Synnytysvalokuvaus

Eilen nettiä selailessa tuli vastaan vuoden synnytysvalokuvauskisan valokuvia. Katselin kuvia aivan haltioituneena, koska jokaiseen niistä oli saatu upeasti vangittua hetken ainutlaatuinen tunnelma. Mietin sen jälkeen, että harmi kun ei omien synnytysten kohdalla käynyt mielessäkään oikea synnytysvalokuvaus, vaikka toki parempi puoliskoni kuvia kaikista kolmesta reissusta onkin ottanut. Lähinnä niistä ensihetkistä kun vauva on jo sylissä. Ja onhan nekin aivan ihania muistoja!

Synnytysvalokuvaus. Vastasyntynyt vauva kapalossa.
Synnytysvalokuvaus. Vastasyntynyt vauva kapalossa.

Itse olen päässyt kuvailemaan vastasyntyneitä jo useamman kerran, mutta noiden kisakuvien myötä heräsi valtava mielenkiinto päästä kuvaamaan myös vauvan syntymää. Rakastan nappailla kuvia vastasyntyneistä <3 Pienet vauvat kun vain ovat niin uskomattoman suloisia!

Kuinkahan yleistä synnytysvalokuvaus on Suomessa ja eritoten Oulussa? En taida tuntea tai tietää ketään, kenen synnytyksessä olisi valokuvaaja ollut mukana ikuistamassa sitä ainutlaatuista hetkeä. Onko teillä tietoa?

Synnytysvalokuvaus. Vastasyntynyt sängyllä.
Synnytysvalokuvaus. Vastasyntynyt vauva sängyllä.

Moinen valokuvaus herättää mielipiteitä ja tunteita kaikkiin suuntiin. Joku ei voisi kuvitellakaan ketään ulkopuolista synnytyssaliin mukaan ja toinen taas ei valokuvaajaa huomaisikaan. En itsekään varmaan olisi esikoisen kohdalla halunnut ketään ylimääräisiä saliin, mutta keskimmäisen ja kolmannen kohdalla ei olisi juurikaan ollut väliä. Nimittäin sen verran paljon on tullut oltua potilaana tuolla raskauteen ja synnytykseen liittyvillä osastoilla ja poleilla, että jännitys vieraista ihmisistä intiimissä hetkessä ei enää jännitä ollenkaan. Mutta me kaikki äidit ja isät ollaan erilaisia ja kaikilla on omat toiveensa tällaisen suhteen 🙂

Mitä mieltä te olette? Voisitteko ajatella synnytyssaliin mukaan valokuvaajaa ikuistamaan tuon upean hetken vai tuntuisiko se aivan omituiselta? Ja miltä tuntuisi olla itse valokuvaamassa synnytyssalissa? Lueskelin, että usein valokuvaajan kanssa treffataan useamman kerran ennen H-hetkeä. Noilla tapaamisilla tutustutaan ja sovitaan valokuvauksesta. Lukemani mukaan valokuvaajan kanssa keskustellaan kuvien tyylistä, kuvausalueista ja erikoistilanteista. Eli samaan tyyliin kuin muistakin ”tapahtumakuvauksista”.

 Vastasyntynyt vauva nukkuu harsovaippa yllään.
Vastasyntynyt vauva nukkuu harsovaippa yllään.

Tiesittekö muuten, että haaveilin vuosia kätilön ammatista jo ennen omia lapsia? Edelleen toisinaan huomaan sitä ajattelevani. Raskausaika ja synnytys sekä tietenkin pienen ensihetket ovat minusta aina niin maagisia <3 Nyt huomaan lisäksi toisinaan ajattelevani doulana ja tietynlaisena vertaistukiäitinä toimimista. Kolmen synnytyksen ja kaikkien jälkimaininkien koettuani koen ymmärtäväni useita äitejä ja ennen kaikkea niitä suuria tunteita sekä mahdollisia pelkoja, mitä uuden elämän kantaminen tuokaan mukanaan.

Omia synnytyksiä ei enää tule, mutta olisi aivan mahtavaa päästä vielä joskus synnytyssaliin kamera kädessä ja/tai olemaan rauhoittava tuki tuossa ihanassa hetkessä.

Mitä ajatuksia tämä aihe teissä herättää? 🙂

Kaisa-Maria

P.S. Eikös ole aivan mielettömän ihania vauvoja näissä ottamissani kuvissa? <3

Kevyempi tammikuu

Jouluherkut, napostelu, alkoholi ja löhöily. Sopiiko yksikään noista sinun loppuvuoteen? Minulle sopii kaikki muut, paitsi tuo alkoholi. On tullut syötyä karkkia, sokeria, juustoja ja muita herkkuja. On tullut myös naposteltua tuon tuostakin ja olen ottanut aika rennosti, vaikka lenkkipolkujakin on jonkin verran tullut kulutettua, kun on ollut enemmän aikaa loman vuoksi. Nyt loman loppuessa olo alkaa olla melkoisen tukala ja pöhöttynyt jopa. On siis aika palata takaisin rutiineihin ja aloittaa kevyempi tammikuu. Ja jatkaa samaa rataa tammikuun jälkeenkin. Tässä postauksessa jaan omat keinot ”joulupöhön” karkottamiseen.

Kevyempi tammikuu. Nainen istuu sängyllä kirjojen kanssa. Tarjottimella kannussa vettä.
Kevyempi tammikuu. Nainen istuu sängyllä kirjojen kanssa. Tarjottimella kannussa vettä.

