Asuntoahdistus

Silloin vuoden 2012 toukokuussa ajateltiin nykyistä kotiamme ostaessa, että tässä ollaan vain muutama vuosi. Nyt reilut seitsemän vuotta myöhemmin meidän perhe on kasvanut kahdesta viiteen ja asustellaan edelleen samassa kodissa. Tilaa meillä on 90 neliön verran, joihin mahtuu makuuhuoneita kolme, tilava olohuone ja erillinen keittiö. Kylppäri toimii samalla kodinhoitohuoneena koonsa vuoksi ja sauna on remontin jälkeen täydellinen meille. Tämä on meille oma ihana koti isolla K:lla. Mistä sitten tulee meidän asuntoahdistus?

Asuntoahdistus. Lapsi lukee sisustuslehteä sängyllä.

Meidän isoin makkari on tilava ja pinnasänkykin mahtui aikoinaan parisängyn viereen mainiosti. Lastenhuoneet ovat myös aivan sopivia yhdelle lapselle, mutta meidän toisessa pienemmässä makkarissa on kaksi asukasta päädystävedettävine sänkyineen. Tässä kohtaa iskee se ahdistus. Halutaan, että pojilla olisi hieman enemmän tilaa leikeilleen ja että heidän huone ei olisi niin ahdas. Nyt vielä tilanne on ok, mutta ei enää sitten kun pikkusängyt vaihdetaan ihan oikean kokoisiin.

Meillähän oli jo juna liikkeellä vuosi sitten asuntoasioiden suhteen. Keväällä laitoimme kodin myyntiin ja teimme varaukset tontista sekä talopaketista. Elokuussa monen monen asuntonäytön jälkeen päätettiin puhaltaa pilliin ja ottaa aikalisä. Nimittäin palasin hoitovapaalta töihin samaan aikaan ja piti opetella tämä uusi arki. Uuteen arkeen ja aikatauluihin totuttelu vei sen verran energiaa meiltä kaikilta, että rakennusprojekti siihen päälle olisi melko varmasti väsyttänyt meidät kokonaan. Nyt kuitenkin taas työ-päiväkotiarkeen tottuneina meidän asuntoahdistus ja talokuume alkavat jälleen heräillä.

Mikä mietityttää rakentamisessa?

Monikin asia.. Päällimmäisenä kuitenkin mietitään taloudellista puolta. Oman talon rakentaminen kun on elämän isoimpia investointeja, niin me halutaan olla 100% varmoja siitä, että ei jouduta minkäänlaiseen ahdinkoon jos jotain sattuisi. Elämästä kun ei koskaan tiedä. Mietin vain, että epäröidäänkö me asiaa jopa liian kanssa? Laina-asiat talon rakennuksen suhteen ovat selvillä ja kaikki niiden puolesta on ok, mutta siltikin mietityttää ja se jokin saa meidät odottelemaan. Ei vain tiedetä mitä me odotetaan, ainakaan tarkalleen. Haluttaisiin toki, että meillä olisi hyvät säästöt sen kuuluisan pahan päivän varalle. Ja haluttaisiin, että ne säästöt oikeasti kattaisivat vahinkoja jos niitä tulisi vastaan. Toki meillä on vakuutukset vahinkojen ja erilaisten skenaarioiden varalta, mutta kuitenkin. Tässä kohtaa herääkin kysymys, että onko A: järkevämpää säästää seuraavat x vuotta vai B: rakentaa ja alkaa samalla maksamaan rakennuslainaa? Pojat kasvavat kohinalla, joten johonkin me tästä kuitenkin lähdetään lähivuosina.

Asuntoahdistus. Lapsi lukee sisustuslehteä sängyllä. Vierellä yöpöytä ja lamppu. Seinällä peili.

Säästäminen tuo turvaa tulevaisuuteen, eikä ole koskaan muutenkaan turha juttu. Säästöt tuo myös tulevaisuuden arkeen mukavuutta. Rakentaminen puolestaan ratkaisisi tilaongelmia ja olisi tietenkin se meidän yksi yhteinen ja iso haave. Sekä tietenkin jonain päivänä kokonaan maksettu talo tulisi olemaan kirjaimellisesti meidän omaisuutta.

Mikään pakko meillä ei tosin ole rakentaa. Jos vastaan tulisi haluamaltamme alueelta sopiva talo, niin se kävisi tosi hyvin. Itselle rakennetussa toki on ne kaikki, mitä sinne itse on valinnut, mutta ei me missään nimessä suljeta pois valmiin talon ostamista. Kunhan se vain täyttää meidän kriteerit.

Asuntoahdistus. Lapsi lukee sisustuslehteä sängyllä. Vierellä yöpöytä ja lamppu. Seinällä peili.

Kaikenlaiset plus-miinuslistat ollaan vaihtoehdoista väännetty ja muutenkin ollaan koitettu ottaa mahdollisimman paljon selvää niin rakentamisesta kuin säästämisestäkin. Ei vain osata tehdä ratkaisuja ja aika vain kuluu. Tästä kumpuaa meidän asuntoahdistus.

Minkälaisissa tilanteissa siellä elellään? Onko teistä joku rakentanut jo oman talon, rakentamassa vai täysin päin vastoin/jotain siltä väliltä? Miten te olette päätyneet omiin ratkaisuihinne?

Kaisa-Maria

Postikortteja Pariisista

Bonsoir! Edit: minä iltaa jo huutelen kun tarkoitus oli Bonjourit toivotella ;D) Nyt on koettu Pariisi myös kesähelteillä. Reissusta me kotiuduttiin toissa yönä yhtä onnellisina kuin edellistenkin reissujen jälkeen. Mikähän siinä on, että tuo kaupunki vetää puoleensa kerta toisensa jälkeen? Noh, joka tapauksessa voin taas iloisena todeta, että Pariisi ei pettänyt tälläkään kertaa.

Pariisi ja Eiffel-torni kesällä.
Pariisin katu kesällä.
Pariisin Invalidikirkko - Hôtel des Invalides (Les Invalides).

Lennettiin veljen vaimon kanssa viime viikolla perjantaina aamusta ensin Helsinkiin ja sieltä Pariisiin. Näin me saatiin melkein koko päivä aikaa tuolla yhdessä lempparikaupungeistani. Tämän reissun majoituksena meillä oli Hotel Elysées Bassano. Hotelli valikoitui hyvien arvosteluiden ja tietenkin sijainnin perusteella. Ja oltiin kyllä tyytyväisiä tähän valintaan! Hotellilta oli vain muutaman minuutin kävelymatka Champs Elyseelle ja noin kymmenen minuutin kävely Trocaderolle & Eiffelille. Jos Eiffelillä vierailette, niin suosittelen ehdottomasti menemään juuri tuon Trocaderon kautta Eiffel-tornille. Illalla myös kannattaa mennä ihailemaan Eiffelin valoshowta samaiseen paikkaan.

