20 kysymystä

Nyt tulee perjantai-iltaan vähän kevyempää juttua. Täyttelin nimittäin omat vastaukseni näihin muissakin blogeissa kiertäneisiin 20 kysymykseen. Tässäpä olisi.. 😉

Unohtumattomin naamiaisasusi?
Vitsit oon aina pukeutunut naamiaisissa kaikkiin tylsiin perusasuihin. Noita-akka, intiaani, klovni, enkeli.. Nyt lupaan, että seuraavissa naamiaisissa pukeudun johonkin aivan uudenlaiseen ja unohtumattomaan asuun. Meillä oli tarkoitus pitää halloween-bileet aikuisille tänä vuonna, mutta se nyt taas jäi..

Eniten käyttämäsi some-verkosto?
Instagram. Olen pienestä asti rakastanut kuvien katselua, joten tätä tulee kulutettua välillä aivan liikaakin.

Talvimaisema. Koitelin koski.
Talvisia puita

Vuodenaika, josta pidät eniten?
Kyllä se on kesä ja erityisesti alkukesä kun kaikki on niin vehreää ja luonto herää kunnolla pitkän talven jälkeen. Mutta kyllä talven kauneus ja tunnelmallisuus viehättää myös.

Jos sinun tulisi valita ranta tai vuoret, kumman nyt valitsisit?
Vuoret. No doubt. Vuorissa on aina jotain vahvaa ja pysyvää.

Mitä osaat pelata todella taitavasti?
Ennen olin aika ninja Playstation 2:lla pelattavassa Crash Bandicootissa! Konsoli ja peli meiltä löytyy edelleen, mutta edellisestä pelikerrasta alkaa olla jo useampia vuosia. Ehkä sen voisi taas viritellä paikoilleen ”lapsille”..

Millaisesta juustosta pidän?
Hmm.. helpompi sanoa mistä en pidä. Se on sinihomejuusto. Mutta uutena suosikkina maistoin ihan vasta jotain hollantilaista kovaa, hieman rakeista juustoa. Nimeä en muista, mutta se maistui aivan taivaalliselta viikuna-port viinihillon kanssa!

Tavoite, jonka haluat saavuttaa elinaikanasi? Haluaisin löytää sen oman juttuni työelämässä ja menestyä siinä. Toivottavasti olen tällä hetkellä menossa sitä kohti. Haluaisin myös vanhana pystyä sanomaan, että elin oman näköisen elämän ja koin kaiken, mitä halusin (näin vaatimattomasti..).

Talvimaisema ja nuotio. Koitelinkoski
Nainen ja lapset sillalla talvisessa maisemassa.

Kuinka monessa kaupungissa olen asunut?
Tasan yhdessä, Oulussa. Olen kylläkin pitkään haaveillut elämisestä jossain vaiheessa edes jonkin aikaa jossain täysin toisessa maassa. Kahdesti minulla olisi siihen ollut mahdollisuus töiden ja opiskelun puolesta, mutta jänistin. Toivottavasti vastaan vielä joskus tulee tilaisuus. Nykyään se on vain hyvin paljon monimutkaisempaa kun on jo kouluikäinen esikoinen ja niin edelleen. Mutta saa nähdä 🙂

Mitä kieltä toivoisit osaavasti puhua?
Englantia paremmin ja tällä hetkellä myös ranska kiinnostaa. Meidän esikoinen aloittaa näillä näkymin ranskan A1-kielenä keväällä, joten toivottavasti minäkin saan samalla pientä kielikylpyä. Olisi ihanaa olla sellainen kielinero, joka oppii hetkessä uudet kielet, mutta valitettavasti niin ei ole. Ihailen aina ihmisiä, jotka taitavat useita kieliä. Tämä on yksi syy, miksi haluaisin asua jossain toisessa maassa jossain kohtaa elämää. Oppisin kieltä parhaiten kun saisin käyttää sitä päivittäin.

Mitä et siedä? Valehtelua, hyväksikäyttöä ja turhaa valittamista/negatiivisuutta. Niin usein unohdetaan valituksen lomassa ne kaikki asiat, jotka ovat hyvin ja mistä olla kiitollinen.

Jos käsilläni on tunti vapaa-aikaa, mihin käytät sen? Noh blogijuttuihin haluaisin käyttää paljon enemmän aikaa ja liikunta toimii aina. Eli joko kirjoittaisin, valokuvaisin tai lähtisin urheilemaan.


Suosikkirutiinisi?
Arkisin aamut. Heti herättyä iso lasi vettä ja puuro marjoilla. Lisäksi iso kuppi kahvia. Sen jälkeen meikkaus ja hiukset kuntoon samalla kuunnellen podcasteja. Viikonloppuisin lauantaiaamun rutiiniin kuuluu sama aamiainen ja heti perään tunnin parin maastopyörälenkki veljen vaimon kanssa. Lenkin aikana puretaan viikon aikana kertyneet asiat mielestä ja hikoillaan jännitykset pois. Parasta!

Mistä tulet ylivilkkaaksi?
Kun keksin jonkun uuden idean, jota en malta päästä toteuttamaan. Tai kun suunnittelen jotain mieluisaa reissua, projektia, valokuvausta..

Valitsetko mielummin tekstiviestin vai puhelun?
Whatsapp laulaa joka päivä melkoisesti eli enemmän kirjoittelen viestejä kuin puhun puhelimessa. Sitten on taas säännölliset ne puhelut ja keskustelut muutamien läheisten kanssa, joita en voisi kuvitellakaan käytävän viestitse. Eli molemmat kai?

Arvokkain aarteesi?
Omat lapset tietenkin. Materiassa meidän rakkaan, poisnukkuneen mummun kaula- ja rannekoru <3 Saan niistä jotenkin kummasti voimaa ja rauhallisuutta kun laitan ne itselleni.

Talvinen jokimaisema

Mikä oli viimeisin vieraalla kielellä tekemäsi virhe?
Niitähän riittää varmasti melkoinen kasa, mutta nyt ei tule mieleen mitään lähiaikoina tullutta. Mutta joo onhan näitä juttuja kun piti sanoa cottage ja suusta tulikin luggage ;D

Mikä on sinulle parasta terapiaa?
Terapia ;D No joo siis tuon oikean terapian ollessa lopuillaan pidän terapiana aiemmin kertomaani maastopyörälenkkiä veljen vaimon kanssa. Onko parempaa arjenterapiaa kuin keskustelu, liikunta ja metsä yhdistettynä rakkaan ystävän seuraan? Toki kaikki muutkin läheisten kanssa käydyt keskustelut toimii loistavana terapiana.

Jos voisit olla fiktiivinen hahmo, mikä olisit?
Teininoita Sabrinan ja Veren vankien fanina olleena olisin varmaan sellainen hyvisnoita tai vampyyri 😀

Minne haluaisit matkustaa?
Tällä hetkellä jonnekin lämpimään. Yhden ystäväni kuvat ja kuulumiset Balilta sai himot Aasianreissusta heräämään. Haaveillaan myös puolison kanssa koko perheen reissusta Atlantin toiselle puolelle. Halutaan vielä joskus tehdä road tripiä Kanadan upeissa maisemissa ja ajella myös Jenkkien puolella. Euroopassa haluaisin seuraavaksi vierailla Sveitsissä.

Nainen ja lapset sillalla talvisessa maisemassa. Koitelinkoski.

Missä tapasit puolisosi?
Ensimmäisen kerran vuonna -94 koulussa. Olisipa ollut hassua silloin jo tietää, että tuolla leikkikentällä pelaa jalkapalloa minun tuleva puoliso ja lasten isä <3

Mites te vastaisitte näihin?

Ihanaa viikonloppua!

Kaisa-Maria

P.S. Kirjoittelin joskus aiemmin muutamia random-juttua itsestäni. Käyhän lukemassa ja tutustumassa 🙂

Pinnoitushoito kasvoille + alekoodi

*Kaupallisessa yhteistyössä Hoitohuone Balleriina ja Benecom Oy.