Ykkösenä minulla on ehdottomasti herkuttelun vähentäminen tai jopa lopettaminen. Aiemmin en juurikaan syönyt mitään makeaa, mutta kolme vuotta sitten kuopuksen syntymän jälkeen irtokarkit ja suklaa tuli ihan kunnolla minun elämään. Veikkaan, että imetyksellä on jotain osuutta asiaan ja toinen osuus on tietty sokerikoukulla. Isommasta määrästä karkkia tulee kyllä minullakin etova olo, mutta sen muistaa aina kun on liian myöhäistä ;D

Eli nyt joululoman aikana on tullut syötyä karkkia ja eritoten suklaata molemmin käsin. Ja se näkyy ennen kaikkea ihossa! Ihmettelin nimittäin, mistä pienet näppylät kasvoihin ovat ilmestyneet, kunnes tajusin syöneeni sokeria paljon enemmän kuin yleensä. Siispä radikaalisti päätin, että pyrin olemaan syömättä karkkia tai muita herkkuja kevään aikana. Täyslakkoa herkkuihin en aloita, koska täyskiellot ei toimi minulla ja kyllä elämässä pitää nyt jotain makeaa olla 🙂 Esimerkiksi toissapäivänä lounaalla jätin oman jälkkärijätskin ottamatta, mutta maistelin pienen palasen puolisoltani. Omalla kohdalla sokerikoukusta pääseminen vie sen pari viikkoa ja sitten alkaa makeanhimo vähentyä roimasti.

Makeanhimoon minulla toimii päättäväisyys ja toiseksi veden juonti. Ystäväni kertoi omasta tavastaan selättää makeanhimo kauppareissulla: kun tekee mieli ostaa jotain herkkua, ajattele tarkkaan miltä se maistuu. Makustele mielessä haluamiasi herkkuja. Usein makeanhimo menee jo sillä ohi.

Kultainen tarjotin, jolla vesikannu ja vesilasi. Vieressä kirjoja.

Tarkistus jääkaappiin

Toinen vinkkini saavuttaa kevyempi tammikuu (ja vuosi) on veden juonti. Klassikko, mutta toimii! Arkisin juon useamman 0,5 L pullon hanavettä työpäivän aikana. Nyt lomalla veden juonti on vähentynyt tosi paljon, mutta nyt loman loppuessa tiedän kumoavani taas vettä kuten ennenkin. Tarkasta kuitenkin ensin esimerkiksi tämän kappaleen linkistä, paljonko vettä kannattaa juoda omaan painoon nähden, koska liika määrä ei tee hyvää. Oman vedentarpeen oppii nopeasti kokeilemalla ja tsekkaamalla suositukset. Hyvä mittari tuon artikkelinkin mukaan on vessakäyntien määrän ja vanha kunnon pönttökyttäys eli pissan värin tarkkailu. Simppeliä! Riittävä veden juonti muun muassa auttaa keskittymiseen ja yleiseen vireystilaan. Me maustetaan kotona joskus vettä sitrushedelmälohkoilla. Sillä saa hieman makua mukaan.

Kevyempi ruoka. Siinä missä syksyisin tekee mieli kaikkia herkullisia pataruokia, alkaa keväisin haluttaa kevyempiä salaatteja ja keittoja. Tykkään syödä paljon kasviksia ja vähärasvaista kalaa. Töissä pyrin aina syömään jonkin kevyen salaatin lounaaksi, ettei ruokaväsy iske kesken päivän. Mutta rakastan myös esimerkiksi pitsaa ja en missään nimessä kiellä sen kaltaisia herkkuruokia itseltäni kokonaan 🙂 Itseasiassa tänäänkin syötiin päivälliseksi pitsaa! Avainsana kaikessa on kohtuus. Ja sellaisina päivinä, kun tiedän urheilevani työpäivän jälkeen kovemmin, ei mikään kevyt salaatti riitä lounaaksi. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että vedän jonkin rasvamätön lounaaksi. Yleensä lisään hiilareita eli pastaa, riisiä tai perunaa lounaaseen enemmän.

Kevyempi tammikuu. Nainen istuu sängyllä kirjojen kanssa. Tarjottimella kannussa vettä.

Liikunta ja urheilu. Mieti yksinkertaisesti, mikä liikuntamuoto on kivaa. Jos mikään ei tunnu kivalta, niin valitse kävely. Se on loistava liikuntamuoto. Ja aloita vaikkapa 10 minuutin kävelyistä ja pyri tekemään se esimerkiksi kolme kertaa viikossa. Sekin on jo iso muutos 🙂 Minä kun en ole liikunta-alan asiantuntija, niin enempää en neuvo, mutta suosittelen etsimään netistä lisää tietoa. Hyviä sivuja ja kunto-ohjelmia löytyy ilmaiseksikin pilvin pimein eli tiedonpuutteesta ei tarvi kärsiä. Netissä on myös myynnissä hyviä kunto- ja ruokaohjeita eri tarkoituksiin. Minäkin olen ostanut vuosien varrella kolme erilaista treeniohjelmaa ja sain niistä tosi paljon irti.

Sänky, jossa tarjottimella vesikannu ja vesilasi. Vieressä yöpöytä, jolla iso valkoinen kukka ja pöytälamppu.

Minä saan kevyemmän olon myös freesaamalla kotona sisustusta. Joulunaika on ihanan hämärää ja tunnelmallista valoineen, mutta kevättä kohden valon lisääntyessä on ihanaa laittaa kotiin vaaleita sävyjä. Joulukuusi ja muutkin joulukoristeet pakattiin eilen haikein mielin odottamaan seuraavaa joulua. Haikeus kuitenkin väistyi kun aurinko paisteli olohuoneeseen ja toi valoa koko kotiin.

Vaaleamman sisustuksen lisäksi olen loman aikana käynyt läpi ja järjestellyt kaappeja. Se tuo jotain outoa mielihyvää kun turhat tavarat ynnä muut jutut on kerätty pois ja laitettu myyntiin tai kierrätykseen.

Kevyempi tammikuu – kevyempi mieli?

Joulun aikana sain nollattua stressiä ihan kunnolla. Ensimmäiset yöt loman aikana menikin painajaisia katsellessa. Se on itsellä aina merkki isommasta stressistä ja myös niiden purkamisesta. Viiden yön päästä unet alkoi normalisoitumaan ja olokin alkoi sen myötä tuntumaan kevyemmältä sekä tietty myös levänneeltä.