Hotellihuoneesta. Jalat ja ikkunat.
Pariisin Louvren suihkulähde ja rakennus.
Eiffel-torni ja nainen.
Leivonnaisia.
Pariisi kesällä. Taustalla Seine-joki ja Eiffel-torni. Etualalla leivoksia.
Pariisin Invalidikirkko ja silta.

Minun Insta-tiliäni seuraavat näkivätkin jo vilkahduksia meidän reissusta storiesin puolella. Kolmen päivän aikana käveltiin yhteensä hurjat yli 60 kilometria! Ainoat kerrat kun hypättiin jonkin kulkeneuvon kyytiin oli taksimatkat kentältä hotellille ja sama toisin päin. Kotimatkan taksikyyti oltaisiin tosin paljon mielummin vaikka kävelty kuin oltu kyseisen kuskin kyydissä. Tiedetään kyllä, että sielläkin on hieman rohkeampi ajokulttuuri kuin kotimaassa, mutta tällä kuskilla oli vielä asteen raskaampi kaasujalka. Lisäksi hän oli aika agressiivinen ja tupisi meillekin jotain ranskaksi ja tuhahteli vihaisena. Huokaistiin helpotuksesta kun päästiin kentällä ulos autossa ja vieläpä hengissä. Harvoin pelkään noin kenenkään kyydissä. Mutta niin.. Kävellyt kilometrit helteessä tuntuu kyllä edelleen jaloissa ja koko kropassa. Minulla tuli jopa mustelma kantapäähän?! Kuitenkin kaikki kolotukset ja mustelmat ovat kyllä sen arvoisia 😉

Koristeltu portti Pariisin kadulta.
Kaksi kuohuviinilasia ja puisto taustalla.

Meidän miniloman ajalle sattui ihan superkuumat ilmat. Mittari hätyytteli viikonlopun ajan 30 lämpöastetta varjossa, joten vettä sai juoda ihan litroittain koko ajan. Vaikka kuinka koitettiin pysyä varjossa ja suojautua paahteelta, niin onnistuin saamaan kunnon auringonpistoksen perjantaina. Ja polttamaan rintakehän auringossa. Ei auttanut 50 suojakertoimen rasva, vaikka kuinka sitä lisäilin.. Seitsemän aikaan illalla oli vain pakko luovuttaa ja jäädä sänkyyn hotellille lepäilemään pimeään. Onneksi lauantaina ja sunnuntaina varauduttiin paremmin. Pidin hellehatun visusti päässäni, pyrittiin olemaan mahdollisimman paljon varjossa, syötiin vähän väliä jotain ja juotiin paljon enemmän.

Lauantaina jouduttiin kiertämään ja kävelemään tosi paljon jo senkin vuoksi, että monet kadut oli suljettu kokonaan ja varustettu sadoilla poliiseilla mahdollisten mielenosoittajien vuoksi. Isoja joukkoja ei tällä kertaa ollut kuitenkaan liikkeellä. Vain yksi vanhempi herra koitti sunnuntaina saada hässäkän aikaiseksi, mutta hänet taluteltiin melko nopeasti pois paikalta. Tulipa siis nähtyä aivan uusia katuja ja paikkoja noiden katusulkujen vuoksi 🙂

Eiffel-torni ja nainen nojaamassa tolppaan.
Pariisi. Katu keskustassa ja koristeellisia rakennuksia.

Miniloman agendalla oli ainostaan fiilistellä kesäistä Pariisia ja tutkiskella kaupunkia. Shoppailemassakin pyörähdettiin parit kerrat, mutta kuuman ilman väsyttäminä ei oikein jaksettu kauppoja kierrellä. Sen sijaan kuljettiin pitkin kauniita katuja ja istahdettiin aina välillä katselemaan meininkiä.

Pariisi. Katu ja rakennuksia.
Pariisi kesällä. Seine-joki, Eiffel-torni ja silta.

”Paris is always a good idea” -sanonta piti siis paikkansa jälleen. Ja taas jäi vaikka mitä tekemistä seuraavallekin Pariisin reissulle.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Kaisa-Maria

P.S. Käy lukemassa myös edellisten reissujen postauksen. Ensimmäisellä reissulla Parisiisissa kävin marraskuussa 2015. Silloin olin matkalla äitini kanssa. Kuvattavaa riitti ja fiilisteltiin joulutunnelmaa. Toinen kerta valojen kaupungissa oli vuonna 2016.

Lahja päiväkodin hoitajalle

Viimeinen viikko ennen kesäkuukausia alkaa olla jo puolessa välissä ja on aika viedä jotain pientä muistamista päiväkodin hoitajille. Meidän lasten päiväkodissa on aivan ihanaa porukkaa töissä ja joka kerta voidaan luottavaisin mielin jättää pojat oman työpäivän ajaksi hoitoon. Pitkin vuotta koitan muistaa kiitellä päiväkodin henkilökuntaa äärettömän hyvästä ja tärkeästä työstään, mutta ennen virallista kesää meillä on ollut myös tapana antaa jokin pieni konkreettinen kiitos heille. Meidän lahja päiväkodin hoitajalle on tänä vuonna seuraavanlainen.. Tai pikemminkin hoitajille, koska kaikki kolme poikaamme ovat eri ryhmässä ja hoitajia heillä on yhteensä 13.

Lahja päiväkodin hoitajalle. Orvokki ja kortti.

Ostettiin kaikille kolmelletoista hoitajalle kaunis orvokki ja askarreltiin jokaisen kukan mukaan pieni kortti.

”On oltava suuri sydän, jotta pystyy opettamaan pieniä mieliä”

Paperikassa, jossa monta orvokkia.
Kiitos-kortti päiväkodin hoitajalle.
Lahja päiväkodin hoitajalle. Orvokki ja kortti.

Toiselle puolen korttia pojat kirjoittivat tekstin alle oman nimensä. Paitsi pikkumiehistä pienin. Hän on vielä enemmän piirtelijä 😉

”Kiitos kun autat kasvamaan. Aurinkoista kesää”

Muovisen ruukun päälle laitoin ensin pienet pakastuspussit ja sitten koko komeus tuollaiseen paperiseen pussiin. Nuo valkoiset pienet paperipussit on itse asiassa eväspussukoita, mutta minä olen käyttänyt niitä askarteluun ja lahjojen paketointiin.

Violettikukkainen orvokki.

Me annetaan hoitajille muistamisiksi aina jotain pientä ja sellaista minkä voi käyttää/kuluttaa. Aiemmin ollaan viety suklaata, kynttilät, kukkia ja niin edelleen. Kortit joko ostetaan tai askarrellaan itse.

Hoitajien ja opettajien muistamisesta ollaan montaa eri mieltä ja keskustelu käy välillä jossain päin melko kiivaanakin. Osa tykkää panostaa muistamiseen ihan isollakin summalla, osa ei ja osalle koko muistaminen ei ole välttämättä edes mahdollista. Meidän kanta on se, että kohtuullisuus on sopivin vaihtoehto. Mutta sen tiedän oman lähipiirin hoitajia ja opettajia kuunnelleena, että eivät he kaipaa erityisesti mitään lahjoja. Kiitos on paras lahja.

