon tulevan ihanan kirkkaaksi ja heleäksi heti hoidon jälkeen. Ja sellaisena se myös pysyy! Jonkin verran on hoitojen jälkeen puskenut näppyjä kasvoille ja tietyt kohdat ovat aluksi hieman kuivuneet, mutta tämä kuuluu asiaan. Iho poistaa sillä tavoin luonnollisesti epäpuhtauksia. Heti ensimmäisen hoitokerran jälkeen huomasin myös meikin pysyvän paremmin paikoillaan ja freesinä, vaikka meikkituotteita en ole vaihtanut ollenkaan.

Jälleen kerran en voi kuin suositella! Pinnoitushoito on mahtava apu kaikille ihotyypeille. Minulla on oma kokemus vain tästä herkän ihon hoidosta, mutta olen lukenut ja nähnyt upeita tuloksia muun muassa A.C.N.E-pinnoitushoidosta.

Pinnoitushoito kasvojen iholle pH Formulan tuotteilla. Nainen villapipo päässä järven rannassa lumisateessa. Kädessä tummat villalapaset.

Hoitohuone Balleriina ja minä haluamme tarjota teille alekoodin pinnoitushoitoihin. Koodilla ”Toinen ikkuna” saatte Balleriinasta 10% alennusta pHformula-pinnoitushoidoista tämän vuoden loppuun saakka. Edun voi käyttää yhden kerran. Nyt siis kannattaa ehdottomasti käyttää alekoodi hyväkseen! 🙂

Tänään menen hoitosarjan viimeiselle käynnille ja sen jälkeen jatkan kotona kasvojen ihon hoitoa pHformulan tuotteilla. Pinnoitushoitosarjoja voi tehdä kaksi- kolme kertaa vuodessa ja jos on
”paha” häiriötila, niin silloin tehdään kolmekin sarjaa. Minä uskon, että viimeistään ensi syksynä otan taas saman hoitosarjan talvea vastaan ja muutenkin kirkastamaan kasvojen ihoa. 🙂

Kaisa-Maria

P.S. Me olemme tehneet Balleriinan kanssa useamman kerran yhteistyötä. Esittelyssä ovat olleet luonnonkosmetiikkahoidot ja -tuotteet, ripsien kestotaivutus, Helmi sokerointi, Bohon luonnonkosmetiikkameikit ja allergiaystävälliset magneettiripset. Hoitohuone Balleriina on vain 15 minuutin matkan päässä Oulun keskustasta Jäälissä. Parkkipaikkoja riittää aina ja asiakkaita ovat vastaanottamassa ihastuttavat naiset ja alansa ammattilaiset Riina, Minna ja Jonna. Ei muuta kuin aikaa varailemaan ja hemmottelemaan itseä 😉

Syksyn satoa

Taas venähti useampi päivä edellisestä postauksesta. Ja aina tauon venyessä on hankala aloittaa kirjoittamaan uutta postausta. Kaikki aiheet ja ideat tuntuu jostain syystä typeriltä. Mutta typeryydenkin uhalla ajattelin purkaa vähän syksyn juttuja puhelimesta tänne bloginkin puolelle.

Meillä on ollut poikkeuksellisen kiireinen syksy. Olen mökkeillyt kolmena peräkkäisenä viikonloppuna eri kokoonpanoilla, sairastanut jo kaksi ärhäkkää flunssaa viiden viikon aikana ja siihen päälle pientä stressiä muun muassa töistä. Tai pientä pientä.. näin yksi yö unta yhdestä työasiasta ja unissani soitin oikeasti aikaisin aamulla työkaverilleni. Havaihduin hereille kun kuulin puhelimen tuuttausta. Onneksi hän ei soittooni herännyt, vaan kilautteli hieman myöhemmin aamulla takaisin ja kyseli hädissään, onko jotain tapahtunut kun sellaiseen aikaan soittelin ;D

Tämä syksy on ollut kaunis. Ollaan päästy ihailemaan upeita aamuja tunturissa ja kauniita iltoja järven rannalla. Ja seura on tietenkin ollut paras mahdollinen.