Tulevan vuoden ja jo keväänkin työjutut nostaa jo stressikäyrää ylös, mutta nyt kun olen saanut nollattua tilannetta, niin aion hanakammin koittaa purkaa stressiä koko ajan. Omat stressinlievityskeinot ovat kunnon unet, urheilu, riittävä rentoutuminen esimerkiksi lukemalla, tanssi, valokuvaus ja läheisten seura. Toisin sanoen, kaikki sellainen, josta koen iloa, luovuutta, rauhaa ja läheisyyttä.

Mielialaan vaikuttaa myös merkittävästi tuo lisääntyvä valon määrä. Toisille se saattaa tuoda alakuloa, mutta itsellä se toimii piristävänä asiana. Samoin mielialaa kohottaa kivat suunnitelmat kevään ajalle ja olo tuntuu heti kevyemmältä kun on jotain mukavaa odotettavaa. Kannattaa myös ottaa haltuun edellinen postaukseni tehtävästä uudelle vuosikymmenelle sekä postaus omasta unelmakartasta.

Näillä eväillä onnistuu kevyempi tammikuu ja koko vuosi! Miten sinun tammikuu ja uusi vuosi käynnistyy?

Kaisa-Maria

Tehtävä uudelle vuosikymmenelle

Uusi vuosi 2020 ja samalla tietenkin uusi vuosikymmen! Meidän uuden vuoden juhlat oli kivan rauhalliset. Oltiin veljen perheen kotona ja tehtiin ruokaa. Lapset kävivät heilumassa sädetikkujen kanssa ja ihaltiin muiden ampumia raketteja. Vuoden vaihtuessa oltiin jo kotona. Lapset nukkui ja minä kurkin makkarin ikkunasta vielä muutamat raketit ennen nukahtamista.

Vuosi 2019 oli ihanan tasainen, vaikka ylä- ja alamäkiäkin näihin kuukausiin on mahtunut. Eilen vielä harmittelin, että vuodessa ei ollut mitään älyttömän mullistavaa, mutta tarkemmin ajateltuna sellainen tasainen arki on parasta. On ollut ihania hetkiä läheisten kanssa ja käyty monilla monilla reissuilla. Pääsin taas nauttimaan Pariisistakin rakkaan ystäväni kanssa. Opin lisää itsestäni ja muista. Tuleva uusi vuosikymmen tuntuu itsellä jotenkin ”uuden ajan alulta”. Haluan alkaa hanakammin kurkottelemaan omia ja yhteisiä haaveita kohti. Tämän postauksen tehtävä auttoi hahmottamaan omia haaveita tosi hyvin, joten halusin jakaa sen myös teidän kanssa. Tässäpä siis tehtävä uudelle vuosikymmenelle.

Tehtävä uudelle vuosikymmenelle. Nainen istuu sohvalla sininen neulepaita päällään.

Tehtävä uudelle vuosikymmenelle

Sain joku aika sitten tehtäväksi kirjoittaa kirjeen. Ja nimenomaan klassikkotyyliin eli käsin ja paperille. Tuo kirjeen kirjoittaminen osoittautui hauskaksi ja ennen kaikkea mielenkiintoiseksi.

Ensimmäinen juttu on herätellä hieman omaa mielikuvitustaan. Tämä kirje ei nimittäin päädy postin kuljetettavaksi. Ota siis kynä & paperia ja seuraa helppoja ohjeita.

Kuvittele, että elät tätä samaa päivää, mutta viisi vuotta tulevaisuudessa. Eli tammikuun alussa 2025. Ala nyt kirjoittaa kirjettä läheiselle ystävällesi, joka asuu pitkän välimatkan päässä. Jopa toisessa maassa kaukana omasta kotimaasta.

Kirjoita ystävällesi, mitä sinulle kuuluu. Kirjoita missä asut, mitä olet oppinut, missä työskentelet tai opiskelet. Kirjoita myös, mitä harrastat ja mikä on intohimosi. Kirjoita kaikkea, mitä haluaisit ystäväsi tietävän omasta elämästäsi (viiden vuoden kuluttua).

Kun kirje on valmis, voit fiilistellä miltä kaikki kirjoittamasi tuntuu. Sitten onkin aika kirjoittaa toinen. Ja juu tiedän! On tosi outo fiilis kirjoitella kirjeitä mielikuvitusystävälle tulevaisuuteen, mutta kirjoita siltikin.

Kuvittele, että ystäväsi vastaa ensimmäiseen kirjeeseesi ja kysyy, kuinka teit ja sait kaiken kirjoittamasi aikaiseksi? Toinen kirjeesi on siis vastaus tuohon kysymykseen. Kirjoita, miten olet saanut kaiken aikaiseksi. Mitä kaikkea olet tehnyt niiden asioiden eteen.

Nyt sinulla on omat viiden vuoden haaveet ja näkymät kirjoitettuna muistiin. Lisäksi sinulla on suunnitelma, mitä tulee tehdä niiden saavuttamiseksi. Jos kahden kirjeen kirjoittaminen tuntuu liialta yhdelle istumalle, niin voit hyvin kirjoitella ne eri päivinä!

Tehtävä uudelle vuosikymmenelle. Nainen istuu sohvalla sininen neulepaita päällään.
Tehtävä uudelle vuosikymmenelle. Nainen istuu sohvalla sininen neulepaita päällään.

Itselle tämä oli helpompi tapa miettiä omia haaveita ja sitä, mitä haluaa elämässä saavuttaa kun kirjoittaa siitä toiselle. Toki perinteinen listakin voi toimia, mutta itsellä auttoi huimasti kun muka kirjoitin eräälle ulkomailla asuvalla ystävälleni juuri siihen tyyliin kuin oikeastikin hänelle kirjoittaisin. 🙂

Kirjoitin muun muassa, että viiden vuoden päästä asumme omakotitalossa lähellä lasten koulua. Harrastetaan jokainen jotain mieluista urheilulajia ja arki soljuu kaikessa rauhassa. Meillä on puoliskoni kanssa ensimmäinen sijoitusasunto hankittuna ja olen kouluttautunut lisää.

Mitä teidän kirjeissänne lukee?