Lahja päiväkodin hoitajalle. Orvokki ja kortti.

Päätettiin antaa kaikille hoitajille kukat jo tänään, koska esikoisen eskariryhmässä on juuri tänään iltapäivällä päätösjuhla ja osa muidenkin ryhmien hoitajista jää kesälomalle huomenna.

Mikä on teidän lahja päiväkodin hoitajalle tai lasten opettajalle? Tai mitä mieltä yleensäkin olette tästä muistamisesta?

Kaisa-Maria

Saunaremontti – DIY

Helmikuussa kirjoittelin kuinka meidän lämminvesivaraaja tuli tiensä päähän ja tarjoili yhtäkkiä ainoastaan kylmää vettä kotona. Ainoa vaihtoehto oli tietenkin uusia koko varaaja. Meidän kotona tuon varaajan paikka on saunassa lauteiden alla ja uusimista varten oli purettava saunan lauteet edestä pois. Purkuvaiheessa Ossi ja hänen isänsä kysyi minun mielipidettä vanhojen lauteiden säilyttämiseen. Pikaisen katseidenvaihdon jälkeen päädyimme hyvästelemään vanhat lauteet ja päätettiin tehdä saunaremontti.

Tee se itse - saunaremontti. Pellavaliina, saunanlauteet ja IKI-kiuas.

Meidän kodin entinen omistaja on jo aikoinaan tehnyt saunaan pienen face liftin, jossa seinäpanelit, kiuas ja kiviseinäosio oli uusittu. Meille jäi siis pelkkien lauteiden remontointi.

En koskaan oikein tykännyt meidän alkuperäisistä muotoilluista lauteista. Malli teki saunan tosi ahtaaksi ja meidän viisihenkinen perhe ei mahtunut kunnolla saunomaan. Aina sai pelätä, että joku horjahtaa ahtaassa saunassa lauteilta alas. Halusin tasaiset lauteet, joilla voi olla muussakin asennossa kuin suorassa istunnassa. Ja sellaiset meille tuli!

Alla kuva vanhoista lauteista. Pehmeästi muotoillut lauteet pienellä liikkumatilalla tekivät valitettavan ahtaan koko saunasta.

Muotoillut saunan lauteet ja kiuas. Kuva ennen saunaremonttia.

Piirustelin mallikuvia saunasta ja mittailin harva se päivä saunatilaa. Ajatus kulmalauteista tuli aika pian mittailujen lomassa kun huomasin tilan olevan yllättävän iso. Entiset lauteet tekivät sen paljon pienemmän näköiseksi. Etsiskelin rautakaupan sivuilta sopivat laudepuut ja laskettiin menekkiä. Meille oli selvää, että halutaan leveää lautaa ja päädyttiin loppujen lopuksi 12,5 cm leveään lämpöhaapaan. Runkomateriaalina käytettiin siihen soveltuvaa lankkua.

Saunasta ei koskaan tehty tarkkoja piirustuksia, vaan työn edetessä päätettiin lopulliset ja ratkaisut. Istuinlauteiden osalta tehtiin jopa yksi muutos valmiiseen kohtaan.

Saunanlauteet, pellavaliina ja löylykiulu.
Saunaremontti. Kiuas ja osa lauteista.

Saunaremontti ei olisi luultavasti ikinä valmistunut ilman Ossin ja minun isiä. Ossi ja ”papat” meidän kuopus työnjohtanaan takoivat saunan valmiiksi muutamassa päivässä. Ja lopputulos on aivan ihana!!

Ennen meillä saunottiin todella harvoin. Hyvä jos pari kertaa puolen vuoden aikana. Nyt voisimme saunoa joka päivä. Pojat meillä myös ovat ihan superinnoissaan ”uudesta” saunasta. Nyt he mahtuvat alalauteelle helposti vilvoittelemaan vesiastioidensa kanssa.

Saunaremontti – kustannukset

Tämäkään saunaremontti ei ollut tietenkään ilmainen.

Laudepuuna Thermory lämpökäsitelty haapa koolla 28x120mm, runkopuut, ruuvit, öljy, säädettävät jalakset runkopuihin maksoivat yhteensä noin 450 euroa.

Säästöä tuli huomattavasti kuitenkin tilaustyönä tehtävään remonttiin verrattuna, koska homma hoidettiin itse ja papoilta löytyi kaikki tarvittavat työkalut sekä taito saunaremonttia varten. Suurin kiitos vielä papoille <3

Sauna kokonaisuutena.
Kiuas ja pellavaliina. Saunaremontti.

Seuraavaksi käyn saunan sisustuksen kimppuun. Hankintalistalla on uusi lämpömittari, löylykiulu/-sanko, kauha ja tekstiilit. Vinkkejä vain kehiin!

Tämä saunaremontti oli meidän kolmas tällainen itse tehty remontti. Vuonna 2013 tehtiin keittiöremontti ja 2016 toukokuussa naputeltiin ystäväni Jossun kanssa uusi terassi meille. Saunaremontissa vasarat ja naulat olivat nyt täysin miesten käsissä ja minä kävin vain välillä kurkkimassa edistymistä ja juttelemassa ratkaisuista. Aiemmissa remonteissa puolestaan olen ollut itse vasara kädessä työntouhussa. Hauskaa hommaa jos minulta kysytään!

Mitäs tykkäätte?

Kaisa-Maria

Kesällä

Edellisten vuosien tapaan viimeistään näin toukokuussa minulla alkaa pyöriä mielessä tulevan kesän bucket list eli mitä haluaisin tulevana kesänä tehdä ja toteuttaa. Oma kesä starttaa huikeasti Pariisissa pakkiparini eli veljen vaimon kanssa synttäreitä juhlien. Me molemmat täytetään vuosia toukokuun loppupuolella ja tänä vuonna päätettiin ottaa kahdestaan pieni lomamatka synttäreiden kunniaksi. Ihanaa! Viikonloppu valojen kaupungissa ja mitä parhaimmassa seurassa on täydellinen startti kesään.

Eiffel-torni kesällä
Seine Pariisin sillalta

Kesän aikana on myös perinteisesti tarkoitus pyöräillä mahdollisimman paljon. Nyt varsinkin odotan kesäisiä lenkkejä kun syksyllä päivitin perusmaasturini paksurenkaiseen fatbikeen ja hiljattain hankin myös cyclocrossin maantielenkkejä varten. Pyöräilykesän kohokohta on tietenkin elokuinen Syöte MTB -maastopyöräkisa. Jännä nähdä miten tänä vuonna tuosta kisasta suoriudun. Ensimmäisen kisani tavoite oli päästä maaliin ja viime syksyn kisan tavoitteena oli parantaa aikaa edellisestä. Tänä vuonna tavoittelen edelleen parempaa aikaa viime kertaan verrattuna. Mutta jos edes samaan aikaan pääsen, niin olen tyytyväinen.