Pakkaset on saapuneet ja talven kuivan kylmä viima iskee kirjaimellisesti päin kasvoja. Kesän hehku on ainakin minulla haihtunut viikkoja sitten ja iho on alkanut ohentua ilman kylmetessä. Tämä näkyy ihon vaaleutena, kuivumisena ja punoituksena. Olen aiemminkin kirjoitellut, kuinka minulla on hyvin pohjoismainen vaalea iho ja vielä atooppinen sellainen. Kestän UV-valoa heikosti ja ihoa saa kosteuttaa tosissaan ympäri vuoden. Talviaikaan talin eritys vähenee ja ihon kimmoisuus laskee. Tämä kaikki saa aikaan muun muassa ihon hienojen ryppyjen lisääntymistä, hilseilyä ja sitä iki-ihanaa punoitusta. Siksipä ihon riittävä kosteutus on kaiken a ja o. Hoitohuone Balleriina on jo aiemmin opettanut minulle ihoni hoitamista ja nyt pääsin tutustumaan uuteen tapaan suojata kasvojen ihoa. Kyseessä on kasvojen ihon pinnoitushoito pHformula-tuotteilla.

Pinnoitushoito kasvojen iholle pH Formulan tuotteilla. Nainen villapipo päässä järven rannassa lumisateessa. Kädessä tummat villalapaset.
Pinnoitushoito kasvojen iholle pH Formulan tuotteilla. Nainen villapipo päässä järven rannassa lumisateessa. Kädessä tummat villalapaset.

pHformula – ihon pinnoitushoito

Ihon pinnoitushoidolla tarkoitetaan sitä, kun pHformulan farmakosmeettisella tuotesarjalla aktivoidaan sekä kiihdytetään ihosolujen uudistumis- ja korjausprosessia kuorimisen sijaan. Kun käytetään happoja pieninä määrinä ja monipuolisesti yhdistellen, on mahdollista saada nopeita sekä näkyviä tuloksia aiheuttamatta ihoärsytyksiä. Farmakosmetiikassa on yhdistetty kosmeettiset- ja lääketieteelliset ihonhoitomuodot yhdeksi ja näin eri tuotekokonaisuuksilla voidaan hoitaa ihon erilaisia häiriötiloja. Näitä samoja hoitoja tehdään kauneushoitoloissa ja klinikkaympäristöissä. Erona näissä on se, että klinikkaympäristöissä tehtävät hoidot ovat voimakkaampia ja ihotauteihin erikoistuneiden hoitoalanhenkilöiden tekemiä.

Pinnoitushoito kasvojen iholle pH Formulan tuotteilla. Nainen villapipo päässä järven rannassa lumisateessa. Lähikuva kasvoista.

Ensimmäisellä kerralla vähän jopa jännitti, kun happohoidosta tuli mieleen vain Sinkkuelämää-jakso, jossa Samanthan happohoito todella kuorii koko kasvojen ihon pois ;D

Tämä pinnoitushoito ei kuitenkaan ole lähellekään mitään sellaista.

Lumisade järven rannalla. Kauempana saari, jossa kasvaa puita.

Pinnoitushoito alkaa sillä, että valitaan juuri sinun kasvojen iholle sopiva hoitokokonaisuus. Sen jälkeen seuraa ihon puhdistus – ensin meikit normaalilla putsarilla ja sitten kaikki mahdolliset epäpuhtaudet hieman äkäisemmällä aineella. Tämä siksi, että iho on kunnolla puhdas ennen vaikuttavaa happoa. Hoitoon kuuluvat aktiiviaineet levitetään kasvojen iholle määrätyksi ajaksi. Ensimmäisellä kerralla vaikutusaika on muutamia minuutteja ja seuraavilla kerroilla pyritään hieman aina pidentämään aikaa edelliseen kertaan verrattuna. Vaikutusajan päätyttyä kasvot puhdistetaan huolellisesti ja iholle sivellään ihanan rauhoittava ja viilentävä kasvonaamio. Kasvonaamion alle on myös mahdollista lisätä jotain iholle hyödyllistä hoitoainetta. Minulle laitettiin toisella hoitokerralla C-vitamiinia boostaamaan ihon kirkkautta. Naamion vaikuttaessa saa nauttia ihanasta niska-hartiaseudun hieronnasta lämpimän peiton alla. Aivan täydellinen hetki pitkän työpäivän jälkeen! Kasvonaamion vaikutusajan loputtua se poistetaan ja lisätään sen jälkeen hoitoon kuuluvat voiteet.

Yksi hoitokerta kestää alle tunnin. Sen jälkeen iho on mielettömän paljon kirkkaampi ja hyvinvoivampi. Ja tietenkin olo ihanan rentoutunut, kun on saanut nauttia rauhassa. Balleriinasta löytyy kaikkiin hoitovaihtoehtoihin sekä ihotyyppeihin sopivat voiteet ja muut tuotteet ihon jatkohoitoa varten. Pinnoitushoidon voi ottaa hyvinkin kertaluonteisesti, mutta paras tulos tulee kolmen – kuuden kerran hoitosarjalla sekä hoitoon kuuluvilla tuotteilla. Hoitosarja tehdään muutamien viikkojen sisällä, koska ideana on ikään kuin opettaa ihoa uudistumaan ja korjaantumaan erillä tavoin kuin se normaalisti tekisi. Hoitoa tehostamaan on hyvä hankkia omalle iholle sopivat hoitoa tukevat pHformula-tuotteet.

Hoitovaihtoehdot – kaikille löytyy omansa!

Balleriinassa on tarjolla kuusi eri pinnoitushoitoa. Kaikki ihohäiriöt ja -tyypit on otettu niissä huomioon.

  • C.R. – herkälle ja punoittavalle iholle (Minulle tehtiin tämä pinnoitushoito sarjahoitona). Rauhoittaa ja parantaa ihon toimintakykyä, sopii herkälle ja punoittavalle ihotyypille. Sopii mainiosti myös rocaceaan (ruusufinnin) taipuvaisen ihon hoitoon parantaen ihon punoitusta ja tehostaa luonnollista suojamekanismia.
  • A.C.N.E. – epäpuhtaalle iholle. Puhdistaa ja hillitsee tulehdusta, sopii akneen taipuvaiselle iholle puhdistaen, normalisoiden ihon toiminnan ja ehkäisten ihossa olevia tulehduksia. Pinnoitushoitosarjalla saadaan näkyviä tuloksia vaikean ja jopa kystisenkin aknen hoidossa.
  • M.E.L.A. – pigmentoituneelle iholle. Tasoittaa ihon sävyä ja napakoittaa, sopii erityisesti pigmentoituvalle ja kirjavan sävyiselle iholle. Supistaa tehokkaasti ihohuokosia ja tekee ihosta napakan tuntuisen.
  • A.G.E. – ikääntyvälle iholle. Silottaa ja tasoittaa ihoa, sopii aikuiselle, ikääntyvälle iholle aktivoiden ihon omaa toimintaa ja tehostaa uusiutumista. Voidaan myös käsitellä paikallisesti erityisesti häiritsevien alueiden kohdilta.
  • V.I.T.A.C. – kirkkautta ja heleyttä kaikille ihotyypeille. Kirkastaa ja raikastaa ihoa, sopii lähes jokaiselle ihotyypille tehden ihosta välittömästi heleän, ihon pinnasta tasaisen sekä kauniisti valoa heijastavan. Sopii myös odottaville äideille.
  • 365 – Aktiivikasvohoito. Sisältää: alkupuhdistuksen, kulmien muotoilun, tehokkaan mikrohionnan, rentouttavan kasvohieronnan, kirkastavan C-vitamiini seerumin, kosteuttavan & rauhoittavan geelinaamion, CC-voiteen ja halutessa ehostuksen. Sopii kaikille ihotyypeille.
Pinnoitushoito kasvojen iholle pH Formulan tuotteilla. Nainen villapipo päässä järven rannassa lumisateessa. Kädessä tummat villalapaset.

Kaikkien hoitojen vaikutus perustuu tunnettujen eri happojen yhdistelmiin ja/tai tuotteiden kokonaisuuksiin.

Esimerkiksi minulle on käytetty herkällä iholle sopivassa CR-hoidossa mantelihappoa, salisyylihappoa, retinolia, maitohappoa ja PH-DVC
kuljetinaineyhdistettä.

Kädet, joista tippuu vettä rikkoen järven pintaa.