Toinen hyvä tehtävä uuden vuoden alkaessa on tehdä unelmakartta. Katselin juuri vuosi sitten tekemääni unelmakarttaa ja suurin osa kirjoittamistani asioista on käynyt toteen.

Eli ei muuta kuin kynä käteen ja haaveet kunnolla muistiin! Silloin ne alkaa usein toteutuakin 🙂

Loppuun vielä kiitokset teille kaikille lukijoille ja yhteistyökumppaneille viime vuodesta! Kuluneet blogikuukaudet olivat taas upeita. Tehdään tästä vuodesta vielä mahtavampi! <3

Kaisa-Maria

Meidän joulu 2019

Viralliset joulupäivät menivät jo, mutta meidän perhe oleskelee vielä aivan joulukuplassa. Eikä ole kiire pois! Me vietettiin joulua Syötteen upeissa tunturimaisemissa veljen perheen ja minun vanhempien kanssa. Kälyni veli tuli myös meidän kanssa yhdeksi vuorokaudeksi nauttimaan joulutunnelmasta tunturissa. Tapaninpäivänä kirpaisi lähteä kotimatkalle, kun tiesi jo valmiiksi, että rauhallinen mökkijoulu vaihtuu takaisin kotiarkeen. Mutta palataanpa vielä viikko taaksepäin. Tällainen oli meidän joulu!

Kuvat ovat puhelimella napattuja paria otosta lukuunottamatta, joten laatu on mitä on. Mutta pääasia, että tunnelma välittyy 🙂

Joulu tunturissa. Tykkylumikuuset valaistuna eri värein.
Lapsi lumisten kuusten vieressä.

Meidän mökki oli tällä kertaa pikku-Syötteen puolella ja sijainti oli kyllä loistava. Oltiin huipun hotellin lähettyvillä mökissä, josta takapihalta pääsi suoraan laskemaan pulkkamäkeä ja pienen matkan päästä lähti hiihtoladut reiteille. Pyöräilemässäkin käytiin muutamaan otteeseen. Veljen vaimon kanssa nautiskeltiin talvipyöräreiteistä ja koitettiin saada kuukkeleita syömään kädestä. Koitin saada sellaista hienoa kuvaa linnusta kädellä, mutta jäi haaveeksi tällä kertaa ;D

Pulkkamäen ja pyörälenkin lisäksi käytiin yhtenä päivänä isompien lasten kanssa iso-Syötteen puolella laskettelurinteessä muutaman tunnin ajan. Oli mahtava huomata, kuinka lapsilla taidot kehittyy joka kerta! Käydään varmasti vielä talven aikana rinteessä niin paljon kuin mahdollista. Toivon kovasti, että laskettelusta tulee meidän koko perheen yhteinen juttu, kun saadaan kuopuskin rinteisiin mukaan!

Joulureissulla tuli ulkoiltua ja urheiltua mukavasti koko porukalla. Pyöräilyn ja laskettelun lisäksi käytiin hiihtämässä yhtenä päivänä vajaa parin tunnin lenkki. Tosin pikku-Syötteen nousua ei ehkä hiihtämiseksi voi sanoa kun oli sen verran jyrkkää nousua.. Mutta ihanaa ulkoilua upeissa maisemissa.

Kaksi lasta takkatulen äärellä.
Nainen näyttää peukkua hiihtoretkellä.

Ja arvatakin saattaa, että moisen ulkoilumäärän vuoksi ruoka maistui superhyvin! Tuli kyllä nautittua vatsat pinkeiksi useampaan otteeseen.

Mikä on muuten teidän jouluruokasuosikki tai -suosikit? Minä tykkään herkutella eniten graavilohella ja poronlihalla. Ja vuohenjuustosalaatilla! Kinkkua meidän perheestä ei oikeastaan syö muut kuin tuo parempi puoliskoni.

Niin ja tietenkin suklaa ja muut herkut kuuluu omiin suosikkeihin. Nyt joulun jälkeen huomaa, että on kyllä melkoinen sokerikoukku päällä. Sovittiin veljen vaimon kanssa, että tammikuun alusta jätetään lisätyt sokerit pois joksikin aikaa..

Joulu Syötteellä. Viisihenkinen perhe joulukuvassa.
Joulu. Pieni lapsi tonttulakki päässään. Taustalla mies punaisella sohvalla.

Reissun odotetuimman (ainakin lasten mielestä) vieraan kanssa sovittiin kyläilyt jo kahden jälkeen. Ennen Joulupukki on tullut meille päivällisen jälkeen alkuillasta, mutta nyt päätettiin kutsua punanuttu vierailemaan hyvissä ajoin. Näin lasten ei tarvinnut koko päivää jännittää jokaista kolausta hyppiä seinille ja myöhemmin eritoten me aikuiset saatiin nauttia jouluruoka kaikessa rauhassa, kun kaikki viisi naperoa tutkivat lahjojaan mökin yläkerrassa.

Pukki toi kaikille mieluisia paketteja, vaikka me aikuiset kyllä oltaisiin pärjätty ilmankin. Aikuisten kesken meillä oli kuitenkin jo aiemmin mainittu Secret Santa -joulu eli arvottiin, kuka hankkii lahjan kellekin. Vasta lahjojen jakamisen jälkeen paljastettiin, kuka oli kenenkin lahjan takana. Minun arpaan tuli oma isä ja pähkäilyn jälkeen päädyin hankkimaan hänelle lumikengät. Hän kun on yhdenlainen eräilijä ja rakastaa luonnossa liikkumista. Omasta Secret Santa -paketistani paljastui puolestaan ihanat meikki-/toilettilaukut. Entiset olivatkin jo hyvin hyvin rikkinäiset ja yksi reissupussukoistanu yli 15 vuotta vanha, joten tuli kyllä tarpeeseen ja heti käyttöön.

Joulukuusi ja vieressä Joulupukki. Pieni poika istuu punaisella sohvalla tonttulakki päässään.
Joulu. Poika tekee narutemppua tonttulakki päässään takan äärellä.