Champs Elysees ja Lois Vuittonin liike kesällä.
Taloja Pariisissa ja Seine.

Meidän perheen kesään kuuluu ehdottomasti myös mökkeily. Blogissa aiemminkin näkynyt suvun ihana kesäpaikka on vain tunnin ajomatkan päässä kotoa, joten tarkoitus on taas viettää aikaa landella mahdollisimman paljon. Myös Ossin puolen mökki lähellä Syötettä on lyhyen ajomatkan päässä ja aivan ihana paikka nauttia rauhasta ja luonnosta.

Pojat ovat innostuneet kalastuksesta isänsä tavoin ja odotan itsekin, että päästään koko porukalla onkimaan ja kalastelemaan mökkireissuilla. Voin jo kuvitella savukalan ja uusien perunoiden maun suussa!

Seine ja taloja Pariisissa kesällä.
Macaronseja ja valkoviiniä

Jotain kesälomareissua me myös varmaan tehdään omalla porukalla, mutta en tiedä milloin ja minne. Edellisen kerran kun suunnitelmat olivat reissun osalta tyhjiä päädyttiin vuokraamaan asuntoauto ja huristeltiin kohti Lappia ja pohjois-Norjaa. Asuntoautolla matkailu oli hauskaa ja ihan uusi kokemus meille kaikille. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!

Pont Neuf ja Eiffel-torni

Kaikista tärkein suunnitelma kuitenkin on olla tekemättä mitään isompia suunnitelmia ja nauttia yhteisestä vapaa-ajasta. Me ollaan onnekkaita kun voidaan Ossin kanssa pitää lomat samaan aikaan ja viettää nyt ainakin kolme viikkoa yhdessä vapaista nauttien. En malta odottaa sitä, että voin kiireettä leikkiä poikien kanssa ja pelailla ulkona tuntikausia miettimättä seuraavaa päivää sen isommin. Se on parasta!

Mitä kesäsuunnitelmia teillä on?

Kaisa-Maria

Äiti

Mietin aluksi, kuinka kirjoitan tähän postaukseen aiheesta Äiti. Millaista on olla äiti, kuinka rakas ja tärkeä oma äiti on. Mietin, että kirjoittaisin siitä kaikesta, miten äitiys on minua opettanut ja kasvattanut. Kuinka se on tuonut elämään jotain niin suurta rakkautta, etten vieläkään ymmärrä sitä. Mietin, että kirjoitan siitä, kuinka valtava oli se omistautumisen ja suojelun tunne, mikä hyökyi päälle jo silloin kun sain kunkin lapsistani ensimmäistä kertaa syliin. Ja kuinka se on vain kasvanut ajan myötä. Kuinka mikään muu ei voi keikauttaa sydäntä niin monelle kierrokselle kuin omat lapset. Mietin, että kirjoitan myös siitä, kuinka niin rakas voi saada niin raivon partaalle ja väsyneeksi. Kuinka aina tekisin mitä vain lasteni eteen. Mietin, kuinka kirjoitan siitä valtavasta kiitollisuudesta mitä tunnen, kun saan olla äiti. Mietin kuinka kirjoitan siitä, että mikään muu ei ole niin suurta minulle kuin omat lapset ja äitinä oleminen.

Mietin myös, kuinka kirjoittaisin omasta äidistäni. Ja siitä, kuinka vieläkin turvaan häneen miltei joka päivä. Mietin, että kirjoittaisin siitä, kun äiti aina automatkoilla kurkotti oman kätensä minulle ja veljelleni takapenkin puolelle. Se tuntui aina niin ihanalta ja turvalliselta. Mietin, kuinka kirjoittaisin siitä, että nyt ymmärrän kaikki äidin päätökset, vaikka teininä en voinut niitä sietää. Mietin myös, että kirjoittaisin äidin vahvuudesta ja siitä, kuinka hänellä on aina ratkaisu ihan kaikkeen. Ja siitä, kuinka äidin neuvoja kysyy niin usein ja niin monet. Mietin, että kirjoittaisin siitä, kuinka ennen ärsyynnyin kun joku kertoi minun olevan kuin hän. Nyt olen siitä kiitollinen. Mietin kirjoittavani siitä, kuinka äiti saa jopa synkimmälläkin hetkellä valon virtaamaan ja olon ehjäksi. Mietin kirjoittavani siitä, kuinka äärettömän rakas äiti on. Ja siitä, kuinka ihana olo äidin halauksesta tulee joka ikinen kerta.

Mietin myös, että kirjoittaisin kuinka ihana mummu hän on. Ja siitä, kuinka hän huomioi kaikkia viittä lastenlastaan. Mietin, kuinka kertoisin siitä kun omat poikani soittelevat ja kertovat mummulle päivittäisiä kuulumisiaan. Ja siitä, kuinka rakastava mummu hän on.

Tajusin, että mikään maailman tila ei riitä kaiken tämän kertomiseen.

Siksipä päätän tämän lyhyeen. Ihanaa äitienpäivää meille kaikille äideille, äidiksi tuleville ja äidiksi haluaville. <3

Kaisa-Maria

Tytöttely

Olen enemmän kuin mielelläni yli 30-vuotias jos mietitään asiaa erityisesti ammatillisen uskottavuuden kannalta. Nimittäin edellinen vuosikymmen oli varmasti (ja toivottavasti) minun elinvuosien väheksyvän tytöttelyn kulta-aikaa. Tällä väheksyvällä tytöttelyllä tarkoitan nimenomaan niitä tilanteita, joissa tietoa sekä ammattitaitoa & osaamista arvioidaan ankarastikin väheksyen iän ja sukupuolen mukaan. Edelleen tuota kettuiluksikin tulkittavaa tytöttelyä kohtaan viikoittain ja samaa kokee valitettavasti myös suurin osa naispuolisista ystävistänikin.

Tytöttely-postaukseen tyttömäinen kuva naisesta.

Aika useinkin meillä nousee tämä aihe ilmoille ystävieni kanssa. Väliin toteamme leikkisästi, että olisi toisinaan paljon helpompaa jos löytyisi ne palliskot jalkojen välistä. Vaikka mitä me nyt naisena asiasta tiedetään ;D Liian usein tulee kuitenkin tilanteita, joissa minä itse tai joku minun naispuolinen tuttava saa osakseen tuota ankeaa ”tytöttelyä” ja naljailua.