Reissuille on aina niin ihanaa lähteä, mutta kääntöpuolena sille on omanlaisensa huvivero. Sunnuntaina kotiin palatessa ei jotenkin ehdi palautua ja aamulla on taas aika lähteä töihin. Nyt onneksi ollaan muutama viikonloppu ihan vain kotona ilman isompia suunnitelmia. Marraskuussa on edessä yksi (kovin odotettu) reissu Rovaniemelle Santaparkiin koko perheellä. Se on meidän joululahja lapsille. Ja vähän ehkä itsellekin 😉 Meillä on tarkoituksena viettää koko päivä Santaparkissa joulujuttuja fiilistellen. Santaparkin jälkeen suunnataan pajakylän puolelle, jossa meillä on myös oma pieni mökki varattuna yhdeksi yöksi. Varmasti ikimuistoinen reissu lapsille.

Toissaviikolla oli jo aivan kunnon talvi Kuusamossa ja Riisitunturilla. Mehän ei yhtään tajuttu ottaa talvivaatteita mukaan, mutta onneksi nuo välikausikamppeet ja lämpimät kerrokset niiden alla riitti muutamassa pakkasasteessa. Pojatkin jaksoi hienosti retkeillä vajaan viiden kilometrin patikan kun välillä lämmiteltiin ja syötiin eväät autiotuvassa. Tupa oli kylläkin niin täynnä väkeä, että istuttiin pienessä nurkassa lattialla eväitä syöden. Kiva retki joka tapauksessa, vaikka ahdasta olikin. Pojat innostui eritoten Riisitunturille liittyvästä kummitustarinasta. Tarinan mukaan alueelle on aikoinaan eksynyt ja menehtynyt joku mies, joka nyt siellä kummittelee retkeilijöille. Kummitus on nimetty Riisin Riettaaksi eli ei liene kyseessä mikään hiljaisin kaveri 😉

Tänään käytiin koko porukalla aamusta kaupungilla. Vanhemmat pojat jaksaa jo hienosti kierrellä kaupoilla, mutta meidän kuopusta ei oikein kauppajutut nappaa varsinkaan nyt kun meidän rattaiden rengas puhkesi ja uutta ei ole vielä hankittu. Mutta saatiin onneksi pääostos, toppahousut esikoiselle hankittua eli aivan jees reissu.

Nyt ajattelin kokeilla meidän sisäpyörällä jonkin kevyen lenkin. Tämä useamman viikon liikkumattomuus alkaa jo sen verran tympäistä, että pakko päästä tekemään edes jotain. Olokin on aivan nuutunut kun olen vain ottanut rennosti monta päivää. Tosin niin se pitääkin tehdä jos aikoo parantua. Jospa nyt saisi olla pidemmän pätkän ilman flunssaa. Ensi viikolla saadaan töistä influessarokotteet ja ajattelin sen tänäkin vuonna ottaa. Ensimmäisen kerran otin meidän kuopusta odottaessa. Sen jälkeen ollaan se porukalla otettu joka vuosi. Onko teillä tapana ottaa tuo rokotus? Tämä(kin) jakaa mielipiteitä vahvasti ja väittely aiheesta käy joka vuosi melko kuumana. Me otetaan rokotus sen vuoksi, kun se niin helposti koko porukalla saadaan ja koska se meille tarjotaan. Ja tietenkin sen takia, että se voi estää sairastumisen. En silti ole mitenkään kauhuissaan, vaikka influenssarokotus meillä tänä vuonna jäisikin välistä.