Jouluaaton iltana lähdettiin äidin ja kälyni kanssa pienelle ruoansulattelukävelylle ja tupsahdettiin sattumalta pikku-Syötteen huipulla olevaan ”taikametsään”. Oli mahtavaa kolmestaan kävellä noiden valaistujen tykkylumikuusien lomassa lumen narskuessa kenkien alla. Ja mikä parasta, tuon narskumisen lisäksi ei kuulunut mitään muuta ääntä. Ihan suhisi korvissa se ihana hiljaisuus. Käytiin vielä seuraavanakin päivänä lasten kanssa iltalenkillä tuolla taikametsässä ennen saunaa. Silloin tosin ei tuosta ihanasta hiljaisuudesta ollut tietoakaan ;D

Huipulle oli ilmestynyt myös yksi lasi-iglu, jota koitettiin tiirailla hiihtoladulta. Yö sellaisessa on kyllä ehdottomasti omalla bucket listallani!

Joulu tunturissa. Tykkylumikuuset valaistuna eri värein.

Meidän joulu oli aivan ihana. Äidin parasta riisipuuroa aamuisin, ulkoilua tuntikaupalla, hyvää ruokaa, liikaa herkkuja, lautapelejä, lasten käsin kosketeltavaa jännitystä ja riemua, palautumista syksyn kiireistä. Tätä kaikkea oli meidän joulu. Ja siksipä me vielä jatketaan joulukuplassa oleskelua.

Miten teidän joulu meni? Ja ollaanko siellä vielä joulumielellä vai joko jouluhommat on siivottu pois?

Kaisa-Maria

Rauhallista joulua!

Terveisiä tuntureilta! Täällä me nautitaan joulunajasta tykkylumipuiden keskellä mäkeä laskien ja ulkoillen. Kuinka ihanaa onkaan ajella pyörällä ja hiihtää kynttiläkuusten lomassa ja ihmetellä talvisen metsän hiljaisuutta!

Rauhallista joulua. Nainen tykkylumipuiden vieressä.
Rauhallista joulua. Nainen tykkylumipuiden vieressä.

Lapset peuhaavat lumessa tunteja päivässä ja me aikuisetkin ollaan innostuttu mäenlaskuun (ja tietenkin romuralliin samalla). Ollaan hiihdetty ja lasketeltu lasten kanssa monta tuntia putkeen. Jospa ensi vuonna meidän kuopuskin saataisiin rinteisiin mukaan.

Ollaan myös pelailtu lautapelejä ja syöty herkkuja vatsat täyteen monta kertaa. Illat katsellaan joululeffoja ja löhöillään porukalla.

Rauhallista joulua. Nainen tykkylumipuiden vieressä.
Lähikuva naisesta kuksa kädessä.
Rauhallista joulua. Nainen tykkylumipuiden vieressä.

Siispä laittelen nyt koneen kannen kiinni ja rauhoitun nyt kunnolla jouluun. Lapsilla puolestaan into ja jännitys alkaa olla käsinkosketeltavaa, joten rauhoittumisesta ei ole tietoakaan ;D Mutta se jos joku kuuluu jouluun!

Ihanaa ja rauhallista joulua teille kaikille! <3

Kaisa-Maria

Joululoma

Ah nyt vihdoin se alkoi, JOULULOMA! Meidänkin perheessä tätä on niin odotettu kovasti jo useamman viikon ajan. Aiemmin nimittäin kirjoittelinkin, että meillä on melkoisen hektinen syyskausi takana, joten tämä hengähdystauko tulee todella tarpeeseen.

Mutta ennen kaikkea, talven ihanin aika ja juhla on vihdoin täällä!

Joululoma. Nainen ja lapsi nojatuolissa joulukuusen vieressä.

Meillä on ruhtinaallisen pitkä loma koko perheellä. Saadaan nauttia kiireettömyydestä loppiaiseen saakka.

Eniten odotan tältä lomalta lasten kanssa touhuamista, lepoa ja palautumista. Meille se tarkoittaa pelailua, pulkkamäkeä, Legohommia & muita leikkejä, kunnon unia, urheilua ja hetkessä olemista.

Yksi lempparijutuistani on istahtaa tähän kuvan nojatuoliin, napata pojat syliin ja jutella kaikesta, mitä pienten miesten mielessä pyörii. Tällä viikolla ollaan juteltu muun muassa siitä, miten äitistä tuli isin vaimo, mitä eroa on ihastumisella ja rakastumisella, onko dinosauruksia oikeasti ollut olemassa, kun niitä ei enää ole, saako kakkaa syödä (oi kyllä!!) ja miten Joulupukki mahtuu Amerikassa savupiippuun. Toisin sanoen meidän juttuhetket ovat aika harvoin tylsimmästä päästä.

Mistä tulikin mieleen kun vähän aikaa sitten kiertelin meidän keskimmäisen kanssa lasten vaateosastolla ja yllätin hänet tuijottamassa vähän kauhistuneen näköisenä pientä mallinukketyttöä. Sitten hän hiljaa kysyi, että ”Äiti, onko nuo siis täytettyjä lapsia”?

Ajatelkaa, mitä kauhukauppoja vaateliikkeet ovat hänelle olleet! ;D

Joululoma. Nainen ja lapsi nojatuolissa joulukuusen vieressä.

Lomantarve on kyllä näkynyt lapsillakin viime viikkoina enenevissä määrin.. On nimittäin tosissaan kysytty pitkää pinnaa (joka on myös pettänyt vähintään muutaman kerran viikossa) kun pojat ovat purkaneet väsymystään ja sen myötä kiukkuaan meihin vanhempiin. Ollaan jouduttu myös todistamaan useampia kunnon painimatseja kun karhunpojat koittaa ottaa mittaa toisistaan.

Onko siellä muita väsykiukuttelijoiden vanhempia ruudun takana?

Joululoma. Nainen ja lapsi nojatuolissa joulukuusen vieressä.