Minä jaan nuo tytöttelyt osaltani kahteen luokkaan: hyväntahtoiseen ja vähettelevään. Omassa työpaikassani ei tuota vähettelevää onneksi esiinny, mutta viikoittaiset kohtaamiset useiden eri ihmisten kanssa vie tilanteisiin, joissa muun muassa asiani kerrottuani minulta on pyydetty miestä ottamaan yhteyttä samasta asiasta. Tai kun naisen oletetaan olevan sihteeri ihmisten kokoontuessa palaveriin. Eikä siinä, ihan mielellään voin itse ainakin toimia sihteerinä. Miksipä en? Mutta se tyyli millä asia esitetään! Esimerkiksi tämän tyylinen kommentti on tullut useammalle naiselle vastaan: ”Ai sieltähän tuli sihteeri mukana. Haepas kahvia”. Noissa tilanteissa ärsyttää eniten se, että titteli ja asema vaikuttaa joidenkin mielestä siihen, kuka hakee tai keittää kahvia tai tekee nyt mitä tahansa. En vain ymmärrä 😀 Kahvikuittailuja on tullut erinäisissä tilanteissa itsellekin useammat..

Johtotehtävissä olevaa ystävääni on puhuteltu ”kaksvitoseksi blondiksi, joka ei tiedä mistään mitään”. Jännä, ettei vuosien kokemus työelämässä ja maisterin tutkinto ole tuonnut lainkaan tietoa hänelle? Muutaman kerran palaverissa ollessani minusta on puhuttu (vieraan ihmisen toimesta) aivan kuin en olisi paikalla. Yhdellä kerralla eräs herra x kysyi kollegaltani, kuuluuko minun tehtäviini asiat a ja b. Herra x vain unohti kysyä asiaa minulta, vaikka istuin samassa pöydässä. Sen sijaan hän esitti asian kollegalleni näin: ”hoitaako hän asiat a ja b” samalla osoittaen kämmenellä kohti minua ja pitäen katseensa kollegaani.

Voisin kirjoittaa lukuisia esimerkkejä näistä tilanteista, joissa meitä ”tyttöjä” on haluttu jostain syystä vähän kampitella. Mutta uskon teidän päässeen asiasta jyvälle jo noiden muutaman esimerkin avulla.

Miten minä näihin ankeisiin ja vähätteleviin huomautuksiin sitten reagoin? Ensinnäkin myötätunnolla sitä reppanaa kohtaan, joka kokee tarpeelliseksi puhua toiselle noin. Saatan heittää jonkin pienen ja humoristisen kuitin takaisin töksäyttäjälle tai sitten annan asian mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyllähän nuo kieltämättä ärsyttää toisinaan kovastikin ja asiasta voisi topakastikin huomauttaa, mutta pieni kuitti pilke silmäkulmassa saa töksäyttelijänkin yleensä miettimään sanomisiaan ja yhteistyö on jatkossakin sujuvaa. Toki jos joku menee asiattomuuksiin, niin sanon kyllä kovemmin takaisin. Ne tilanteet ovat onneksi harvassa.

Haluan (häpeillen) tunnustaa kerran elämässäni sortuneeni samanlaiseen väheksymiseen ja nimenomaan sukupuolen vuoksi. Asiaa en tietenkään tuonut ilmi millään tavalla tälle miehelle enkä kellekään muullekaan. Myöhemmin olen miettinyt ja puhunut, kuinka typerää oli ajatella niin.

Kyseessä oli siis meidän kuopuksemme synnytys. Naiskätilön tullessa sisään saliin tuli mukana myös viittä vaille valmis kätilöopiskelija. Kätilöopiskelija oli mies ja siinä sängyllä istuessa mietin vain, ”ei mies voi olla kätilönä. Eihän hänellä ole mitään hajua naisen vartalosta synnytyksen aikana tai miten nainen kaiken kivun ym. tuntee”. Typerää, eikö vain? Hyvin pian muutin kylläkin mielipidettäni, koska kätilöopiskelija oli ihan mahtava ja olisi voinut luulla hänen tehneen sitä työtä jo pidemmän aikaa. Kolmen lapsen synnytyksissä minulla on ollut apuna monta kätilöä ja tämä opiskelija on ehdottomasti kärkijoukoissa mitä tulee kohtaamiseen, ymmärtämiseen, tietoon ja ammattitaitoon. Että niin sitä sain nenilleni ja tilaisuuden mietiskellä asiaa uudelleen.

Sivukuva vaaleahiuksisesta naisesta.

Se sopiva tytöttely

”Lähteekö tytöt/leidit mukaan lounaalle vai onko teillä eväät?”. Siinä esimerkkilause, jonka saatan kuulla töissä ja saman tyylisiä vapaa-ajallakin. Minusta tuollainen tytöttely on hauskaa kun meitä useita eri ikäisiä naisia kutsutaan joukkona tytöiksi tai tyttäriksi. Samalla tavoin omassakin puheessa kuuluu ”pojat/jätkät” kun tarkoitan tuttua miesporukkaa. Toinen täysin ok tytöttely minulle on se, kun oma isoisäni puhuttelee minua tytöksi. Tai kuka tahansa ikääntynyt. Varmasti kolmikymppinen onkin ihan tyttö yhdeksänkymppisen silmissä. 😉

Minä koen, että tuollaisissa yllä kuvatussa tilanteissa ei ole mitään väheksyvää toista kohtaan, mutta ymmärrän heitä, joita tämä minun hyväntahtoiseksi mieltämä tytöttely/pojittelu ärsyttää.

Sivukuva vaaleahiuksisesta naisesta.

Mikä teidän kanta on tähän? Onko ok tytötellä ja pojitella? Jos on, niin missä tilanteissa? Mistä se johtuu teidän mielestä? Mietin itse, että voisiko kyse olla toisen sukupuolen väheksymisestä, iästä, oman ammattitaidon esiintuomishalusta tai itsetunto-ongelmista?

Haluaisin myös suunnattomasti kuulla, onko teillä miehillä kokemuksia saman tai vastakkaisen sukupuolen vähättelystä iän tai sukupuolen vuoksi? Enemmän tulee omiin korviini naisilta näitä tarinoita, mutta miehiltä ei ainoatakaan, vaikka muutamilta jo kyselinkin.

Mitä mieltä olet?

Kaisa-Maria

Kevätreissu Kuusamoon

Perinteinen kevätreissu Kuusamoon nautittiin viikko sitten. Edellisessä postauksessa hieman jo vinkkasinkin, ettei tuo reissu aivan kommelluksitta mennyt, mutta ihana pitkä viikonloppu meillä oli kaikesta huolimatta. Ensimmäinen harmitus koettiin jo torstaina ennen Kuusamoon lähtöä. Ossille nousi edeltävänä yönä kuume ja hän joutui loppujen lopuksi jäämään koko reissulta pois. Me päätettiin kuitenkin poikien ja veljen perheen kanssa lähteä lomailemaan kun kaikki (ja erityisesti) lapset olivat sitä niin kovasti odottaneet.

Myllykoski ja myllyrakennus Kuusamossa. Kevätreissu Kuusamoon.