Tällä hetkellä me nautitaan minisyyslomasta. Meidän koululaisella loma on tietenkin koko viikon mittainen ja me muut jäätiin torstaina vapaille. Eilen lähdettiin ex tempore aamusta polskuttelemaan Edeniin kun sää oli ulkona niin sateinen ja harmaa. Poikien mummu ja tädit ovat käyttäneet meidän poikia uimassa jo useamman vuoden. Nyt mekin päästiin näkemään, kuinka paljon pikkumiehet olivat taas oppineet uusia juttuja vedessä. Ollaan kyllä niin kiitollisia tuosta uima-asiasta lasten mummulle ja tädeille. Me ei nimittäin olla Ossin kanssa yhtään uimarityyppejä ja todella harvoin käydäänkään koko porukalla uimassa. Minulle tulee vielä kaiken lisäksi uimahalleissa ja kylpylöissä ihan jäätävä päänsärky kloorin hajusta jo parissa kymmenessä minuutissa, joten senkin vuoksi melko harvoin uin muualla kuin luonnonvesissä. En kyllä paljoa sielläkään..

Mutta nyt alan vaihtamaan pyöräilykamppeet päälle ja testaan ensimmäistä kertaa, kuinka maantiepyörä rullaa sisällä harjoitusvastukseen kytkettynä. (Btw.. kiva sisustuselementti tuollainen pyörä makkarissa 😉 ).

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Kaisa-Maria

Väsyttävä syksy

Taas on käsillä ne aamut, kun aurinko ei enää nouse aikaisin ja syksyn tummentama maa imee kaiken valon. Viimeksi tänään kauhistelin ihmisiä ilman heijastimia! Miten se onkin niin vaikeaa muistaa tuo maailman halvin henkiturva? Päivänvalon vähenemisen huomaan itsessä heti kun alkaa vuorokauden valoisat tunnit vähenemään. On taas se väsyttävä syksy. Mutta tänäkin vuonna aion tehdä kaikkeni tätä perinteistä syysväsymystä vastaan.

Väsyttävä syksy. Nainen nojaa laiturin kaiteeseen aurinkoisena syyspäivänä.
Nuotiopaikka ja taustalla ihmisiä laiturilla aurinkoisena syyspäivänä.

Viime vuonna listailin hieman omia konsteja kaamosaikaa varten. Niitä aion tänäkin vuonna hyödyntää. Lisäksi olen lueskellut kirkasvalolampuista. Niistä kyselinkin muiden kokemuksia Instagramin puolella ja vastauksien perusteella se on taitaa olla ihan toimiva juttu.

Kirkasvalolampuissakin on lukemani mukaan hurjia eroja ja osa niistä ei edes täytä kriteerejä ”valohoitoa” antavista laitteista. Pitää siis olla tarkkana lamppukaupoilla.

Onko teillä kokemuksia noista kirkasvalolampuista? Onko niistä ollut apua? Mietiskelin, että voisin hankkia jonkun pienehkön kivan lampun tänne kotiin ja oleskella aina aamiaisen ajan valossa. Osa käyttää niitä työpöydillään, mutta uskoisin tuon ajan heti heräämisen jälkeen toimivan itselle parhaiten. Mutta kokeilemalla sekin selviää.

Nuotiopaikka ja tulet. Nuotion yllä nokipannukahvit kuumenemassa.

Meille sattui aivan täydellinen syyspäivä Syötteen Kellarilammelle kun olimme juhlistamassa ystäväni kolmikymppisiä. Tuo aamu aloitettiin osa pyöräillen ja osa lenkkeillen. Palju oli koko päivän lämpimänä ja siellä me nautiskeltiin lämpimässä vedessä raikkaasta pikkupakkasesta. Tällaiset aurinkoiset päivät on kyllä syksyn parhaimpia asioita. Kun on pari astetta pakkasta ja ruska parhaimmillaan.

Väsyttävä syksy. Nainen nojaa laiturin kaiteeseen aurinkoisena syyspäivänä.

Hitsit kun näitä aurinkoisia päiviä olisi vain hieman enemmän syksyisinkin. Yksi lemppari syysväsyn selätyskeino on minulla vuosittain suunnitella syyskuukausille kaikkea mukavaa tekemistä. Kivat jutut kalenterissa piristää heti mieltä 🙂 Tänä syksynä ollaan tehty ihania ruskaretkiä mökeille useamman kerran ja marraskuulle olisi vielä yksi reissu tiedossa koko perheellä. Sen jälkeen voikin virallisesti alkaa odottaan joulua ;D

Mitä teidän syksyyn kuuluu? Onko väsymystä ilmassa vai onko tämä tunnelmallinen aika just se juttu?