Juuri nyt ollaan matkalla joulun viettoon mökille. Auto on tupaten täynnä tavaraa ja lisää tulee perästä meidän vanhempien kyydissä. Vie nimittäin yllättävän paljon tilaa 11 hengen mökkivarusteet, ruoat ja urheiluvälineet. Ja tietty mukana on myös Joulupukin tuomisia..

Joko teillä on joululoma tai -vapaat alkanut ja jouluvalmistelut hoidettuna?

Ihanaa viikonloppua!

Kaisa-Maria

Joulukuulumiset – 5 päivää lomaan

Moikka moi! Ajattelin kirjoitella pitkästä aikaa ihan vain meidän kuulumisia tänne bloginkin puolelle. Ja kun elellään jo joulukuun puoltaväliä, niin kyseessä on tietenkin joulukuulumiset!

Joulukuu on mennyt kyllä hujauksessa tähän asti. Töissä on aika kiirettä ja vanha kunnon stressi on nostellut päätään. Itsellä sen huomaa unista, kohonneesta leposykkeestä ja sellaisesta ylivirittyneestä olosta. Eli viiden päivän päästä alkava joululoma tulee todellakin tarpeeseen. Lapsetkin ovat olleet normaalia väsyneempiä, joten eipä tule parempaan saumaan pieni hengähdys heillekään tähän väliin 🙂

Joulukuulumiset. Nainen ja kolme lasta jouluasuissa sohvalla.
Joulukuulumiset. Nainen ja kolme lasta jouluasuissa sohvalla.

Meillä on nyt reilut kaksi kuukautta ollut koti myynnissä ja kiinnostuneita on ollut. Kuitenkaan ei olla vielä saatu harmillisesti yhtäkään tarjousta. Jossain vaiheessa laskettiin hintakin kipurajoille asti ja nyt sitten odotellaan kiinnostuneita. Näissä 2000-luvun alun taloissa myyntiajat on toisinaan aika pitkiä ja pitää olla tosi kärsivällinen myyntihommissa. Ja kärsivällisyyshän ei missään nimessä ole minun vahva puoli ;D Onneksi me mahdutaan hyvin tässä asumaan. Haluttaisi vain jo siirtyä eteenpäin ja uuteen kotiin. Mutta kyllä se tästä.

Ollaan myös pyöritelty ajatusta siitä, että jätettäisiin tämä nykyinen koti vuokralle sijoitusasunnoksi. Meidän lähistöllä kysellään aika paljonkin neliöitä vuokralle, joten asukkaan löytäminen tuskin olisi hankalaa. Vuokraamisessa on kuitenkin aina oma hommansa ja (kauhu)skenaario kahden asunnon loukosta on vielä sen verran vahva, ettei sitä vaihtoehtoa haluta vielä enempää miettiä. Olisihan se yksi mahdollisuus, mutta mielummin tosiaan halutaan myydä tämä nykyinen koti ensin seuraaville asukkaille ja sitten ostaa itselle uusi koti. Se tuntuu jotenkin oikeammalta tällä hetkellä.

Joulukuulumiset. Nainen ja kolme lasta jouluasuissa sohvalla.
Joulukuulumiset. Nainen ja kolme lasta jouluasuissa sohvalla.

Muutoksia meillä on perusarkeen tiedossa kuitenkin heti vuoden alusta kun meidän kuopus vaihtaa päiväkodissa ryhmää pienistä astetta isompiin. Pienten ryhmä on kyllä aivan ihana, mutta ollaan myös innoissaan tästä muutoksesta. Nimittäin nyt kuopus menee samaan ryhmään kuin meidän keskimmäinenkin. Toisin sanoen on vain yksi paikka, minne viedä ja hakea poikia.Tuleva muutos helpottaa varmasti koko perhettä kun pojat saavat yhdessä jäädä hoitoon ja meillä tietenkin on vain se yksi paikka, missä käydä.

Pojat ehtivät olla puolisen vuotta samassa ryhmässä. Sitten keskimmäinen lähteekin eskariin ja vaihtaa samalla toiseen ryhmään. Vuosi sitten oli vielä se tilanne, että kaikki kolme poikaa olivat eri päiväkotiryhmässä. Aamuihin sai varata aina enemmän aikaa, että onnistui rauhassa viedä kaikki omiin ryhmiinsä.

Nainen ja kolme lasta löhöilee jouluasuissa sohvalla.
Nainen ja kolme lasta löhöilee jouluasuissa sohvalla.

Mutta tosiaan.. viisi päivää vielä töitä, koulua ja päiväkotia. Sitten starttaa meidän joululoma. Minä olen vielä onnekas kun saa lomailla lasten kanssa loppiaiseen asti. Paremmasta puoliskosta ei vielä ole varmuutta. Toivotaan tietenkin, että saataisiin koko perheellä olla lomalla.

Tulevalla viikolla on vielä tarkoitus treffata muutamia ystäviä ja leipoa vähän jouluherkkuja valmiiksi. Tekemättä on myös yksi lemppari jouluhommista eli lahjojen paketointi. Siitä tulee aina niin kiva fiilis kun saa väkerrellä lahjapaketit läheisille.

Me lähdetään tosiaan joulun ajaksi tunturiin mökkeilemään isommalla porukalla, joten pitää hieman enemmän tehdä valmisteluja kuin kotijoulussa. Logistiikkapuoli on se kaikesta haastavin, koska melkein kaikille aikuisille tulee mukaan sekä pyörät, että sukset. Lapsille lähtee mukaan laskuvälineet ja lisäksi tietenkin ruoat sekä Joulupukin tuomiset.

Edellinen mökkijoulu vietettiin 2017 Ranualla veljen perheen sekä minun vanhempien kanssa. Oli niin ihanaa olla mökkeilemässä ja ulkoilla monta tuntia päivässä lasten kanssa. Samalla porukalla lähdetään tänäkin vuonna reissuun. En malta odottaa Syötteen polkuja ja latuja, rauhallisia peli-iltoja, ihanaa ruokaa ja sitä joulun tunnelmaa kun kaikki ikään kuin pysähtyy.