Pinnoitushoito – Omat kokemukset

Takana on siis kaksi pinnoitushoitokertaa ja niiden väliset ”kotihoitoajat”. Itse hoidon aikana väkevämmän puhdistusaineen aikana on hyvä hengittää suun kautta, koska aine on alkoholipohjaista ja tuoksahtaa aika voimakkaasti. Tämä vaihe kestää kuitenkin vain alle minuutin. Aktiiviaineiden vaikuttaessa iholla tuntuu pientä kihelmöintiä. Minulla erityisesti otsassa ja suun ympärillä, mutta ei mitenkään voimakkaasti. Toisella hoitokerralla aiemmin listaamani aktiiviaineet vaikuttivat noin 8 minuutin ajan eli kovin kovasta kihelmöinnistöä ei siis ole kyse. Viilentävä ja rauhoittava kasvonaamio tuntuu ihanalta ja eritoten sen vaikutusaikana tehtävä hieronta. Kasvojen iho on ollut molempien hoitokertojen jälkeen silminnähden kirkkaampi ja heleämpi.

Kotona olen jatkanut hoitoa käyttämällä muutaman päivän hoitojen jälkeen suojaavaa P.O.S.T. resurfacing creamia. Muutaman päivän päästä vaihdan yövoiteeksi ihon superkosteuttajan P.O.S.T. recovery creamin ja päivävoiteeksi monipuolisen & ihoa suojaavan VITA B3 creamin. Iltaisin levitän kasvoille ennen yövuodetta ihon suojaa parantavaa C.R. recovery -seerumia. Puhdistusaineena käytän pehmeää ja ihoa rauhoittavaa F.O.A.M. cleansea. Puhdistuksen jälkeen ei tarvitse käyttää kasvovettä lainkaan, vaan pääsen heti tekemään tuon ihonhoitorituaalin aamuin illoin. Tosin aamuisin pyyhkäisen yönjälkeiset kasvoni Beauty Gardenin hoitovedellä ennen voiteiden levitystä.

pH Formula pinnoitushoidon kotihoitotuotteet rivissä laiturilla..

Tämän pinnoitushoitosarjan suurin vaikutus näkyy ajan kanssa ihon kestäessä talven olosuhteita paljon paremmin. Välittömiä vaikutuksia tulee myös runsain mitoin. Aiemmin jo kirjoitinkin ihon tulevan ihanan kirkkaaksi ja heleäksi heti hoidon jälkeen. Ja sellaisena se myös pysyy! Jonkin verran on hoitojen jälkeen puskenut näppyjä kasvoille ja tietyt kohdat ovat aluksi hieman kuivuneet, mutta tämä kuuluu asiaan. Iho poistaa sillä tavoin luonnollisesti epäpuhtauksia. Heti ensimmäisen hoitokerran jälkeen huomasin myös meikin pysyvän paremmin paikoillaan ja freesinä, vaikka meikkituotteita en ole vaihtanut ollenkaan.

Jälleen kerran en voi kuin suositella! Pinnoitushoito on mahtava apu kaikille ihotyypeille. Minulla on oma kokemus vain tästä herkän ihon hoidosta, mutta olen lukenut ja nähnyt upeita tuloksia muun muassa A.C.N.E-pinnoitushoidosta.

Pinnoitushoito kasvojen iholle pH Formulan tuotteilla. Nainen villapipo päässä järven rannassa lumisateessa. Kädessä tummat villalapaset.

Hoitohuone Balleriina ja minä haluamme tarjota teille alekoodin pinnoitushoitoihin. Koodilla ”Toinen ikkuna” saatte Balleriinasta 10% alennusta pHformula-pinnoitushoidoista tämän vuoden loppuun saakka. Edun voi käyttää yhden kerran. Nyt siis kannattaa ehdottomasti käyttää alekoodi hyväkseen! 🙂

Tänään menen hoitosarjan viimeiselle käynnille ja sen jälkeen jatkan kotona kasvojen ihon hoitoa pHformulan tuotteilla. Pinnoitushoitosarjoja voi tehdä kaksi- kolme kertaa vuodessa ja jos on
”paha” häiriötila, niin silloin tehdään kolmekin sarjaa. Minä uskon, että viimeistään ensi syksynä otan taas saman hoitosarjan talvea vastaan ja muutenkin kirkastamaan kasvojen ihoa. 🙂

Kaisa-Maria

P.S. Me olemme tehneet Balleriinan kanssa useamman kerran yhteistyötä. Esittelyssä ovat olleet luonnonkosmetiikkahoidot ja -tuotteet, ripsien kestotaivutus, Helmi sokerointi, Bohon luonnonkosmetiikkameikit ja allergiaystävälliset magneettiripset. Hoitohuone Balleriina on vain 15 minuutin matkan päässä Oulun keskustasta Jäälissä. Parkkipaikkoja riittää aina ja asiakkaita ovat vastaanottamassa ihastuttavat naiset ja alansa ammattilaiset Riina, Minna ja Jonna. Ei muuta kuin aikaa varailemaan ja hemmottelemaan itseä 😉

Syksyn satoa

Taas venähti useampi päivä edellisestä postauksesta. Ja aina tauon venyessä on hankala aloittaa kirjoittamaan uutta postausta. Kaikki aiheet ja ideat tuntuu jostain syystä typeriltä. Mutta typeryydenkin uhalla ajattelin purkaa vähän syksyn juttuja puhelimesta tänne bloginkin puolelle.

Meillä on ollut poikkeuksellisen kiireinen syksy. Olen mökkeillyt kolmena peräkkäisenä viikonloppuna eri kokoonpanoilla, sairastanut jo kaksi ärhäkkää flunssaa viiden viikon aikana ja siihen päälle pientä stressiä muun muassa töistä. Tai pientä pientä.. näin yksi yö unta yhdestä työasiasta ja unissani soitin oikeasti aikaisin aamulla työkaverilleni. Havaihduin hereille kun kuulin puhelimen tuuttausta. Onneksi hän ei soittooni herännyt, vaan kilautteli hieman myöhemmin aamulla takaisin ja kyseli hädissään, onko jotain tapahtunut kun sellaiseen aikaan soittelin ;D

Tämä syksy on ollut kaunis. Ollaan päästy ihailemaan upeita aamuja tunturissa ja kauniita iltoja järven rannalla. Ja seura on tietenkin ollut paras mahdollinen.

Reissuille on aina niin ihanaa lähteä, mutta kääntöpuolena sille on omanlaisensa huvivero. Sunnuntaina kotiin palatessa ei jotenkin ehdi palautua ja aamulla on taas aika lähteä töihin. Nyt onneksi ollaan muutama viikonloppu ihan vain kotona ilman isompia suunnitelmia. Marraskuussa on edessä yksi (kovin odotettu) reissu Rovaniemelle Santaparkiin koko perheellä. Se on meidän joululahja lapsille. Ja vähän ehkä itsellekin 😉 Meillä on tarkoituksena viettää koko päivä Santaparkissa joulujuttuja fiilistellen. Santaparkin jälkeen suunnataan pajakylän puolelle, jossa meillä on myös oma pieni mökki varattuna yhdeksi yöksi. Varmasti ikimuistoinen reissu lapsille.

Toissaviikolla oli jo aivan kunnon talvi Kuusamossa ja Riisitunturilla. Mehän ei yhtään tajuttu ottaa talvivaatteita mukaan, mutta onneksi nuo välikausikamppeet ja lämpimät kerrokset niiden alla riitti muutamassa pakkasasteessa. Pojatkin jaksoi hienosti retkeillä vajaan viiden kilometrin patikan kun välillä lämmiteltiin ja syötiin eväät autiotuvassa. Tupa oli kylläkin niin täynnä väkeä, että istuttiin pienessä nurkassa lattialla eväitä syöden. Kiva retki joka tapauksessa, vaikka ahdasta olikin. Pojat innostui eritoten Riisitunturille liittyvästä kummitustarinasta. Tarinan mukaan alueelle on aikoinaan eksynyt ja menehtynyt joku mies, joka nyt siellä kummittelee retkeilijöille. Kummitus on nimetty Riisin Riettaaksi eli ei liene kyseessä mikään hiljaisin kaveri 😉

Tänään käytiin koko porukalla aamusta kaupungilla. Vanhemmat pojat jaksaa jo hienosti kierrellä kaupoilla, mutta meidän kuopusta ei oikein kauppajutut nappaa varsinkaan nyt kun meidän rattaiden rengas puhkesi ja uutta ei ole vielä hankittu. Mutta saatiin onneksi pääostos, toppahousut esikoiselle hankittua eli aivan jees reissu.