Kaisa-Maria

Kenelle etätyö sopii?

Etätyö yleistyy kovaa vauhtia, kun tämän päivän teknologia mahdollistaa työskentelyn missä tahansa. Minullakin on mahdollisuus tehdä osa työstäni paikasta riippumatta ja tuota mahdollisuutta käytänkin. Omalla kohdalla päivän tai pari viikoittaista etätyöpäivää tehostaa työskentelyä ihan huomattavasti verrattuna siihen, että tekisin saman työn aina toimistolla. Lisäksi se auttaa meidän koko perhettä aikatauluksen helpottamisen vuoksi.

Etätyö. Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa. Pöydällä on tietokone.
Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa. Pöydällä on tietokone. Pöydän alla on kuviollinen matto.

Mutta miksi näin? Oman ja monen muunkin tuttavan kohdalla etätyö saa aikaan erilaisen ”mindsetin” jo ennen työpäivän aloittamista. Kun on jo lähtökohtaisesti alitajunnassa tuleva ”tehopäivä”, saa väkisinkin aikaiseksi enemmän. Nimittäin siinä missä työpaikalla ollessa mittaa työpäivän kestoa tyypillisesti ajallisesti, niin etätyöpäivänä mittaa työpäivän kestoa enemmänkin tehtyjen työtehtävien määrässä. Ja kun ainakin itselläni nälkä kasvaa syödessä, niin rakastan hetkeä kun saan kuitata tehtävälistalta mahdollisimman paljon työtehtäviä tehdyksi.

Toinen seikka mikä boostaa tehokkaaseen etätyöpäivään on se, kun tulee edelleen sellainen hassu fiilis kotona työskentelystä. Siis sellainen ”täällä minä vain kotona olen, mutta en todellakaan laiskottele” -fiilis. Onko teille muille tuttu ilmiö?

Etätyö – hyödyt ja haitat

Alla ensiksi lista etätyöskentelyn hyödyistä. Nämä samat asiat toistuvat niin tutkimuksissa kuin omissa sekä tuttavienkin kokemuksissa:

  • Työskentelyn tehokkuus
  • Ei keskeytyksiä
  • Rauhallisuus
  • Ajanhallinta
  • Mahdollistaa työelämässä kiinnipysymisen jos on esimerkiksi liikunnallisia rajoitteita.
  • Helpottaa muun muassa perheellisten arkea kun aamulla ei tarvitsekaan lähteä työpaikalle. Meillä se on konkretisoitunut niinä aamuina, kun esikoisen koulu alkaa vasta klo 10 jälkeen. Muutama tunti yksin kotona on ekaluokkaiselle pitkä aika, joten vanhempi työskentelemässä kotona helpottaa pienen koululaisen aamua.

Etätyö sisältää tietenkin myös riskejä/haittoja, eikä se sovi kaikille. Minunkin muutama tuttu ei tykkää työskennellä etänä laisinkaan. Yksi heistä kertoo, ettei saa kotona aikaiseksi mitään, kun kaikki kotihommat huhuilee ympärillä. Muutama taas kertoi, ettei halua tuoda töitä kotiin ollenkaan ja sen vuoksi etätyö mahdollisuudesta huolimatta ei tule kuuloonkaan. Etätyöskentelyn riskeiksi ja haitoiksi on listattu muun muassa seuraavia:

  • Huonot työtilat kotona. Yleisin paikka työskentelylle kotona on kyselyiden mukaan keittiön pöytä. Niin myös minulla..
  • Edelliseen liittyen huono ergonomia ja valaistus
  • Riittävän tietosuojan puute
  • Heikot yhteydet
  • Tauotuksen vähäinen määrä ja puuttuminen. Tähän sorrun itsekin melkeinpä aina. Lounaan ja kahvit nautin lähes poikkeuksetta tietokoneen ääressä samalla tehden töitä.
  • Työyhteisön puuttuminen ja sosiaalisen kanssakäymisen vähyys.
  • Riski väärinymmärryksille, kun ei olla kasvokkain.
  • Työajan yli venyvät päivät.