Mutta nyt alan lopetella nämä joulukuulumiset ja lähden laittamaan jouluisen leffaillan pystyyn. Suunnitelmana on katsoa uusi Leijonakuningas ja herkutella samalla riisipuurolla sekä tietty kunnon vaahtokarkkikaakaoilla <3

Rauhallista sunnuntai-iltaa kaikille!

Kaisa-Maria

P.S. Ei oikein meidän tontut meinanneet pysyä paikoillaan yhdenkään kuvan aikana. Mutta nämä kuvat taitaakin kuvastaa enemmän meidän todellisuutta täällä kotona 😉

Jouluherkut

Viime viikonloppuna teki pitkästä aikaa mieli upottaa kädet jauhoihin ja leipoa lasten kanssa jouluherkut viikonlopulle. Mietiskeltiin hetki, mitä herkkuja taituroidaan ja päädyttiin suklaamuffinsseihin ja pipareihin. Pipareista tehtiin hieman normaalia spesiaalimpia ja koristeltiin ne lumiukkoteemalla.

Jouluherkut. Suklaamuffinssi, jonka päällä vaniljakuorrutetta sekä joulukarkki.
Jouluherkut. Suklaamuffinsseja, joiden päällä vaniljakuorrutetta sekä joulukarkki.

Ohjeet näihin suklaamuffinsseihin keräilin Kinuskikissan muffinssiresepteistä. Yhdistelmästä tuli sen verran hyvä, että ajattelin jakaa ohjeet bloginkin puolelle.

Suklaamuffinssit (n. 12 kpl)

  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • Vajaa 1 dl kaakaojauhetta
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 1 tl vaniljasokeria
  • n. 75g voita (huoneenlämpöisenä)
  • noin 2 dl sokeria
  • 5 keltuaista
  • 1,5 dl maitoa (kädenlämpöisenä)
  • 60-70g suklaarouhetta
  • Vaniljatuorejuustoa

Kuorrute

  • Vispikermaa
  • Valio maustettu vaniljarahka
  • (loput vaniljatuorejuustosta)

Vatkaa sokeri ja kädenlämpöinen voi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja raasta lopuksi suklaa sekaan. Sekoita sokeri-voivaahtoon yksi keltuainen kerrallaan. Sekoita joukkoon osa kuivista aineksista ja perään puolet maidosta. Sekoita loput jauhoista ja loput maidot.

Laita taikinaa muffinssivuokien puoleen väliin ja lisää reilu teelusikallinen vaniljatuorejuustoa. Laita tuorejuuston päälle vielä reilu ruokalusikallinen taikinaa.

Paista muffinssit uunissa 200-asteessa 12-15 minuutin ajan uunin tehosta riippuen. Anna muffinssien jäähtyä kunnolla ennen kuorrutteen lisäämistä.

Vatkaa vispikerma vaahdoksi ja lisää vaniljarahka (sekä loput vaniljatuorejuustosta). Tasoita muffinssien laet tasaiseksi veitsellä tarvittaessa. Pursota kuorrute ja lisää haluamasi koristeet.

Me laitettiin koristeiksi pieniä candy cane -karkkikeppejä ja pienempiä kakkukoristeita. Osaan muffinsseista sipaistiin kuorrutetta vain vähän ja laitettiin ”lumeksi” kookoshiutaleita. Kookoksen maku sopi mainiosti tähän jouluherkkuun!

Jouluherkut. Suklaamuffinsseja, joiden päällä vaniljakuorrutetta sekä joulukarkki.
Jouluherkut. Suklaamuffinssi, jonka päällä vaniljakuorrutetta sekä joulukarkki.

Lumiukkokoristelu pipareihin

  • Reilu 1 dl tomusokeria (lisää hieman tomusokeria jos tuntuu, että seos on liian juoksevaa)
  • 1/4 dl kananmunan valkuaista (myös vedellä onnistuu)
  • Vaahtokarkkeja
  • Suklaata
  • Punaista sokerikuorrutetta (värjää tekemääsi kuorrutetta tai osta valmiina, kuten me :))

Valmista sokerikuorrute vatkaamalla tomusokeri ja kananmunan valkuaiset valkoiseksi massaksi. Vatkaa tarpeeksi kauan, että koostumuksesta tulee oikeanlainen. Jos seos tuntuu liian juoksevalta, lisää tomusokeria pieniä määriä kerrallaan. Lisää kuorrutetta piparien päälle ja asettele vaahtokarkit paikoilleen lumiukkojen päiksi. Anna tässä välissä kuorrutteen jähmettyä.

Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa alhaisella lämmöllä. Piirrä cocktailtikun avulla suklaalla lumiukon silmät, suut, keppikädet ja napit. Lisää nenä punaisella kuorrutteella. Samalla punaisella kuorrutteella voi pyöräyttää lumiukoille kaulaliinat pään ympärille.

Suklaamuffinssien ja lumiukkopipareiden teko on kivaa puuhaa eri ikäisille lapsille (ja aikuisille). Lumiukon suklaaosat vaatii hieman enemmän tarkkuutta ja ne meidän nuoremmat pojat jättivätkin minun sekä meidän esikoisen töiksi. 🙂

Pipareita, joissa valkoinen lukiukkokoristelu.
Pipareita, joissa valkoinen lukiukkokoristelu.

Pipareita ajateltiin vielä leipoa hieman lisää tulevana viikonloppuna. Nämä nimittäin on syöty jo aikoja sitten 😉

Jos jouluherkut on vielä mietinnässä, niin näiden lisäksi kannattaa käydä kurkkaamassa ohje valkosuklaapannacottaan , suussa sulavaan suklaakakkuun sekä näyttävään suklaapiiloon.