Nyt ajattelin kokeilla meidän sisäpyörällä jonkin kevyen lenkin. Tämä useamman viikon liikkumattomuus alkaa jo sen verran tympäistä, että pakko päästä tekemään edes jotain. Olokin on aivan nuutunut kun olen vain ottanut rennosti monta päivää. Tosin niin se pitääkin tehdä jos aikoo parantua. Jospa nyt saisi olla pidemmän pätkän ilman flunssaa. Ensi viikolla saadaan töistä influessarokotteet ja ajattelin sen tänäkin vuonna ottaa. Ensimmäisen kerran otin meidän kuopusta odottaessa. Sen jälkeen ollaan se porukalla otettu joka vuosi. Onko teillä tapana ottaa tuo rokotus? Tämä(kin) jakaa mielipiteitä vahvasti ja väittely aiheesta käy joka vuosi melko kuumana. Me otetaan rokotus sen vuoksi, kun se niin helposti koko porukalla saadaan ja koska se meille tarjotaan. Ja tietenkin sen takia, että se voi estää sairastumisen. En silti ole mitenkään kauhuissaan, vaikka influenssarokotus meillä tänä vuonna jäisikin välistä.

Tällä hetkellä me nautitaan minisyyslomasta. Meidän koululaisella loma on tietenkin koko viikon mittainen ja me muut jäätiin torstaina vapaille. Eilen lähdettiin ex tempore aamusta polskuttelemaan Edeniin kun sää oli ulkona niin sateinen ja harmaa. Poikien mummu ja tädit ovat käyttäneet meidän poikia uimassa jo useamman vuoden. Nyt mekin päästiin näkemään, kuinka paljon pikkumiehet olivat taas oppineet uusia juttuja vedessä. Ollaan kyllä niin kiitollisia tuosta uima-asiasta lasten mummulle ja tädeille. Me ei nimittäin olla Ossin kanssa yhtään uimarityyppejä ja todella harvoin käydäänkään koko porukalla uimassa. Minulle tulee vielä kaiken lisäksi uimahalleissa ja kylpylöissä ihan jäätävä päänsärky kloorin hajusta jo parissa kymmenessä minuutissa, joten senkin vuoksi melko harvoin uin muualla kuin luonnonvesissä. En kyllä paljoa sielläkään..

Mutta nyt alan vaihtamaan pyöräilykamppeet päälle ja testaan ensimmäistä kertaa, kuinka maantiepyörä rullaa sisällä harjoitusvastukseen kytkettynä. (Btw.. kiva sisustuselementti tuollainen pyörä makkarissa 😉 ).

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Kaisa-Maria

Väsyttävä syksy

Taas on käsillä ne aamut, kun aurinko ei enää nouse aikaisin ja syksyn tummentama maa imee kaiken valon. Viimeksi tänään kauhistelin ihmisiä ilman heijastimia! Miten se onkin niin vaikeaa muistaa tuo maailman halvin henkiturva? Päivänvalon vähenemisen huomaan itsessä heti kun alkaa vuorokauden valoisat tunnit vähenemään. On taas se väsyttävä syksy. Mutta tänäkin vuonna aion tehdä kaikkeni tätä perinteistä syysväsymystä vastaan.

Väsyttävä syksy. Nainen nojaa laiturin kaiteeseen aurinkoisena syyspäivänä.
Nuotiopaikka ja taustalla ihmisiä laiturilla aurinkoisena syyspäivänä.

Viime vuonna listailin hieman omia konsteja kaamosaikaa varten. Niitä aion tänäkin vuonna hyödyntää. Lisäksi olen lueskellut kirkasvalolampuista. Niistä kyselinkin muiden kokemuksia Instagramin puolella ja vastauksien perusteella se on taitaa olla ihan toimiva juttu.

Kirkasvalolampuissakin on lukemani mukaan hurjia eroja ja osa niistä ei edes täytä kriteerejä ”valohoitoa” antavista laitteista. Pitää siis olla tarkkana lamppukaupoilla.

Onko teillä kokemuksia noista kirkasvalolampuista? Onko niistä ollut apua? Mietiskelin, että voisin hankkia jonkun pienehkön kivan lampun tänne kotiin ja oleskella aina aamiaisen ajan valossa. Osa käyttää niitä työpöydillään, mutta uskoisin tuon ajan heti heräämisen jälkeen toimivan itselle parhaiten. Mutta kokeilemalla sekin selviää.

Nuotiopaikka ja tulet. Nuotion yllä nokipannukahvit kuumenemassa.

Meille sattui aivan täydellinen syyspäivä Syötteen Kellarilammelle kun olimme juhlistamassa ystäväni kolmikymppisiä. Tuo aamu aloitettiin osa pyöräillen ja osa lenkkeillen. Palju oli koko päivän lämpimänä ja siellä me nautiskeltiin lämpimässä vedessä raikkaasta pikkupakkasesta. Tällaiset aurinkoiset päivät on kyllä syksyn parhaimpia asioita. Kun on pari astetta pakkasta ja ruska parhaimmillaan.

Väsyttävä syksy. Nainen nojaa laiturin kaiteeseen aurinkoisena syyspäivänä.

Hitsit kun näitä aurinkoisia päiviä olisi vain hieman enemmän syksyisinkin. Yksi lemppari syysväsyn selätyskeino on minulla vuosittain suunnitella syyskuukausille kaikkea mukavaa tekemistä. Kivat jutut kalenterissa piristää heti mieltä 🙂 Tänä syksynä ollaan tehty ihania ruskaretkiä mökeille useamman kerran ja marraskuulle olisi vielä yksi reissu tiedossa koko perheellä. Sen jälkeen voikin virallisesti alkaa odottaan joulua ;D

Mitä teidän syksyyn kuuluu? Onko väsymystä ilmassa vai onko tämä tunnelmallinen aika just se juttu?

Kaisa-Maria

Kenelle etätyö sopii?

Etätyö yleistyy kovaa vauhtia, kun tämän päivän teknologia mahdollistaa työskentelyn missä tahansa. Minullakin on mahdollisuus tehdä osa työstäni paikasta riippumatta ja tuota mahdollisuutta käytänkin. Omalla kohdalla päivän tai pari viikoittaista etätyöpäivää tehostaa työskentelyä ihan huomattavasti verrattuna siihen, että tekisin saman työn aina toimistolla. Lisäksi se auttaa meidän koko perhettä aikatauluksen helpottamisen vuoksi.

Etätyö. Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa. Pöydällä on tietokone.
Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa. Pöydällä on tietokone. Pöydän alla on kuviollinen matto.

Mutta miksi näin? Oman ja monen muunkin tuttavan kohdalla etätyö saa aikaan erilaisen ”mindsetin” jo ennen työpäivän aloittamista. Kun on jo lähtökohtaisesti alitajunnassa tuleva ”tehopäivä”, saa väkisinkin aikaiseksi enemmän. Nimittäin siinä missä työpaikalla ollessa mittaa työpäivän kestoa tyypillisesti ajallisesti, niin etätyöpäivänä mittaa työpäivän kestoa enemmänkin tehtyjen työtehtävien määrässä. Ja kun ainakin itselläni nälkä kasvaa syödessä, niin rakastan hetkeä kun saan kuitata tehtävälistalta mahdollisimman paljon työtehtäviä tehdyksi.

Toinen seikka mikä boostaa tehokkaaseen etätyöpäivään on se, kun tulee edelleen sellainen hassu fiilis kotona työskentelystä. Siis sellainen ”täällä minä vain kotona olen, mutta en todellakaan laiskottele” -fiilis. Onko teille muille tuttu ilmiö?