Kevätreissun perjantai meillä meni veljen vaimon kanssa töitä tehden, mutta olipahan mahtavat puitteet etätyöskentelylle! Lounaallakin nautiskelin kahvit mökin laiturilla tunturimaisemaa ihaillen. Töiden lomassa ehdin välillä touhuilla lasten kanssa ja tein vajaan tunnin jalkatreeninkin. Kiitokset veljelle lastenhoitoavusta! Päivä toki hieman venyi noiden vuoksi, mutta ei haitannut kun iltapäivällä suunnattiin veljen ja lasten kanssa meidän perheen vakkariretkipaikalle eli Karhunkierroksen varrella olevalle Myllykoskelle.

Nyt kun lapset ovat vielä pieniä, niin meillä on tapana ajaa autolla Oulanka Basecampin parkkipaikalle, josta Myllykoskelle tulee reittiä pitkin vain puolen kilometrin patikkamatka. Meillä lapset suorastaan juoksevat tuon lyhyen matkan ”noidan mökille”, kuten he Myllykosken myllyä nimittävät.

Kuksakahvit myllyn ikkunalaudalla. Myllykoski taustalla. Kevättulva.

Myllykoski

Toisen harmin kopsautin autoon mökin pihalla. Peruuttelin meidän perheautoa veli ja viisi naperoa kyydissäni. Niin siis peruuttelin meidän ”laivan” puuhun ja eihän siinä lommoilta säästytty. Ai että harmitti kovasti. Onneksi Ossi lohdutteli ja muistutteli, että noita kopsuja sattuu aina silloin tällöin.

Myllykoskelle vievä patikkareitti oli jo kivasti sulanut ja märkiä kohtia oli vain pari tuossa puolen kilometrin matkalla. Välillä nappasin meidän kuopuksen syliin ja harppailin isoimmat lätäköt ja portaat ylitse. Hän kylläkin kovasti olisi halunnut mennä ne ”ite”.

Myllykoskella ei muita näkynyt ja nautiskeltiin paikasta ihan omalla porukalla. Joskus siellä on ollut yhtä aikaa niin paljon porukkaa, ettei istumaan mahdu. Nyt onneksi saatiin rauhassa tutkia ja katsella kevään merkkejä lasten kanssa sekä tietty ihastella upeaa paikkaa. Mietiskeltiin veljen kanssa, että olisi joskus jännä aikuisporukalla viettää yö myllyrakennuksessa syyspimeällä. Makuulavereita siellä riittää, mutta tulisijaa ei ole. Olisi kuitenkin varmasti tosi tunnelmallista viettää yö kosken pauhatessa vieressä. Vielä joskus!

Myllykoskella meillä on tapana bongailla kuohuissa sukeltavia koskikaroja eli pieniä musta-valkoisia lintuja, jotka ihan huimapäinä hyppäävät kovaan virtaan sukeltamaan ja nousevat pintaan ennen pahinta koskikohtaa. Tällä kertaa ei bongattu ainoatakaan, mutta niiden sijasta saatiin ihastella telkkäpariskunnan kevätmeininkejä. Meidän keskimmäinen ”ornitologi” bongaili reissulla mm. metson ja tunnisti äänestä muitakin kevätviserryksiä.

Kuksakahvit myllyn ikkunalaudalla. Myllykoski taustalla. Kevättulva. Karhunkierroksen riippusilta.
Kevätreissu Kuusamoon. Taapero karhunkierroksella pitkospuilla.

Lauantaiaamu startattiin veljen vaimon kanssa hölkkälenkillä, jonka perään tehtiin aivan kauheita tehokkaita juoksuvetoja loivaan ylämäkeen. Reidet on edelleen kipeinä noista juoksuista, mutta odotan kuitenkin jo seuraavaa vetokertaa. Meidän kuopuksen päikkäreiden jälkeen suunnattiin koko porukalla seuraavaan retkikohteeseen. Siellä ollaan käyty viimeksi meidän keskimmäisen ollessa pieni vauva. Kyseessä on niin ikään Karhunkierroksen varrelta löytyvä Kiutaköngäs.

Kiutaköngäs

Tämäkin on helppo kohde pienten lasten kanssa. Oulangan luontokeskuksen parkkipaikalta Kiutakönkäälle on muistaakseni noin 800 metrin kävelymatka, jonka varrelta löytyy levähdyspaikkoja ja upeita maisemia. Me haettiin luontokeskuksen ravintolasta iso kasa tuoreita possumunkkeja kuksakahvien seuraksi. Kosken mahtavimpien kuohujen läheisyyteen on rakennettu iso katos nuotiopaikkoineen, jossa mekin nuo munkit välillä käytiin herkuttelemassa.

Koskia pääsee katsomaan tosi läheltä. Me käytiin niitä lähempää tarkastelemassa ja sovittiin, että jokainen lapsi pitää meistä aikuisista kädestä kiinni ja ei saa hypellä kivillä. Meidän kuopus oli koko ajan sylissä aina kun mentiin yhtään lähemmäs vettä. Kiutaköngäs on koskiluokituksessa V-VI eli hengenvaarallinen. Ilmeisesti vain pari hurjaa on sen alas jollain paatilla laskenut.

Hienosti jaksoi lapset, jopa meidän pieninkin taapertaa tuon matkan koskille ja takaisin. Välillä kuitenkin kannettiin vuorotellen pienintä miestä kun väsy yllätti. Kiutakönkäällä reitti on helppokulkuinen, mutta korkeuserot tuo haastetta. Reitin alkupäässä oleva Oulangan luontokeskus on myös ehdottomasti käymisen arvoinen paikka! Luontokeskuksella on paljon tietoa Oulangan kansallispuistosta kivalla tavalla esitettynä. Luontokeskuksen ravintola tarjoilee kotiruokalounasta sekä kahvilapalveluita.

Retken jälkeen ajeltiin takaisin mökille ja nautittiin päivällinen pihan grillikodassa tulen äärellä. Illalla vielä sauna ja kaikki oli aivan valmiita unten maille!

Äiti ja lapset Kiutakönkäällä kalliolla. Taustalla koski ja kalliot.

Kevätreissun kolmas harmi. Sunnuntaina aamiaisen jälkeen alkoi tavaroiden pakkaus ja mökin siivous. Minun veli lähti ulos pakkailemaan autoja ja katsomaan lasten perään. Pian hän kuitenkin tuli kertomaan, että meidän autossa toinen takakumi oli tyhjänä. Sekunnin ehdin miettiä, että ei se mitään, vaihdetaan vararengas. Kunnes muistin, ettei meillä ole vararengasta vaan joku ihme paikkausvaahto.