Etätyö on siis mainio keino ottaa itsestä ja omasta työskentelystä tehoja irti, kunhan vain huolehtii hyvään etätyöskentelyyn vaadittavat seikat kuntoon. Etänä työskentelevältä vaaditaan kokemusta ja valmiutta johtaa omaa työtään. Pitää olla itsevarma ja tietää, mitä tekee. Kaikki kontaktit ja tietenkin itse pitää olla tarpeen mukaan normaalisti tavoitettavissa. Pitää myös opetella se itselle sopivin tyyli. Omalla kohdalla juurikin tuollainen maksimissaan parin päivän viikottainen etätyöskentely on ideaali kokonaisuuden kannalta. Etätyöpäivä helpottaa meidän koko perheen arkea ja siten vähentää viikottaista kuormitusta. Samalla saan mielihyvää tehokkaista päivistä. Enempää en etänä kuitenkaan halua tehdä, koska kaipaan myös työkavereitani ympärille. Ja tottakai vanha kunnon FOMO eli fear of missing out nostaa päätään. Meillä kun on niin hyvät jutut töissä 😉

Etätyö. Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa. Pöydällä on tietokone.
Etätyö. Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa. Pöydällä on tietokone.

Kannattaa ottaa selvää omista mahdollisuuksista etätyöhön ja kokeilemalla löytää se itselle sopivin tapa. Olen kyllä todella onnellinen ja kiitollinen etätyön mahdollisuudesta sekä tietenkin työnantajan tuesta siihen.

Onko teillä mahdollisuutta tehdä omaa työtä etänä? Jos on, niin teetkö etäpäiviä ja mitä mieltä olet aiheesta etätyö?

Kaisa-Maria

P.S. Luin jostain hyvän vinkin etätyöpäivän ergonomiaan. Silityslaudan voi ottaa työpöydäksi ja työskennellä seisten rasittamatta selkää huonolla istuma-asennolla. Minulla on tapana tehdä seisten töitä kotona yhden meidän hyllykön äärellä. Se on juuri sopivalla korkeudella siihen hommaan 🙂

Rakas keho -haaste

Sain jokin aika sitten Instagramissa Rakas keho -haasteen. Haasteen on laittanut aluilleen Rakas kehokirjan kirjoittaja Katarina Meskanen. Rakas keho -haasteen tarkoituksena on kirjoittaa omalle keholleen kirje ja sen tarkoituksena on saada näkemään itsensä arvokkaana ja tärkeänä, olipa oma keho minkälainen tahansa. Tänä päivänä ulkonäköpaineet kuormittaa suurta osaa meistä, erityisesti nuoria. Somen täydelliset kuvat laittaa melkein väkisin miettimään omia ”epäkohtia”. Totuus somekuvien takaa on kuitenkin (onneksi) toinen. Tämä haaste auttaa ymmärtämään sen.

Sillä, miten suhtaudumme kehoomme, on välitön vaikutus hyvinvointiimme. Meidän olisikin opittava arvostamaan ja kunnioittamaan kehojamme, olemaan ylpeitä ja näkemään niiden upeus koosta, muodoista tai ulkoisista ominaisuuksista riippumatta – ja oikeastaan juuri niiden ansiosta.

Tuumakustannus
Rakas keho -haaste. Nainen istuu sängyllä ja katsoo alaspäin.

Pidemmittä puheitta.. tässä osuuteni haasteeseen.

Rakas keho. Vaadin sinulta paljon. Välillä aivan liikaa. On vain niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että enää et toimi yhtä ketterästi kuin kymmenen vuotta sitten. Teini-iästä asti olen mieltänyt jotkut osasi epäkohdiksi ja murehtinut niiden suuruutta tai pienuutta. Välissä jopa niin, että olin mieluummin nälissään, kuin katsoin peilistä ”lihavia” kohtiasi. Tänä päivänä osaan olla armollisempi sinua kohtaan, enkä enää vaivaa mieltäni reisien koolla tai vyötärönmitalla. Sen sijaan odotan sinulta jaksamista, nopeaa palautumista, kehittymistä ja vaikka mitä muuta. Unohdan kuitenkin, että yli 30-vuotiaan keho ei toimi samalla tavoin kuin parikymppisenä. Olet edelleen nuori, mutta vanhenet koko ajan. Senkin olen nyt hyväksynyt ainakin suuremmilta osin.