Etätyö – hyödyt ja haitat

Alla ensiksi lista etätyöskentelyn hyödyistä. Nämä samat asiat toistuvat niin tutkimuksissa kuin omissa sekä tuttavienkin kokemuksissa:

  • Työskentelyn tehokkuus
  • Ei keskeytyksiä
  • Rauhallisuus
  • Ajanhallinta
  • Mahdollistaa työelämässä kiinnipysymisen jos on esimerkiksi liikunnallisia rajoitteita.
  • Helpottaa muun muassa perheellisten arkea kun aamulla ei tarvitsekaan lähteä työpaikalle. Meillä se on konkretisoitunut niinä aamuina, kun esikoisen koulu alkaa vasta klo 10 jälkeen. Muutama tunti yksin kotona on ekaluokkaiselle pitkä aika, joten vanhempi työskentelemässä kotona helpottaa pienen koululaisen aamua.

Etätyö sisältää tietenkin myös riskejä/haittoja, eikä se sovi kaikille. Minunkin muutama tuttu ei tykkää työskennellä etänä laisinkaan. Yksi heistä kertoo, ettei saa kotona aikaiseksi mitään, kun kaikki kotihommat huhuilee ympärillä. Muutama taas kertoi, ettei halua tuoda töitä kotiin ollenkaan ja sen vuoksi etätyö mahdollisuudesta huolimatta ei tule kuuloonkaan. Etätyöskentelyn riskeiksi ja haitoiksi on listattu muun muassa seuraavia:

  • Huonot työtilat kotona. Yleisin paikka työskentelylle kotona on kyselyiden mukaan keittiön pöytä. Niin myös minulla..
  • Edelliseen liittyen huono ergonomia ja valaistus
  • Riittävän tietosuojan puute
  • Heikot yhteydet
  • Tauotuksen vähäinen määrä ja puuttuminen. Tähän sorrun itsekin melkeinpä aina. Lounaan ja kahvit nautin lähes poikkeuksetta tietokoneen ääressä samalla tehden töitä.
  • Työyhteisön puuttuminen ja sosiaalisen kanssakäymisen vähyys.
  • Riski väärinymmärryksille, kun ei olla kasvokkain.
  • Työajan yli venyvät päivät.

Etätyö on siis mainio keino ottaa itsestä ja omasta työskentelystä tehoja irti, kunhan vain huolehtii hyvään etätyöskentelyyn vaadittavat seikat kuntoon. Etänä työskentelevältä vaaditaan kokemusta ja valmiutta johtaa omaa työtään. Pitää olla itsevarma ja tietää, mitä tekee. Kaikki kontaktit ja tietenkin itse pitää olla tarpeen mukaan normaalisti tavoitettavissa. Pitää myös opetella se itselle sopivin tyyli. Omalla kohdalla juurikin tuollainen maksimissaan parin päivän viikottainen etätyöskentely on ideaali kokonaisuuden kannalta. Etätyöpäivä helpottaa meidän koko perheen arkea ja siten vähentää viikottaista kuormitusta. Samalla saan mielihyvää tehokkaista päivistä. Enempää en etänä kuitenkaan halua tehdä, koska kaipaan myös työkavereitani ympärille. Ja tottakai vanha kunnon FOMO eli fear of missing out nostaa päätään. Meillä kun on niin hyvät jutut töissä 😉

Etätyö. Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa. Pöydällä on tietokone.
Etätyö. Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa. Pöydällä on tietokone.

Kannattaa ottaa selvää omista mahdollisuuksista etätyöhön ja kokeilemalla löytää se itselle sopivin tapa. Olen kyllä todella onnellinen ja kiitollinen etätyön mahdollisuudesta sekä tietenkin työnantajan tuesta siihen.

Onko teillä mahdollisuutta tehdä omaa työtä etänä? Jos on, niin teetkö etäpäiviä ja mitä mieltä olet aiheesta etätyö?

Kaisa-Maria

P.S. Luin jostain hyvän vinkin etätyöpäivän ergonomiaan. Silityslaudan voi ottaa työpöydäksi ja työskennellä seisten rasittamatta selkää huonolla istuma-asennolla. Minulla on tapana tehdä seisten töitä kotona yhden meidän hyllykön äärellä. Se on juuri sopivalla korkeudella siihen hommaan 🙂

Rakas keho -haaste

Sain jokin aika sitten Instagramissa Rakas keho -haasteen. Haasteen on laittanut aluilleen Rakas kehokirjan kirjoittaja Katarina Meskanen. Rakas keho -haasteen tarkoituksena on kirjoittaa omalle keholleen kirje ja sen tarkoituksena on saada näkemään itsensä arvokkaana ja tärkeänä, olipa oma keho minkälainen tahansa. Tänä päivänä ulkonäköpaineet kuormittaa suurta osaa meistä, erityisesti nuoria. Somen täydelliset kuvat laittaa melkein väkisin miettimään omia ”epäkohtia”. Totuus somekuvien takaa on kuitenkin (onneksi) toinen. Tämä haaste auttaa ymmärtämään sen.

Sillä, miten suhtaudumme kehoomme, on välitön vaikutus hyvinvointiimme. Meidän olisikin opittava arvostamaan ja kunnioittamaan kehojamme, olemaan ylpeitä ja näkemään niiden upeus koosta, muodoista tai ulkoisista ominaisuuksista riippumatta – ja oikeastaan juuri niiden ansiosta.

Tuumakustannus
Rakas keho -haaste. Nainen istuu sängyllä ja katsoo alaspäin.

Pidemmittä puheitta.. tässä osuuteni haasteeseen.

Rakas keho. Vaadin sinulta paljon. Välillä aivan liikaa. On vain niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että enää et toimi yhtä ketterästi kuin kymmenen vuotta sitten. Teini-iästä asti olen mieltänyt jotkut osasi epäkohdiksi ja murehtinut niiden suuruutta tai pienuutta. Välissä jopa niin, että olin mieluummin nälissään, kuin katsoin peilistä ”lihavia” kohtiasi. Tänä päivänä osaan olla armollisempi sinua kohtaan, enkä enää vaivaa mieltäni reisien koolla tai vyötärönmitalla. Sen sijaan odotan sinulta jaksamista, nopeaa palautumista, kehittymistä ja vaikka mitä muuta. Unohdan kuitenkin, että yli 30-vuotiaan keho ei toimi samalla tavoin kuin parikymppisenä. Olet edelleen nuori, mutta vanhenet koko ajan. Senkin olen nyt hyväksynyt ainakin suuremmilta osin.

Rakas keho. Olet vahva ja sinnikko. Olet käynyt läpi mielettömiä muutoksia ja vastoinkäymisiä, mutta silti aina palautunut tasapainoiseksi ja toimivaksi. Lapsena kestit leikeissä saadut kolhut ja parannuit murtumastakin nopeasti. Teininä muutuit ja vuosien kuluessa olit aikuisen naisen keho, mitä tulet lopun elämää olemaankin. Pienillä muutoksilla höystettynä 😉

Rakas keho. On ollut hetkiä kun tunsin sinun pettäneen minut. Syytin sinua kaikesta raskaimmasta. Syytin sinua siitä, että et antanut riittävää suojaa ja ravintoa pienelle ihmisen alulle. Syytin pitkään itseäni ja moitin sinua toimimattomuudesta. Syytin sinua yhä enemmän kun sama toistui ja saattoi sinut hengenvaaralliseen tilaan. Siitä sinussa muistuttaa vatsassa haaleasti kuultavat leikkausarvet. Viimeinen niitti oli se, kun meille kerrottiin, että kaiken sen menetyksen jälkeen et enää uutta elämää ehkä voisikaan kantaa ja suojata. Olin niin pettynyt sinuun. Olit mielessäni täysin viallinen ja epäkelpo.

Rakas keho. En ollut uskoa, kun näytit raskauden ensimmäiset merkit. Eihän sen pitänyt olla mahdollista. Tai ainakin todella vaikeaa. Tuijottaessani pienen sydämen sykettä sisälläsi, annoin sinulle anteeksi, vaikka mitään anteeksi annettavaa ei oikeasti ollutkaan. Tiedän sen nyt. Olet toiminut juuri kuten pitää. Mukauduit kaikkeen, mitä pienen ihmisen kasvaminen vaatii. Olet tehnyt aivan mielettömän työn. Suojannut ja antanut turvan sille kaikkein arvokkaimmalle ja tärkeimmälle. Vieläpä kolme kertaa. Se on jotain uskomatonta.