Siivottiin mökki ja laitettiin kaikki valmiiksi. Sitten lapset autoon, vaahto renkaan sisään ja ilmaa perään. Eihän se sitten ihan niin mennyt. Reikä oli niin iso, että suhina vain kävi sitä mukaan kun rengasta täytettiin. Loppujen lopuksi monen monen vaiheen ja soitetun puhelun kautta pääsimme korjaamolle, jossa ammattilaiset korjasivat renkaan hetkessä. Naureskelin, että olo oli kuin Räikkösellä varikolle ajaessaan ;D Pojatkin saivat korjaamolta mukaansa kasan tarroja muistoksi tästä epäonnen sarjasta. En voi muuta kuin suositella Kuusamon Rengas Oy:tä, joka sunnuntaina aamupäivästä hoiti meidät taas kotimatkalle kohti Oulua. Korjaamon työntekijät ja hinausauton kuljettaja kertoivat korjaanneensa edellisenä päivänä kaksi rengasrikkoa, jotka olivat sattuneet juurikin Kiutakönkäälle vievällä soratiellä. Eli jos siellä ajelette, niin varovaisuutta kehiin, vaikka eipä niille teräville kiville oikein mitään mahda.

Saatiin taas ihania muistoja perinteiseltä kevätreissulta. Jospa tänä vuonna päästäisiin myös kesällä käymään Kuusamon kauniissa maisemissa.

Aurinkoista viikonlopun jatkoa!

Kaisa-Maria

Vappubrunssi

Hei hauskaa vappupäivän iltaa kaikille! Ja tietenkin ihanaa ensimmäistä virallista kesäkuukautta! Päivät viime viikon Boho Green Make-Up -meikkipostauksen jälkeen meni taas vauhdilla pyöriessä ja touhutessa kaikkea. Tehtiin lisäksi viikon lopulla poikien ja veljen perheen kanssa perinteinen kevätreissu Kuusamoon. Siltä reissulta ei kommelluksitta selvitty, mutta ne minä kirjoitan teille seuraavassa postauksessa. Tänään haluan esitellä tuoreeltaan mitä meidän vappubrunssi piti sisällään. Oli nimittäin sen verran herkullinen kattaus! Ja seura vielä parempi <3

Vappubrunssi katettuna pöytään. Kulhossa macaron-leivoksia, kannussa mehua ja pullossa kuohuviiniä.
Vappubrunssi ja sokerimunkkeja.

Vappubrunssi päätettiin lyödä kokoon isompia suunnittelematta ja menukin varmistui lopullisesti noin 20 minuuttia ennen aloittamista. Brunssivieraista suurin osa oli ihania pikkumiehiä. Minulla ja kahdella lähimmistä ystävistäni on yhteensä seitsemän poikaa. Noiden ”seitsemän veljeksen” lisäksi meitä aikuisia oli vielä viisi pöydän ääressä kippistelemässä vapun kunniaksi. Ai että kun olisi iso iso ruokapöytä ja iso keittiö, jossa mahtuisi kaikki yhden pöydän ääreen!

Tarjoilupöytä, jossa tarjolla hedelmiä, marjoja, piirakkaa, salaatteja, kalaa ja jogurttia.

Vappubrunssi Menu

  • Banaanipannaria, hedelmiä, marjoja, jogurttia, pähkinöitä, croissantteja, kasviksia, perunasalaattia, parsasalaattia, kasvispiirakkaa, ruisnachoja, dippejä, halloum-juustoa, lämminsavulohta, graavilohta, chorizoja, cocktailpiiraita, nakkeja, lihapullia ja makealla puolella tietty vappumunkkeja ja macaronseja.
  • Juomaksi mehua, sitruunajuomaa, aikuisille Fresita Orange kippistelyyn ja lopuksi kahvit
  • Kattauksen kokosin kaikesta kotoa löytyvästä. Astiasto meillä on häälahjana saatu ja myöhemmin kasvatettu Arabian Lumi, juomalaseina Nachtmannin (viski)lasit (meillä on nuo viskilasit ihan normaali juomalaseina ja saman sarjan drinkkilasit toimittaa isompien juomalasien virkaa. Nachtmannilla on minun mielestä aivan ihania lasiastioita ja -esineitä), koristeluun löysin kaapista putkilon kultaista serpentiiä ja loput narut ”kiharsin” eri värisistä lahjanaruista. Pöydän kukka on säilynyt meidän keskimmäisen pojan kolmen viikon takaisilta synttärijuhlilta.
Vappubrunssi, serpentiiniä ja sokerimunkkeja.
Vappubrunssi katettuna pöytään. Kulhossa macaron-leivoksia ja vieressä maljakossa keltainen gerbera-kukka.

NAM! Lapsetkin päivittelivät, kuinka hyvää ruoka oli ja kuinka mukavaa oli pitää vappubrunssi isolla porukalla. Jospa tästä alkaisi uusi perinne!

Miten te olette juhlistaneet vappua? Meidän ”railakas” vappuaattoilta sisälsi pyörälenkkitreffit Ossin kanssa lasten ollessa sen aikaa mummulassa, Rooman matkan kuulumisia ja pilkkimistä sohvalla ennen iltakymmentä. Tänään saatiin nauttia vappubrunssin lisäksi yhden pikku prinsessan 5-vuotissynttäreistä. Eli oikein kiva vappu kaikkinensa tänäkin vuonna 🙂

Mukavaa iltaa!

Kaisa-Maria

P.S. Ota brunssin menu talteen kesän juhlia varten! Nuo kaikki sopi kivasti yhteen ja varmasti täyttää isommankin porukan vatsat.

Boho Green Make-up

*Yhteistyössä Hoitohuone Balleriina

Olen suorastaan hurahtanut luonnonkosmetiikan maailmaan Balleriinan kanssa tehtyjen yhteistöiden myötä. Siksipä olen enemmän kuin innoissani esitellessäni Boho Green Make-up luonnonkosmetiikkasarjaa! Tämän keväisen värikkään sarjan tuotteet sisältää pigmenttiä ammattimeikkaajien vaatimuksiin saakka ja pysyvyys on oikeasti hyvä.

Me lähdettiin hoitohuoneen Riinan kanssa päivittämään minun meikkipussukkaani kohti kesää ja tällaista me saatiin aikaiseksi..

Nainen hellehattu päässä levittää Boho Green make-up huulipunaa.
Nainen hellehattu päässä. Silmät peittyvät hatun lierin alle.

Työpäivän jälkeen ajelin Balleriinaan, jossa sain rauhassa tutustua Boho Green Make-up tuotevalikoimaan. Ja kuten kuvasta näkee, tarjontaa riittää. Lähdettiin ensin katsomaan sopiva meikkipohja ja päädyttiin BB-voiteeseen. Tässä kohdassa pakko myöntää, että epäröin tuota BB-voidetta hetken ajan. Minulla on helposti punoittava iho ja näppyä nousee toisinaan ympäri kasvoja. Sen vuoksi vaadin meikkopohjalta hyvää ja pysyvää peittävyyttä. Aiemmat kokeilemani BB-voiteet eivät ole olleet riittävän peittäviä ja ovat sen vuoksi jääneet ostamatta. Tämä oli kuitenkin hyvin positiivinen yllätys niin peittävyydeltään, hoitavuudeltaan kuin koostumukseltaan. Siveltimellä levitettynä BB-voide oli kuin mikäkin meikkivoide ja koostumus jännän mattamainen. Koostumus on sellainen, koska tämä BB-voide ei sisällä silikonia, kuten vastaavat yleensä.