Kaisa-Maria

Secret Santa – Salainen lahjanantaja

Joulu alkaa lähestyä ja samalla joulufiilis nousee hiljalleen. Varsinkin Santa Park-vierailun jälkeen! Jouluun kuuluu lahjat, mutta varsinkin meitä aikuisia tavarapaljous hirvittää välillä melkoisesti. Minusta on ihanaa antaa jotain tarpeellista ja mieluista, mutta nyt kun meidän perheessä kaikilla on jo ”kaikkea”, niin päätettiin toteuttaa aikuisten kesken ”Secret Santa” -joulu. Toki voisi olla antamatta lahjoja lainkaan, mutta meillä lahjat – materiaalia tai elämyksiä, kuuluu jouluun ja siksi innostuttiin tällaisesta uudesta tavasta.

Secret Santa -joulussa tarkoituksena on arpoa kullekin osallistujalle lahjansaaja. Me tehtiin niin, että kirjoitimme minun vanhempien, Ossin, veljen ja veljen vaimon nimet paperilappuihin. Sen jälkeen jokainen nosti vuorollaan yhden lappusen kulhosta. Lapussa lukeva nimi puolestaan kertoi, kelle kukakin meistä toimii Secret Santa:na eli salaisena lahjanantajana. Sovittiin myös yhdessä, että kukaan ei paljasta omaa lahjansaajaa toiselle. Näin salaisuus säilyy ja jää arvoitukseksi kokonaan.

Secret Santa. Pieni poika tonttulakki päässä reen edessä SantaParkissa.

Secret Santa -säännöt lyhyesti

  • Kirjoittakaa osallistujien nimet lappuihin
  • Jokainen osallistuja nostaa yhden lapun ja pitää sieltä paljastuneen nimen vain ja ainoastaan omana tietonaan
  • Sopikaa lahjaan budjetti. Meillä on se on tänä vuonna maksimissaan noin 70 euroa.
  • Peliä voi maustaa esimerkiksi sopimalla lahjoihin jonkin teeman. Esimerkiksi niin, että lahjan täytyy olla jokin elämys/tekemistä, lahjan tulee liittyä johonkin tiettyyn aiheeseen (ruoka, musiikki, elokuvat ja niin edelleen), lahja tulee tehdä itse, jokainen hankkii kirjan lahjaksi, lahjan tulee olla jotain kierrätettyä/käytettä. Ideamäärä on loputon 🙂 Tai sitten tekee kuten me ja sovitaan vain tietty budjetti.

Miltäs kuulostaa tämä Secret Santa? Me ollaan myös tehty ystävien kanssa pikkujouluilessa niin, että jokainen lahjanhaluaja tuo viiden euron arvoisen lahjan pikkujouluihin. Kaikki lahjat kerätään säkkiin ja Joulupukin pikkujouluapulainen ”Joulumöykky” jakaa lahjat kaikille lahjantuoneille. Superhauskaa pikkujoulukivaa, jonka tietenkin kruunaa aina kovasti odotettu Joulumöykky juttuineen ;D

Kaisa-Maria

Postin lakko ja yllättävä joulukuusi

Tällä viikolla käännytään virallisesti jo joulun puolelle kuun vaihtuessa sunnuntaina. Muutaman vuoden ajan ollaan tuossa joulukuun alun tietämillä hankittu joulukuusi meidän kotiin. Tänä vuonna oltiinkin sitten ihan kunnolla ajoissa kun reilun viikon takaisen joulureissun myötä jäi joulufiilis päälle ja päätettiin hankkia kuusi jo nyt. Meillä on jo vuosia ollut aito joulukuusi, mutta olen kuitenkin haaveillut samalla sellaisesta lumihuurretusta tekokuusesta. Ja sehän meille loppujen lopuksi useamman käänteen jälkeen tulikin! <3

Huurrettu joulukuusi olohuoneessa.
Huurrettu joulukuusi olohuoneessa.

Viime viikolla surffailin meidän kuopuksen kanssa eri sivustoilla etsien sopivaa kuusta. Ja kun joulukuusi on yksi meidän joulun ”isoimmista” jutuista, niin senhän täytyy olla tietynlainen tietenkin. Sopiva löytyikin pian Etolalta ja klikkailtiin se ostoskoriin. Seuraavana päivänä sieltä kuitenkin ystävällisesti soitettiin ja kerrottiin, että Postin lakon vuoksi he eivät voi taata joulukuusen toimitusta edes jouluksi. Ja jos joulukuusi tulisi joulun jälkeen, ei sillä olisi enää palautusoikeutta. Ei auttanut kuin laittaa kuusitilaus peruutukseen ja päädyin jo mielessäni hakemaan sen perinteisen oikean kuusen Bauhausista, kuten ennenkin. Eipä siinä, ne kuuset ovat kauniita ja kestävät hyvin koko joulukuun ajan! Puhumattakaan aidon kuusen ihanasta tuoksusta.

Ei ole siis aidon kuusen voittanutta, mutta siltikin se huurrettu joulukuusi jäi pyörimään mieleen. Eikä pelkästään minulle, vaan myös meidän pojille, jotka innoissaan odottelivat kuusitoimitusta perjantaille. Pienen etsiskelyn jälkeen löysin Bauhausin sivuilta kauniin lumihuurretun kuusen ja parempi puoliskoni sen kävi töiden jälkeen perjantaina tsekkaamassa ja ostamassa. Kuusen pituus mietitytti kovasti, koska aiemmin meidän kuuset ovat olleet lattiasta kattoon korkeita ja tämä yksilö 180 cm.

Kuusenkoristeita joulukuusessa

Jännityksellä perjantai-iltana avattiin kuusilaatikko ja kasailtiin joulukuusi omalle paikalleen. Perään heti koristelut pikkumiesten kanssa joululaulujen soidessa 😉 Ja tällainen siitä tuli.

Kuusenkoristeita joulukuusessa. Kynttilä etualalla.

Mitäs tykkäätte? Meistä se on just sopiva pikkuinen joulukuusi meidän kotiin. Ja meidän kissakin antaa sen ihme kyllä olla rauhassa.. Hän kun ei ole aiemmin tekokuusista välittänyt, vaan pikemminkin tykännyt kaadella niitä.

Kaisa-Maria

P.S. Joko siellä on kuuset koristeltuina vai onko sen aika vasta myöhemmin? 🙂