Rakas keho. Nyt ymmärrän, kuinka vahva oikeasti olet nämä kaikki vuodet ollut. Kahden synnytyksen kohdalla olet ollut todella kovilla ja taistellut elinvoimasi takaisin, vaikka valo sinussa on hiipunut vain heijastukseksi ja ollut sammua kokonaan.

Rakas keho. Kaiken tämän kirjoitettuani vasta ymmärrän täysin, kuinka kohtuuton olen vaatimuksissani sinua kohtaan ollut vuosien varrella. Tästä lähtien katson sinua eri tavoin ja lupaan arvostaa sinua enemmän. Tiedän, että tulemme vielä kohtaamaan haasteita ja muutoksia, mutta lupaan olla vaatimatta sinulta silloin liikoja.


Rakas keho -haaste. Nainen istuu sängyllä ja katsoo kameraan.

Huh olipa vapauttavaa antaa tekstin vain virrata ja ajatella kehoa itsestä erillisenä asiana. Siksipä haastan teidät jokaisen kirjoittamaan omalle kehollenne ja miettimään omaa kehonkuvaa sekä itsensä hyväksymistä juuri sellaisena kuin olet. Epävarmuuksia itsestä tulee meille kaikille joskus. On päiviä kun tuntuu, ettei mikään vaate istu päälle, hiukset ovat miten sattuu ja turvottaa. Silloin on hyvä hetki palata tähän haasteeseen ja muistaa se kaikki hyvä omassa itsessä <3

Vai mitä?

Ottakaahan kynä käteen ja kirjeitä vaan kirjoittelemaan!

Kaisa-Maria

Syksyn suunnitelmat

Syyskuu alkaa olla jo lopuillaan ja (ankea) lokakuu lähestyy. Onneksi seuraaville kuukausille on mukavaa ohjelmaa tiedossa, joten pimeä lumeton aika ei tunnu niin raskaalta. Syksyn suunnitelmat on siis selvillä!

Tänä viikonloppuna oli itse asiassa tarkoitus lähteä tekemään pitkä maastopyörälenkki Syötteelle päiväreissuna, mutta syysflunssa kampesi minut jo tiistaina sohvan pohjalle ja reissu täytyi siirtää viikon päähän. Toivottavasti saan paranneltua itseni kunnolla seuraavalle viikonlopulle, koska tiedossa on muutakin kivaa!

Syksyn suunnitelmat. Syksyinen piha. Koivu ja kaksi poikaa. Taustalla leikkimökki.

Ensi perjantaina töiden jälkeen lähden kahden bestiksistäni kanssa mökille nauttimaan illasta. Ohjelmana meillä on muun muassa taulujen maalausta! Ja ehkä vähän viiniä 😉 Mutta siis tuo taulujen maalaus lähti siitä kun haaveilimme toisen ystäväni kanssa siitä, että joskus olisi hauska maalata taulu sen enempää ajattelematta, mitä kanvaasille loppujen lopuksi tulee. Siitä se ajatus sitten lähti.. Lauantaina aamusta mökkiyön jälkeen pakkiparini, kolmas bestiksistäni nappaa minut kyytiin ja ajetaan mökiltä Syötteelle tekemään tuo pitkä treeni, joka eilen oli tarkoitus toteuttaa. Iltapäiväksi jo palataan takaisin kotiin.

Seuraavana viikonloppuna on vuorossa hyvän ystäväni kolmikymppiset, joita juhlitaan niin ikään Syötteellä ruskaretken muodossa. Sankari itse toivoi vaelluspäivää eli päästään nauttimaan ruskasta ihan kunnolla.

Syksyn suunnitelmat. Syksyinen piha. Koivu ja kaksi poikaa. Taustalla leikkimökki.
Syksyinen piha. Koivu ja kaksi poikaa. Taustalla leikkimökki.

Mökkeily jatkuu sitäkin seuraavana viikonloppuna kun suunnataan perinteiselle syysreissulle Kuusamoon veljen perhe seurana. Päästään koko porukalla retkeilemään ja nauttimaan syksyn viimeisistä rippeistä ennen talvea. Saapa nähdä onko Kuusamossa maa jo valkoisena tuolloin.

Sunnuntaina palataan kotiin ja lähden heti käymään bloggaajavieraana Oulun hyvinvointimessuilla. Viime syksynä löysin vaikka mitä uutta ja mielenkiintoista samoilta messuilta, joten innolla odotan tämänkin vuoden tarjontaa. Yhtä aikaa (12.-13.10.) Oulunhallissa on Kädentaitomessut, johon pääsee vierailemaan samalla lipulla!

Syksyinen piha. Koivu ja kaksi poikaa. Taustalla leikkimökki.

Lokakuun lopulla on vielä tietenkin Halloween, jota meillä jo perinteisesti jollain tavoin juhlitaan. Lasten kanssa ollaan monena vuonna tehty kurpitsalyhty oven pieleen irvistelemään. Karkit ja keppostelut tehdään kuitenkin omalla porukalla, eikä lähdetä ovelta ovelle kiertelemään. Halloweenista Suomessa ollaan kyllä montaa eri mieltä. Osa on aika jyrkästikin vastaan tuota syksyistä kauhujuhlaa ja osa taas innoissaan kun pimeän syksyn keskelle on tännekin rantautumassa jotain uutta ja piristävää. Minä kuulun ehdottomasti jälkimmäiseen porukkaan! Mitä mieltä te olette halloweenista?

Marraskuussa juhlitaan isänpäivää ja meidän esikoisen 7-vuotissynttäreitä. Ja hei. Joulua voi alkaa todellakin vähän fiilisteleen jo marraskuussa. Vai mitä? ;D

Ja joulukuuksi on ainakin heittää jo yksi menovinkki Oulussa. Scandinavian Design Market Christmas järkätään 14.-15.12. Sieltä on hyvä käydä hankkimassa paketit pukin konttiin sisustuksen, muodin, lastenvaatteiden, asusteiden ja muotoilun ystäville.

Syksyn suunnitelmat. Syksyinen piha. Koivu ja kaksi poikaa. Taustalla leikkimökki.

Siinäpä meidän tulevia syksyn suunnitelmia. Nyt vain toivotaan, että tämä flunssa hellittää kokonaan ja päästään nauttimaan kaikesta tulevasta.

Onko teillä suunnitelmia syksyn ajalle?

Kaisa-Maria

Neurosonic – omat kokemukset

* Yhteistyössä Neurosonic

No niin, aika kirjoittaa omat Neurosonic-kokemukset tänne bloginkin puolelle. Tähän väliin kannattaa heti ensin lukea ensimmäinen postaus Neurosonicista jos et ole sitä vielä tehnyt.

Sain tosiaan meille kotiin testiin reiluksi kuukaudeksi Neurosonic-patjan, jota ollaan ahkerasti koko perheellä käytetty. Tuossa aiemmassa postauksessa kerroinkin patjan palauttavasta ja stressiä lievittävästä ominaisuudesta ja omalla kohdallani voin täysin allekirjoittaa tuon!

Nainen makoilemassa Neurosoni-patjalla.

Alkuun kuitenkin totean, että patjan käyttäminen vaatii hieman opettelua ja totuttelua. Ja en tarkoita nyt teknisesti, vaan minulla piti opetella ottamaan se hetki päivästä kun vain makoilen. Kuulostaa helpolta, mutta onkin yllättävän vaikeaa. Makoileminen kun on tuhat asiaa hoidettavana työpäivien jälkeen!!? Muidenkin läheisien testatessa patjaa kuulin useamman suusta ”Ai 25 minuuttia makoilemista. En minä osaa niin kauaa olla paikoillaan”. Nykyään me kaikki ollaan koko menossa ja jollain tavoin aikataulutettuja, että alle puolen tunnin makoilukin ja rentoutuminen tuntuu aivan absurdilta.

Tästä pääsee onneksi nopeasti yli. Jo muutaman kerran jälkeen aloin jo odotella sitä omaa makoiluhetkeä, jossa syke laskee useamman pykälän alaspäin, vaikka mieli laukkaa sadassa erissä asiassa. Nyt tajuan Neurosonicin puheet ”pakotetusta meditaatiosta”. Kun keho rentoutuu ensin tärinän ansiosta, niin mieli seuraa pian perässä.

Tabletti, jossa auki Neurosonic-ohjelma. Sormi valitsee ohjelmaa.