Riina lisäsi minulle myös Bohon valikoiman peitevoidetta (josta muuten puhutaan luonnonkosmetiikan Blascona!). Ja sinne hävisi tummat silmänaluset ja muut epäkohdat. Samalla tutustuin valikoiman muihin meikkipohjiin, puutereihin ja poskipuniin.

Kokoelmakuva Boho Green Make-up tuotehyllystä ja tuotteista.

Hyllyä ylöspäin tutustellessa seuraavana oli vuorossa huulipunat, joista myös riittää sävyvalikoimaa.

Minähän en osaa osannut käyttää huulipunaa lainkaan. Mutta harjoittelu tekee mestarin ja nyt en juurikaan poistu kotoa ilman Bohon ”taskupunaa”, kuten Riina tuon Bohon kuultavan helmiäispunan on nimennyt. ”Taskupunassa” on juuri sopiva määrä pigmenttiä ja kiiltoa. Sitä voi sipaista huulille ilman peiliä pelkäämättä, että menee yli rajojen tai hampaisiin ;D Minusta tämä Bohon helmiäispuna on huulipunan, -kiillon ja -rasvan sekoitus.

Kaikille huulipunan käyttäjille löytyy tuon taskupunan lisäksi iso kattaus erilaisia punia aina peittävistä matta- ja helmiäispunista kuultaviin matta- ja helmiäispuniin. Sekä tietenkin sävyihin sopivat rajauskynät.

Ja tämä on huippu juttu!! Testasin tuota ”taskupunaa” myös poskipunana ja ainakin tämä käyttämäni sävy sopii täydellisesti myös siihen virkaan! Hento sävy tuo kauniin luonnollisen sävyn poskiin ja kiilto antaa ihanan lisähehkun kasvoille <3

Boho Green Make-up luomiväri, BB-voide ja huulipuna.

Bohon silmämeikkivalikoima on yhtälailla laaja kattaus ihania tuotteita ja sävyjä, kuten merkin muissakin tuoteryhmissä. Ja silmämeikeissäkin pigmenttiä riittää ihan kunnon juhlameikkiin asti. Valikoimasta löytyy ripsivärit, rajauskynät, nestemäinen rajaus Green Liner, kulmakynät sekä kymmenet eri sävyt luomivärejä. Lisäksi valikoimassa on Gypsy Palette -luomiväripaletti, johon on valittu kahdeksan upeaa luomivärisävyä. Paletista löytyy neljä mattasävyä sekä neljä helmiäissävyä. Paletti on tietenkin luontoa kunnioittaen täytettävä eli siihen voi ostaa uudet värinapit edellisten loputtua.

Näiden kaikkien lisäksi valikoimaan kuuluu vielä melkein 40 eri sävyn valikoima kynsilakkoja sekä seitsemän eri siveltimen kokoelma (luomiväri-, häivytys-, meikkivoide-, poskipuna-, puuteri- ja huulipunasivellin sekä vinopäinen rajaussivellin) kauniiseen meikkiin.

Lähikuva Boho Green Make-up luomiväristä.

Miksi Boho Green Make-up?

  • Valikoiman kaikki tuotteet ovat luonnonmukaisia ja sisältävät paljon luomuraaka-aineita. Valikoimasta löytyy myös paljon täysin vegaanisia tuotteita.
  • Värikosmetiikan tuotteissa korkea pigmentti ja pysyvyys.
  • HINTA! Näissä on ehdottoman hyvä hinta-laatusuhde. Valikoiman hinta on saatu alhaiseksi muun muassa pakkausmateriaaleja vähentämällä.
  • Pakkausmateriaalit ja ekologisuus. Boho Green Make-up välttää ylipakkaamista ja tämän vuoksi tuotteissa ei ole ulkopakkauksia lainkaan ja tuotepakkauksissa käytetään mahdollisimman paljon pahvia. Boholla on käytössä myös lasi ja saarnipuu pakkauksia varten. Tämän lisäksi pakkauksista on poistettu saranat (tästä mahtavana esimerkkinä Gypsy Palette -luomiväripaletti, jossa ”saranoina” toimii pienet magneetit!). Luomiväreistä ja poskipunista on myös poistettu siveltimet ja näin saatu laskettua kustannuksia. Näillä kaikilla keinoilla kuluttajille saadaan mahdollisimman alhainen hinta laadusta tinkimättä sekä tietenkin ekologinen lopputuote.
  • Boho Green Make-up kunnioittaa luontoa ja terveyttä. Yhtäkään tuotetta ei ole myöskään testattu eläimillä. (ISO plussa tästä minulta!)
  • Tuotteissa mukana vaikuttavia ja hoitavia aineosia.
Boho Green Make-up luomiväri, BB-voide ja huulipuna.

Riina valitsi minulle kesän meikkipussiin kolme avaintuotetta: hempeän punertavan luomivärin, hoitavan BB-voiteen sekä suosikkini eli helmiäispunan (sävy 402).

Yhtä asiaa jäin kaipaamaan tuotteista ja se on aurinkosuoja. Käytän varsinkin kesäisin aurinkosuojatuotteita ja lisäksi valitsen meikkejä aurinkosuojaa silmällä pitäen. Tämä miinus ei ole kuitenkaan mikään iso, koska päivävoiteestani, huulirasvasta sekä muista ihonhoitotuotteistani löytyy suojakertoimet polttavaa ja vanhentavaa aurinkoa vastaan.

Kokoelmakuva, jossa nainen neljässä kuvassa lierihattu päässään.

Kauneutta luonnosta -tapahtumapäivä 27.4.2019

Nyt teillä kaikilla on mahtava tilaisuus päästä testaamaan ja juttelemaan Boho Green Make-up -tuotteista Hoitohuone Balleriinaan tulevana lauantaina 27.4. klo 10-15.

Tapahtumapäivässä on mukana Bohon maahantuoja Johanna Tammi-Ikonen. Johanna tekee Bohon tuotteilla päivän aikana kaksi kevätmeikkiä klo 11 & 13 sekä Balleriinan ihanat naiset Riina, Minna ja Jonna tekevät päivän aikana pieniä meikkejä vierailijoille.

Menkää ihmeessä kuuntelemaan ammattilaisten vinkit ja opit raikkaisiin meikkeihin ja luonnonkosmetiikaan maailmaan. <3 Ei muuta kuin Bohoilemaan!

Minä olen viikonloppuna reissussa, mutta seuraan menoa Instagramin puolelta (@hoitohuoneballeriina).

Lähikuva naisesta lierihattu päässä ja kasvoilla Boho Green Make-up meikit.

Ihanaa keväistä viikkoa kaikille!

Kaisa-Maria

P.S. Tutustu muihinkin Balleriinan kanssa tehtyihin yhteistöihin: Ihonhoito -kauneutta luonnosta, Lash Lift, sokerointi ja magneettiripset.