Rakas keho. Olet vahva ja sinnikko. Olet käynyt läpi mielettömiä muutoksia ja vastoinkäymisiä, mutta silti aina palautunut tasapainoiseksi ja toimivaksi. Lapsena kestit leikeissä saadut kolhut ja parannuit murtumastakin nopeasti. Teininä muutuit ja vuosien kuluessa olit aikuisen naisen keho, mitä tulet lopun elämää olemaankin. Pienillä muutoksilla höystettynä 😉

Rakas keho. On ollut hetkiä kun tunsin sinun pettäneen minut. Syytin sinua kaikesta raskaimmasta. Syytin sinua siitä, että et antanut riittävää suojaa ja ravintoa pienelle ihmisen alulle. Syytin pitkään itseäni ja moitin sinua toimimattomuudesta. Syytin sinua yhä enemmän kun sama toistui ja saattoi sinut hengenvaaralliseen tilaan. Siitä sinussa muistuttaa vatsassa haaleasti kuultavat leikkausarvet. Viimeinen niitti oli se, kun meille kerrottiin, että kaiken sen menetyksen jälkeen et enää uutta elämää ehkä voisikaan kantaa ja suojata. Olin niin pettynyt sinuun. Olit mielessäni täysin viallinen ja epäkelpo.

Rakas keho. En ollut uskoa, kun näytit raskauden ensimmäiset merkit. Eihän sen pitänyt olla mahdollista. Tai ainakin todella vaikeaa. Tuijottaessani pienen sydämen sykettä sisälläsi, annoin sinulle anteeksi, vaikka mitään anteeksi annettavaa ei oikeasti ollutkaan. Tiedän sen nyt. Olet toiminut juuri kuten pitää. Mukauduit kaikkeen, mitä pienen ihmisen kasvaminen vaatii. Olet tehnyt aivan mielettömän työn. Suojannut ja antanut turvan sille kaikkein arvokkaimmalle ja tärkeimmälle. Vieläpä kolme kertaa. Se on jotain uskomatonta.

Rakas keho. Nyt ymmärrän, kuinka vahva oikeasti olet nämä kaikki vuodet ollut. Kahden synnytyksen kohdalla olet ollut todella kovilla ja taistellut elinvoimasi takaisin, vaikka valo sinussa on hiipunut vain heijastukseksi ja ollut sammua kokonaan.

Rakas keho. Kaiken tämän kirjoitettuani vasta ymmärrän täysin, kuinka kohtuuton olen vaatimuksissani sinua kohtaan ollut vuosien varrella. Tästä lähtien katson sinua eri tavoin ja lupaan arvostaa sinua enemmän. Tiedän, että tulemme vielä kohtaamaan haasteita ja muutoksia, mutta lupaan olla vaatimatta sinulta silloin liikoja.


Rakas keho -haaste. Nainen istuu sängyllä ja katsoo kameraan.

Huh olipa vapauttavaa antaa tekstin vain virrata ja ajatella kehoa itsestä erillisenä asiana. Siksipä haastan teidät jokaisen kirjoittamaan omalle kehollenne ja miettimään omaa kehonkuvaa sekä itsensä hyväksymistä juuri sellaisena kuin olet. Epävarmuuksia itsestä tulee meille kaikille joskus. On päiviä kun tuntuu, ettei mikään vaate istu päälle, hiukset ovat miten sattuu ja turvottaa. Silloin on hyvä hetki palata tähän haasteeseen ja muistaa se kaikki hyvä omassa itsessä <3

Vai mitä?

Ottakaahan kynä käteen ja kirjeitä vaan kirjoittelemaan!

Kaisa-Maria