Minä käytin reilun kuukauden ajan säännöllisesti kahta eri ohjelmaa. Palauttavaa ohjelmaa urheilemisen jälkeen ja muuten sitten rentouttavaa ohjelmaa ennen yöunia. Palauttava ohjelma teki hyvää esimerkiksi kovan jalkarääkin perään, mutta noista kahdesta suosikkini on kuitenkin rentouttava ohjelma, josta koin saavani tosi ison hyödyn ihan perus jaksamiseen. Itse jaksamisen kanssa minulla ei ongelmaa ole, mutta sain kuitenkin selvästi lisää energiaa parempien yöunien myötä.

Unenlaatua, päivittäistä aktiivisuutta sekä leposykettä mittasin tuon testijakson aikana Oura-sormuksella. Rentoutusohjelman jälkeisillä öillä oli selkeä ero verrattuna niin sanottuun normaaliin iltarutiiniin ilman patjalla rentoutumista. Patjalla oltuani leposyke oli öisin matalampi, REM-unen ja syvänunen määrä pidempi. Ja vaikka olen muuttanut normaalit iltarutiinini mahdollisimman unimyönteisiksi jo aikoja sitten, niin patjalla oleminen toi huomattavan lisän niin uneen kuin seuraavan päivän energisyyteen.

Nainen makaa sängyllä.

Edellisessä Neurosonic-postauksessani kirjoitin enemmän tuosta tärinästä ja TRE-menetelmästä, josta voi saada apua muun muassa ahdistuneisuuteen, traumojen käsittelyyn, masennukseen, kiputiloihin, stressiin ja hermostuneisuuteen. Ja minulla kun listan kolmeen ensimmäiseen on kokemus muutaman vuoden ajalta, en voi muuta kuin suositella kokeilemaan tätä samoja asioita käsitteleville. Kaikillehan ei samat jutut toimi, mutta minä koin isoksikin hyödyksi nimenomaan tuon rentoutuksen tässä vaiheessa omaa taivaltani. Oma vointini on jo hyvinkin aurinkoisella puolen, mutta huonoja päiviä sekä aikoja mahtuu minunkin elämään edelleen.

Ja muistutuksena, että Neurosonic ei ole tarkoitettu vain jonkun diagnoosin saaneille. Meilläkin esimerkiksi lapset ihastuivat patjahetkiin ensimmäisen kokeilun jälkeen ja yhtä lailla he odottivat iltaisin omaa vuoroaan patjalla pötköttelyyn. Lapset meillä oli aina 10 minuutin ajan rentoutuksessa yksi kerrallaan, jolloin samaan aikaan minä tai Ossi luettiin iltasatua, juteltiin päivän tapahtumista tai ihan vain pötköteltiin seurana vieressä.

Nainen ja poika tabletti kädessä.

Neurosonic – plussat & miinukset

Plussat tietenkin ensimmäisenä:

  • Tutkitut avut ja hyödyt useaan fyysiseen sekä psyykkiseen vaivaan
  • Sopii miltei kaikille
  • Helppo käytettävyys
  • Patjan koko näppärä
  • Patja on kuljetettava ja voi ottaa mukaan reissuillekin
  • Kestävä materiaali ja helppo pitää puhtaana
  • Opetti ainakin minut pysähtymään päivittäin arjen hulinasta huolimatta

Ja muutama miinus:

  • Hinta. Patja on halvimmillaan 2490 euroa. Minulla testissä ollut korkeatehoinen patja kustantaa tuhat euroa enemmän. Tämä on yksi syy, miksi en ole omaa Neurosonicia jo hankkinut. Tosin heillä on mahdollisuus maksaa tuotteet myös osamaksulla (tämä kuuluisi kylläkin plussien puolelle..).
  • Säilytys. Patjanhan saa näppäristi taitettua kokoon, mutta meidän säilytystilojen ollessa niin rajalliset, oli patjan paikka makuuhuoneessa sängyn vieressä säilytyspussissaan.
  • Jos ei ole paikkaa, missä patja voi koko ajan olla käyttövalmiina tulee se joka kerta viritellä käyttövalmiiksi pussistaan. Kauaahan siinä ei mennyt ja fiilis rentoutuksen jälkeen vei aina voiton tuosta patjan & laitteiden kasaamisesta, mutta olisin pärjännyt ilmankin.
Nainen ja poika makaavat Neurosonic-patjalla.

Oli aivan ihana päästä testaamaan ja löytää tällainen itselle sopiva palautumis- ja rentoutumiskeino. Tällä hetkellä mietin, miten tulen jatkamaan Neurosonicin käyttämistä kun patja on nyt testijakson jälkeen palautettu. Vaihtoehtoina on mm. vierailut Neurosonicin Relaamoilla täällä Oulussa Saaristonkadulla tai Helsingissä Kapteeninkadulla tai esimerkiksi patjan vuokraaminen kotiin. Suurin haave olisi saada kotiin tämä divaani! Värivalikoimaa riittää, joten sisustuksenkaan suhteen ei tulisi ongelmaa 😉

Käykää tutustumassa Neurosonicin sivuille ja vierailkaa Oulun & Helsingin Relaamoilla. Neurosonic on tänä syksynä mukana monissa tapahtumissa, joista Oulussa muun muassa Valkean naistenilta sekä Elä & Nauti -messut. Kannattaa käydä tutustumassa!

Kiitos Neurosonic <3

Kaisa-Maria

Urheilusuunnitelmia

Listasin edellisenä viikonloppuna hieman tulevia blogipostauksia Instagramin puolelle ja samalla kyselin, mitä te haluaisitte täältä lukea. Omalla listallani oli muun muassa DIY sisustusjuttua, työelämään liittyvä postaus, kosmetiikka- ja ihonhoitojuttua, toinen postaus Neurosonicista.. Teidän toiveina oli sitten liikuntaan ja pyöräilyyn liittyviä postauksia. Molemmista onkin ollut tarkoitus kirjoitella, joten täältä pesee! Mitä urheilusuunnitelmia minulla on seuraaville 12 kuukaudelle?

Urheilusuunnitelmia. Nainen istuu mökin terassilla Levi tunturissa.
Nainen Levitunturin huipulla.

Ensinnäkin, minun arkeen kuuluu kahdenlaista urheilua/liikuntaa. Toinen niistä on hyvin tavoitteellista ja toisessa taas ei tavoitteista ole tietoakaan. Tuo tasapaino toimii hyvin itsellä ja molemmat ”tyylit” tukee toisiaan esimerkiksi niin, että mielenkiinto säilyy kaikkiin lajeihin.

Tavoitteelliset lajit minulla on (maasto)pyöräily ja kaikki sitä tukeva liikkuminen. Talvisin kun pyöräily jää lumen vuoksi vähemmälle, niin kaivelen sukset esiin ja koitan hiihtää mahdollisimman paljon. Vuoden ympäri teen lihaskuntotreeniä vähintään kerran viikossa, mutta pyrin aina kahteen tai kolmeen kertaan riippuen muista liikkumisista ja menoista.

Sitten ne ei-tavoitteelliset urheilut ja liikkumiset.. Viime keväänä kirjoittelinkin palanneeni taas tanssisaleihin ”muutaman” vuoden tauon jälkeen ja sitä ajattelin edelleen jatkaa aikataulujen salliessa. Kerran viikossa menee itselle mieluisa tanssitunti soololattareita Oulun Vamoksella ja sillä tunnilla en ajattele pätkääkään mitään muuta kuin, että kuinka hauskaa siellä onkaan! Jos joku liikesarja ei mene justiinsa, niin ihan sama. Se on paikka, missä ihan vain nautin olostani enempää miettimättä. Toinen vastaava juttu on jooga. Ruuhkavuosiarjen ollessa nyt kiireisimmillään joogailen aina kotona. Joskus jonkun nettiohjauksen mukana, mutta yleensä ihan vain itsekseen kolme pientä ja äänekästä marakattia seuralaisena. Kolmas tavoitteeton ”laji” on kävelyt. Käyn kävelyillä yksin, perheen tai ystävien kanssa milloin missäkin. Usein kuitenkin suuntana on lähimetsät, koska siellä nyt vaan yksinkertaisesti rentoutuu helpoiten.

Nainen Levitunturin huipulla näköalareitillä.

Mutta ne suunnitelmat..

Yleensä aina Syöte MTB:n jälkeen asetellaan seuraavan kesän tavoitteita. Parina vuotena tavoitteena on ollut parantaa aikaa nimenomaan Syötteen kisassa, mutta tänä vuonna halutti alkaa tähtäämään johonkin erilaiseen. Omat maastopyöräkisani olen tähän mennessä ajellut sprinttimatkaa eli 32-36 kilometriä kerrallaan. Siinä vauhti on tietenkin mahdollisimman kova ja vauhtikestävyyttä koetellaan tosissaan. Se on siistiä ja nostaa fiilikset ihan huikeiksi.

Noista huikeista fiiliksistä huolimatta on aika kokeilla jotain erilaista samaisessa lajissa. Siksipä en epäröinyt hetkeäkään kun rakas ”pakkiparini” veljen vaimo pohdiskeli ääneen lähtisinkö ajamaan hänen kanssaan pitkää matkaa. Sen jälkeen pyöriteltiin kahta eri kisaa meidän päämatkaksi, Kaldoaivin ultra trailia tai Saariselkä MTB Stagesia.

Kaldoaivissa ajetaan kisana yhden päivän aikana 130 km Kaldoaivin erämaassa. Reitti on haastava tunturien ja jokien ylityksineen. Saariselällä puolestaan ajetaan kolmipäiväinen etappikisa Saariselän tuntureilla ja erämaa-alueilla. Kisareitit ovat ensimmäisenä päivänä 50 km, toisena päivänä 80 km ja kolmantena päivänä 50 km.

Me valittiin ensi vuoden tavoitteeksi jälkimmäinen eli Saariselän kolmipäiväinen etappikisa. Tavoitteena suoriutua maaliin joka päivä.

Ollaan ihan superinnoissaan tästä ja samalla vähän kauhuissaan, koska nuo päivittäiset ajomatkat on raastavia jo meidän ajohistoriaan nähden, saatika että niitä ajetaan kolme päivää peräkkäin!

Kuva Levin huipun mökiltä laaksoon.

Treenit on kuitenkin jo aloitettu. Nyt alkuun minulla on kahdeksan viikon kovempi lihaskuntotreeni, jolla haen tukilihaksistoon pitävyyttä ja voimaa. Kahdeksan viikon jälkeen lihaskuntotreenit jatkuu, mutta maltillisemmin. Sitten alkaakin pidemmät peruskestävyyslenkit pyörällä.

Ja kaiken tämän teen perhe ja yhteinen aika edellä. Tottakait otan aikaa itselle ja tälle harjoittelulle ja onneksi melkein näitä kaikkia voi tehdä myös yhdessä koko perheellä kun vähän käyttää luovuutta 🙂 Ossilla ja vanhemmilla pojilla on myös omat harrastuksensa ja ne meillä otetaan tietenkin yhtälailla huomioon.

Mutta niin.. Sellaisia urheilusuunnitelmia minulla on tuleville kuukausille. Toivottavasti päästään tavoitteeseen ja jos ei, niin ei sekään vakavaa ole. Nyt vaan viikko kerrallaan ja katsotaan mihin rahkeet ensi kesänä riittää 🙂

Mitä te harrastatte? Onko teillä jotain tavoitteita tai urheilusuunnitelmia?

Kaisa-Maria

Kesähetket talteen

Ennen kuin kirjoittelen teille tulevan syksyn suunnitelmista, on aika purkaa puhelimestakin kesähetket talteen. Puhelimella kun tulee räpsittyä huomattavasti enemmän kuvia kuin kameralla.

Meillä oli kyllä ihana kesä ja eritoten kesäloma. Loma tuli heinäkuun puolessa välissä todellakin tarpeeseen ja siitä myös nautittiin oikein olan takaa. Mutta sen pidempää höpöttelemättä – kesähetket puhelimesta.

Kesä startattiin naisten reissulla iki-ihanaan Pariisiin. Veljen vaimon kanssa fiilisteltiin helteistä valojen kaupunkia kolmen päivän ajan ja käveltiin reippaat 60 kilometriä pitkin kauniita katuja.

Kesähetket Koitelissa. Kolme poikaa katselee koskiin.

Koiteli on meidän perheen suosikkipaikkoja ja tänäkin kesänä vietettiin siellä aikaa monia monia kertoja. Iltapalat kallioilla on ihan must juttu kesäisin..

Kesähetket. Neljä erillistä kuvaa Koitelinkoskilta ja kallioilta. Lapsia ja aikuisia ilta-auringossa nauttimassa päivästä.

Seikkailtiin kyllä muutenkin luonnossa lähellä ja välillä kauempana. Yksi parhaista reissuista tehtiin parin tunnin ajomatkan päähän vesiputoukselle..

Kaksi erillistä kuvaa pojista. Toisessa kaksi poikaa puussa ja toisessa kaksi poikaa vesiputouksen äärellä.
Kesähetket maalla. Lähikuva tytöstä ja kukkaseppeleestä. Taustalla pelto.

Suvun kesäpaikalla yövyttiin vain kerran tänä kesänä, mutta tässäkin tapauksessa laatu korvaa määrän <3 Juhannuksen perinteiset kukkaseppeleet ja koivuvihdat tehtiin tänäkin kesänä.

Kaksi erillistä kuvaa. Toisessa mies ja nainen pyöräilyvarusteissa. Toisessa kilpailun osallistujanumeroita.

Pyörän päällä on myös tullut istuttua ja ajokilometrejä on kertynyt aika mukavasti. Varsinkin kun alkukesästä ostin itselle toisen pyörän pelkkään maantieajoon. Ensi vuoden tavoitteetkin on lyöty lukkoon ja ne tietää kovaa & sinnikästä treeniä seuraavan 12 kuukauden ajalle. Onneksi en tuota tavoitetta asettanut yksin, vaan ”pakkiparini” veljen vaimo on metkuissa mukana. Hirvittää jo valmiiksi ;D

Kesän blogiyhteistyö Neurosonicin kanssa on ollut aivan ihana. Kirjoittelin jokin aika sitten Neurosonicista ja heidän teknologiasta. Toinenkin postaus on tulossa vielä!

Kaksi erillistä kuvaa. Toisessa nainen makaa Neurosonic-patjalla. Toisessa tabletti sohvalla.
Neljä erillistä kuvaa ruoista. Lohikeitto, donitsi, kaksi drinkkiä ja murolautanen mustikoilla.
Kesähetket Syötteellä. Kaksi erillistä kuvaa. Toisessa pieni poika Iso-Syötteen huiopulla istumassa. Toisessa kuvassa pieni poika katselee koiraa.

Ollaan otettu todella rennosti koko kesä. Herkuteltu silloin kun huvittaa, tehty ex tempore -reissuja pitkin poikin eri kokoonpanoilla, vietetty päivän kuumimpia hetkiä terassilla varjon alla tai vaihtoehtoisesti uimassa sekä oltu vain. Ihan parasta vain oleskella vaikkapa kotona perheellä vailla mitään isompia suunnitelmia. Vai mitä?

Kesähetket takapihan terassilla. Kaksi poikaa istuu pihatuoleilla ja lukee kirjaa.
Viisi erillistä kuvaa mereltä. Aaltoja ja saari kaukana. Kuva veneen kannesta. Kuva saaristolaismökin ikkunasta ulospäin. Neljä kalastajamökkiä

Yksi merimatkakin kesään mahtui ja vierailu Kallan saarella. Tällä kertaa meriaallokko ei aiheuttanut huonoa oloa ja nautin kunnolla raikkaasta meri-ilmasta. Kallan saari oli aivan mahtava paikka, jonne ihan varmasti vielä mennään koko perheellä seikkailemaan jos vain on mahdollista!

Kesähetket Koitelissa. Poika hyppii kallioilla kesäiltana.

Ei millään haluttaisi hyväksyä kesän olevan lopuillaan, mutta taivaalla lentävät kurkiparvet kielivät seuraavasta vuodenajasta. Syksykin on ihanaa ja tunnelmallista aikaa, joten nautitaan nyt seuraavaksi siitä.

Mikä vuodenaika on teidän lemppari?

Kaisa-Maria